TAIDONNÄYTE: Ursuit-pelastautumispuku: Tämä päällä ei palele

teollisuusliitto

Ursuitin pelastautumispukuja käyttävät vesillä liikkujat, niin harrastajat kuin ammattikalastajat, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli ja poliisi. Puvut tehdään vesitiiviistä kankaasta käsityönä Turun tehtaalla. Tekijä kävi tutustumassa, miten AWS-pelastautumispuku valmistuu vaihe vaiheelta. Ursuitin pääluottamusmies Tarja Lehtinen testasi valmiin puvun hyisessä Littoistenjärvessä.

 

NÄIN SEN TEIMME

1. MARJA HALLIKAINEN päivittää pukujen kaavat.
”Pukuja tehdään sekä peruspukuina että mittatilauksena. Päivitän tietokonetyönä malleja ja parannan niitä. On tärkeää, että puku on toimiva ja turvallinen.”

2. MARITA JÄRVINEN tekee puvun leikkuuasetelman.
”Siirtelen tietokoneen ruudulla puvun kaavan palasia ja teen niistä leikkuuasetelman. Tallennan asetelman ja lähetän sen leikkuukoneelle. Työssä tarvitaan tietokoneen käyttötaitoa ja kaavojen tuntemusta. Pitää huomioida langansuunta ja hallita palasten järkevä sijoittelu. Tarvitaan näkemystä, jotta kankaan hukkaprosentti jää mahdollisimman pieneksi. Esimerkiksi parhaillaan ruudussa olevassa asetelmassa yli 80 prosenttia on käytetty hyödyksi. Se on aika hyvä luku. Materiaalia ei pidä tuhlata turhaan. Vaatetusalan koulutus on asetelman teossa hyödyksi.”

3. SAARA KANTONEN käyttää leikkuukonetta.
”Laitan kankaan leikkuupöydälle ja panen koneen käyntiin. Leikkuri osaa leikata asetelman mukaiset puvun kappaleet. Automaattileikkurin  käyttö on helpompaa kuin miltä se näyttää. Ei tarvitse kuin kohdistaa kone niin, että leikkuu osuu kankaaseen, jolloin kaikki kappaleet tulevat kokonaisina. Olen ollut talossa yhdeksän kuukautta ja tehnyt tätä työtä neljä kuukautta. Kävin vaatetusalan koulutuksen. Tiesin etukäteen Ursuitista työpaikkana, koska firma oli tuttu isän sukellusharrastuksesta.”

4. NINA STÅHLBERG ompelee puvun.
”Yksi ompelija ompelee koko puvun, prässää kiinni siihen kiinni tarvittavat merkit ja prässää vahvikkeet. Ompelussa käytetään siksakkia ja paksuja lankoja. Tämä on normaalia ompelutyötä vaativampaa. Ylimääräisiä pistoja ei saa tulla mihinkään. Jos kangas jää kaksin kerroin, pala joudutaan uusimaan, koska siihen jää neulan jäljet, jotka vuotavat. Kun kuivapukua tehdään, nuppineuloja ei voi käyttää. Tämä on monipuolista työtä. Ompelija saa tehdä puvun alusta loppuun asti itse. Malleja on yli 200 erilaista. On haasteellista oppia ompelemaan ne kaikki vuosien saatossa. Olen 33 vuotta ommellut ja toimin myös ompelutiimin vetäjänä.”

5. TARJA LEHTINEN teippaa kuivataskun vetoketjun.
”Teippaan vetoketjun niin, että siitä tulee vettä pitävä. Työ tehdään teippikoneella, jossa on kuuma suutin. Se aiheuttaa palovamman, jos siihen koskee. Teippaus on yhtä tarkkaa työtä kuin ompelu. Virheelliset palat palautetaan.”

6. MAGNUS TÖRNQVIST kiinnittää komponentit ja lisää pukuun myös olkaimet ja mahdolliset saappaat.
”Hiha- ja kaulamansetit esiliimataan ja laitetaan komponenttikoneella pukuun kiinni. Niiden saumat tiivistetään polyuretaaniliimalla. Mansettien kiinnittäminen ei aloittelijalta yleensä ensimmäisellä kerralla onnistu. Vaatii noin vuoden harjoittelun, että sen osaa tehdä kunnolla. Itse olen tehnyt kuusi vuotta ja vieläkin tulee tilanteita, että aina ei suju yhtä hyvin. Jos mansettia kiinnittäessä kaulusta venyttää liian paljon, tulee ryppyjä. Yleensä sitä on kuitenkin pakko hieman venyttää. Komponenttikoneella ajetaan kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella mansetti saadaan paikoilleen ja toisella kierroksella se saadaan pysymään. Jokaisella kaulusten laittajalla on oma tyylinsä. 90 prosentin varmuudella voi sanoa, kuka meistä on tekijä. Työn tunnistaa kädenjäljestä.”

7. MIKAEL HOVI testaa puvun.
”Tarkistan, että puku on tiivis eikä vuoda saumoista. Se tapahtuu niin, että puvun sisälle puhalletaan paineistettua ilmaa ja puvun pinta valellaan saippuavedellä.Jos saippuavesi kuplii, niin puvussa on vuoto.”

8. MUHAMAD MUHAMAD eli ”Muhis” testaa visuaalisesti.
”Olen tehnyt tätä työtä nelisen vuotta. Tarkistan, että puvussa kaikki on oikein, ja puku on sen mukainen, minkä asiakas on tilannut. Pakkaan puvun kassiin ja lisään mukaan aputarvikkeet: käsineet, irtohupun, pipon, käyttö­ohjeet ja vetoketjuvahan. Puku on valmis lähetettäväksi asiakkaalle.”

Pelastautumispuvun valmistamiseen menee arviolta kaksi viikkoa. Valmista pukua esittelemässä Muhamad Muhamad (vas.), Nina Ståhlberg, Tarja Lehtinen ja Marita Järvinen.

 

NÄIN SITÄ KÄYTETÄÄN

Pelastautumispukuja valmistavan Ursuitin pääluottamusmies Tarja Lehtinen vietti tunnin kelluen Littoistenjärven hyisessä vedessä. ”Fiilis oli mahtava. Ei mulla kylmä ollut tosiaankaan. Vain sormet vähän kohmettuivat.”

Olosuhteet perjantaina 7. joulukuuta olivat ihanteelliset pelastautumispuvun testaamineen. Järvellä kävi voimakas tuuli ja hyytävä viima. Veden pinnalla oli jäähilettä. Lämpöasteita vedessä oli kaksi ja ilmassa saman verran. AWS-pelastautumispuku on suomalaisen työn taidonnäyte, jota on kuvattu vesillä liikkujan henkivakuutukseksi. Itse asiassa se on vakuutusta tehokkaampi. Henkivakuutus ei pelasta henkeä, mutta puku suojelee hukkumiselta ja menehtymiseltä hypotermiaan.

Tarja Lehtinen testasi puvun, jonka valmistamisessa hän on ollut mukana. ”Vesitiiviin puvun sisälle jää ilmaa, jota kaula-aukosta on mahdollista päästää pois. Puku nostaa ihmisen pintaan. Veteen on helppo mennä, mutta sieltä ei ole aivan yhtä helppo tulla ylös, kun puku kääntää sinut automaattisesti selälleen. Uiminen on hankalaa, mutta selällään pystyy kellumaan tosi hyvin.”

Kuvauksissa Lehtistä ei paleltanut. ”Ihan hyvä, mutta kädet neopreenihansikkaissa kohmettuivat. Muuten siellä oli lämmin. Vedessä tarkenee, kun on tietynlaiset aluspuvut. Talvella ei voi pelkällä t-paidalla lähteä, mutta kesä on eri asia.”

Hansikkaat on tehty neopreenista, joka päästää hieman kosteutta läpi.
Rannemansetti estää veden pääsyn puvun sisälle.
Kuivataskun kautta vesi ei pääse puvun sisään, jos muistaa pitää vetoketjun kiinni.
Vetoketju on teipattu vesitiiviiksi sisäpuolelta.
Ursuit Oy:n pääluottamusmies Tarja Lehtinen kokeilemassa pelastautumispukua Littoistenjärvellä Liedon Järvelässä. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

 

URSUIT OY

KOTIPAIKKA Turku
PERUSTETTU 1964, vuonna 2016 siirtyi osaksi belgialaista SIOEN-konsernia
TUOTANTO Sukellus- ja pelastuskuivapukuja. Noin 80 prosenttia vientiin.
HENKILÖKUNTA Noin 70
LIIKEVAIHTO Noin 10,2 milj. euroa (2017)

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ