Mirja Suhonen: Osaava luottamusmies on yrityksen pääomaa
Päättyneen vuoden loppuun mennessä on useissa yrityksissä valittu uusi luottamusmies, osassa pesti jatkuu aiemmin valituin voimin. Luottamusmiehen valinnan voi tehdä myös jälkeenpäin, mikäli työpaikalla ei ole valintaa tehty. Toimikausi päättyy tällöinkin vuoden 2020 lopussa. Suosittelen lämpimästi.
Etenkin uusille luottamusmiehille kouluttautuminen on tärkeää – osaaminen on työväline tehtävässä pärjäämiselle. Osaaminen on myös yrityksen pääomaa. Sellaisena se ainakin pitäisi nähdä.
Aikoinaan liiton palvelukseen tultuani sain usein kuulla silloisen Graafisen teollisuuden työnantajaliiton johtajan puhuvan luottamuspääomasta. Myönnän, että tätä saimme etenkin työehtosopimusneuvottelujen alla kuulla kyllästymiseen asti. Mutta viime vuodet olen kuitenkin kaivannut noita keskusteluja. Tokkopa kyräilyn ja epäluottamuksen ilmapiirissä kyetään olemaan rakentavia. Luottamus on tärkeää, jotta liittomme luottamushenkilöt voivat neuvotella ja sopia tasavertaisina ihmisinä jäsenten asioista työpaikoilla. Tarvitaan luottamuspääomaa.
Murikka-opistolla järjestetään tänäkin vuonna kursseja luottamusmiehelle tärkeistä asioista. Etenkin luottamusmiehen peruskurssit jatkokursseineen, yhteensä kolme viikkoa, on hyvä käydä. Joillain työpaikoilla suhtaudutaan skeptisesti opiskelun tarpeeseen, mutta entäpä jos yrityksen taseeseen kirjattaisiin sekä ammatilliset että yhteistoiminnan edistämiseen liittyvät opinnot yhtiön pääomaksi. Ymmärrettäisiinkö tällä tavoin paremmin, mikä merkitys on osaavalla luottamusmiehellä?
”Yhteistyön ilmapiiriä on edelleen syytä vaalia. Yksi tapa tähän on kouluttautumisen mahdollisuus.”
On jokseenkin turha pelko ajatella, että kouluttautunut luottamusmies olisi yrityksen kannalta huono asia. Pertti Jokivuori väitöskirjassaan (Sitoutuminen työorganisaatioon ja ammattijärjestöön – Kilpailevia vai täydentäviä? 2002. Jyväskylän yliopisto) tuo esille, että valtaosa luottamusmiehistä on sitoutunut sekä ammattiyhdistykseen että yritykseen. Tästä voi seurata halukkuus olla edistämässä työyhteisöä taloudellisesti ja valmiutta sopia asioista paikallisesti.
Toki Jokivuoren tutkimuksesta on aikaa, ja esimerkiksi paikallinen sopiminen on lisääntynyt tutkimuksen tekemisen ajoista. Mutta yhteistyön ilmapiiriä on edelleen syytä vaalia. Yksi tapa tähän on kouluttautumisen mahdollisuus. Murikka-opisto antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Peruskurssien ja muutaman täydennyskurssin käyminen antaa luottamusmiehelle hyvät valmiudet toimia rohkeasti ja hakea ratkaisuja työyhteisössä kaikkien parhaaksi, luottamuksen ilmapiirissä.
Moni oikeusjuttu olisi jäänyt käymättä ja moni riita saatu ratkeamaan, jos jokaisella työpaikalla olisi luottamusmies, tai jos asioista olisi puhuttu ajoissa, avoimesti, jos vuorovaikutus toimisi, olisi enemmän luottamusta.
Puhutaan sosiaalisesta pääomasta, minkä puute tulee esiin juuri erimielisyystilanteissa ja kriiseissä. Muun muassa professori Harri Melin on käsitellyt aihetta ja työturvallisuuskeskus otti käsitteen teemaksi vuonna 2017 työpaikkojen kehittämisen tueksi. Tietoa löytyy netistä, mikäli aihepiiri kiinnostaa. Luottamus, luottamuspääoma on osa sosiaalista pääomaa. Hyvä vuorovaikutus, kunnioituksen ja välittämisen ilmapiiri mahdollistavat aidon yhteistyön. Eväät tähän työhön varmistetaan koulutuksella. Kukin luottamusmies voi rakentaa omista lähtökohdistaan ja tarpeista osaamispolun, joka jatkuu läpi työelämän.
MIRJA SUHONEN
Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sopimusasiantuntija