Teollisuusliiton valtuusto kokoontui syyskokoukseensa Helsinkiin 20.–21. marraskuuta. Tekijä-lehti jututti neljää valtuuston jäsentä liiton eri sektoreilta heidän tunnelmistaan syksyn irtisanomislakikiistan ratkettua. Mitä jäi käteen?

”Meille selkävoitto”

”Tässä vaiheessa me olemme saaneet selkävoiton, vaikka asia ei olekaan vielä valmis”, toteaa irtisanomislakitaistelusta lehdenjakaja Eija Lyttinen.

Lahte­laisen Medi­at­a­lo Esan jaka­jien luot­ta­mus­mies Eija Lyt­ti­nen istuu Teol­lisu­us­li­iton val­tu­us­tossa eri­ty­isa­lo­jen man­daatil­la. Lyt­ti­nen toteaa ensim­mäisek­si, että lehden­jaka­jil­ta on lakkoilu kokon­aan kiel­let­ty.

– Äärim­mäisen harmil­lis­es­ti meil­lä on ehdo­ton työrauhavelvoite. Vaik­ka me emme siis saa lakkoil­la, niin osa ihmi­sistä on nyt huo­man­nut, että ay-liike tekee sit­tenkin jotakin.

– Olen muual­ta kuul­lut, että lakol­la on saatu yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne. Lakko­talois­sa ei ole paljon rikkure­i­ta ollut, Lyyti­nen toteaa.

Medi­at­a­lo julkaisee Etelä-Suomen Sanomia. Lyt­ti­nen toteaa, että siel­lä näkyy ”näp­pik­sis­sä” eli lyhyis­sä luk­i­joiden mielip­iteis­sä se toinen näkökan­ta ammat­tili­it­to­jen syksyiseen toim­intaan.

– Osa ihmi­sistä on sitä mieltä, että me olemme kaiken pahan alku ja juuri, Lyt­ti­nen nau­rah­taa.

”Puolueet­tomak­si” itseään kut­su­va Etelä-Suomen Sanomat jou­tui ilmeis­es­ti kuitenkin katu­maan sitä, että se möi kaht­e­na päivänä etu­sivun­sa Peikko Groupin Topi Paanaselle. Paana­nen yrit­ti köm­pelöl­lä main­on­nal­la saa­da allekir­joit­ta­jia aloit­teeseen­sa poli­it­tis­ten lakko­jen kieltämisek­si Suomes­sa. Lyt­tisen mukaan lehden hyödyt kalli­il­la myy­dys­tä main­ok­ses­ta tip­pui­v­at kuitenkin nollille, sil­lä ilmoi­tusten jäl­keen lehden tilauk­sia irti­san­ot­ti­in. Vt. pää­toimit­ta­ja jou­tui myös julkises­ti puo­lus­tau­tu­maan, että main­ok­sen lin­ja ei tarkoi­ta lehden lin­jaa.

Irti­sanomis­lain uudet peruste­lut Lyt­ti­nen on lukenut, ja hän toteaa, että paljon on vielä tekemistä.

– Mut­ta pykälä eteen­päin on men­ty.

Lyt­ti­nen alle­vi­ivaa sitä, että nyt asioi­ta puidaan kolmikan­tai­sis­sa neu­vot­teluis­sa ja että alku­peräisen lain yhden­ver­taisu­ut­ta rikko­va muo­toilu on saatu pois­tet­tua.

Pienis­sä yri­tyk­sis­sä voivat asi­at olla myös parem­min kuin isois­sa. Lyt­ti­nen tekee mon­en muun jaka­jan tavoin toista työtä, ja tässä toises­sa työ­paikas­sa, 12 hen­gen yri­tyk­sessä, työn­tek­i­jöitä arvoste­taan.

– Työ­nan­ta­ja mak­saa hieron­to­ja, sil­lä hänestä on järkeväm­pää mak­saa niitä kuin sairaus­lo­mia.

– Ison kon­sernin mielestä me sen sijaan olemme vain kuluerä. Kinkku­ra­hakin on tip­punut 30 eurosta viime vuo­den 20 euroon. Tänä vuon­na saamme 15 euroa, Lyt­ti­nen ker­too.

”Oli tekemisen meininki”

”Osastoon on tullut kokonaan uusia jäseniä ja YTK:sta on palannut jäseniä. Nyt Teollisuusliitolla oli tekemisen meininki”, arvioi Arto Venäläinen.

Arto Venäläi­nen työsken­telee koneis­ta­jana Hydro­line Group Oy:ssä Siil­in­järvel­lä. Val­tu­us­tossa teknolo­giasek­to­ri­aa edus­ta­va Venäläi­nen on liiton ammat­tiosas­to 60:n sih­teeri. Hän iloit­see ammat­tiosas­ton kas­va­neesta jäsen­määrästä.

– Nyt tehti­in jotain. Minähän olen liiton toimin­nas­sa mukana, minä tiedän, että koko ajan on tehty jotakin. Mut­ta nyt sen näki riv­i­jäsenkin, joka käy töis­sä ja menee sit­ten koti­in, Venäläi­nen kuvailee.

Tämäkin val­tu­utet­tu on lukenut irti­sanomis­lain uudet peruste­lut.

– Näyt­tää siltä, että palasimme takaisin kolmikan­taan ja että pääsimme neu­vot­telupöyti­in. Nyky­hal­li­tuk­sel­la ei ole enää varaa temp­puilu­un, vaik­ka Sip­ilä sai kyl­lä hyvän mie­len. Hän lunas­ti lupauk­sen­sa Suomen Yrit­täjille, kun irti­sanomis­lain tek­sti kir­joitet­ti­in uud­estaan. Mut­ta muut­tuiko oikeas­t­aan mitään? Ei muut­tunut, Venäläi­nen arvioi.

YRITTÄJÄT TUNTEKOOT NYKYLAIT

– Irti­sanomi­nen on ollut help­poa nytkin.

Täl­lä Venäläi­nen viit­taa esimerkik­si pitkien lomau­tusten mah­dol­lisu­u­teen. Samat­en yri­tyk­set käyt­tävät hyödyk­seen Sip­ilän hal­li­tuk­sen venyt­tämiä koeaiko­ja ja suur­ta määrää vuokratyö­fir­mo­ja. Ja tun­netusti Suomes­sa on euroop­palaisit­tain ver­rat­tuna help­po irti­sanoa joukoit­tain työn­tek­i­jöitä tuotan­nol­lis-taloudel­lisi­in syi­hin vedoten.

Koneis­ta­ja toteaakin, että yrit­täjien pitäisi ennen kaikkea tun­tea kaik­ki nykysäädösten sal­li­mat mah­dol­lisu­udet irti­sanoa, jos sel­l­ainen tarve asial­lis­es­ti syn­tyy.

– Esimerkik­si, jos pienyri­tyk­sessä tulee sukupol­ven­vai­h­dos, saat­taa olla, että uusi nuori yrit­täjä ei tunne lake­ja. Hän ei vain tiedä, kuvaa Venäläi­nen pienyrit­täjien oppi­mat­to­muut­ta.

Venäläi­nen toivoo Teol­lisu­us­li­iton seu­raavien voimain­pon­nis­tusten keskit­tyvän työe­htosopimusten kohen­tamiseen.

– Kiky-tun­nit pitää saa­da irti­san­ot­tua kaik­ista sopimuk­sista. Teol­lisu­us­li­iton kaik­ki sopimusalat oli­si­vat sil­loin samal­la tasol­la. Palkanko­ro­tuk­sis­sa ei pitäisi enää men­nä nol­lal­in­jal­la.

Savos­sakin kär­sitään nyt osaavien ammat­ti­lais­ten pulas­ta.

– Edes met­al­lialan ammat­tik­oulupoikia ei tah­do­ta löytää har­joit­telu­un. Nyt työ­nan­ta­ja ottaa rekryk­oulu­tuk­ses­ta entisiä myyjiä tai leipure­i­ta, joille on ensim­mäisek­si opetet­ta­va, mikä on työn­tömit­ta, Venäläi­nen huokaa.

– Jos ammat­tik­oulu­tus­ta ei lisätä, kyl­lä se tulee tule­vaisu­udessa näkymään.

”Ei enää sanelua”

”Liitto on saanut hyvin näkyvyyttä ja nyt on tehty selväksi, että ei tässä yhteiskunnassa vain yksi osapuoli saa sanella kaikkea”, summaa lakkosyksyn saldoa ay-liikkeelle pääluottamusmies Hanna Borisov.

Oper­aat­tori Han­na Borisov on Ahve­nan­maan God­byssä toimi­van Opti­no­va AB:n päälu­ot­ta­mus­mies. Opti­no­va, jos­sa on reip­paat 90 tuotan­non työn­tek­i­jää, valmis­taa ali­hank­in­tana eri­laisia letku­ja muille ter­veyste­knolo­gia-alan yri­tyk­sille.

Borisov sanoo seis­seen­sä 100-pros­ent­tis­es­ti liiton jär­jestöl­lis­ten toimien takana, kun Teol­lisu­us­li­it­to lähti etur­in­ta­mas­sa tais­tele­maan Sip­ilän hal­li­tuk­sen irti­sanomis­lakia vas­taan. Myön­teisyys vasta­lau­seille ei kyl­läkään ollut Boriso­ville mikään itses­tään­selvyys. Nyt Teol­lisu­us­li­itossa kemi­ansek­to­ria edus­ta­va val­tu­utet­tu Borisov oli ollut ennen liit­to­fu­u­sio­ta tyy­tyväi­nen TEAMin ”rauha, rauha ja sovitel­laan” ‑lin­jaan.

– Fuu­sion alla min­ua pelot­ti, kos­ka men­nään Met­allili­iton kanssa yhteen. Met­al­li oli minus­ta niin altis rähisemään ja lakko­herkkä kuten muutkin isot liitot, Borisov kuvaa.

Mieliku­van taustal­la ovat Boriso­vil­la olleet kuitenkin myös väärät mieliku­vat. Met­allili­it­to oli ollut viimek­si pitkässä lakos­sa viime vuosi­tuhan­nel­la eli vuon­na 1971. Täl­lä vuosi­tuhan­nel­la Suomen vakav­im­man työrauhahäir­iön aiheut­ti met­sä­te­ol­lisu­us sulke­mal­la tehtaat ja estämäl­lä työn­tek­i­jöitä saa­pumas­ta töi­hin.

Mieliku­vat ovatkin nyt vai­h­tuneet vakau­muk­seen siitä, että Teol­lisu­us­li­it­to on ollut oikeal­la asial­la. Boriso­vin sanoin nyt on saatu ”puhal­let­tua peli poik­ki”. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannal­ta on parem­pi, että asioista päätetään kolmikan­tais­es­ti neu­votellen.

– En minä sitä sano, että kaiken on men­tävä niin kuin me sanomme. Mut­ta niin tämä ei voi men­nä, että Sip­ilän hal­li­tus tai työ­nan­ta­japuoli sanel­e­vat kaiken. Kaikkien osa­puolten on olta­va mukana, Borisov alle­vi­ivaa aidon sopimisen ja tasaver­taisen neu­vot­telun hyö­tyjä.

”EI AMMATTILIITTOPERINTEITÄ”

Borisov kuvaa, että Ahve­nan­maal­la seu­rataan ylipään­sä huonos­ti ammat­tili­it­to­jen toim­intaa.

– Kaikki­han ovat Ahve­nan­maal­la olleet per­in­teis­es­ti joko maanvil­jeli­jöitä tai mer­im­iehiä. Tehdastyöläisiä ei ole alka­nut tul­la kuin vas­ta viime aikoina. Ei meil­lä ole ollut mitään ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen kult­tuuria.

Päälu­ot­ta­mus­mies kuvailee, että hänenkin yri­tyk­sessään ovat mon­et olleet liiton jäseniä lähin­nä työt­tömyys­tur­van takia. Borisov sai perustel­la monille yli­työkiel­lon ja lakko­jen perustei­ta.

– Ker­roin fak­tat ja pyysin miet­timään sitä, jos (irti­sanomis­lakiesi­tyk­sen mukainen) töistä erot­ta­mi­nen sat­tuisi oma­lle kohdalle. Mitä jos itse sairas­tu­isi, tai lap­si sairas­tu­isi, ja tulisi paljon sairaus­pois­saolo­ja? Kyl­lähän työ­nan­ta­ja voisi kysyä: ”Eikö olekaan työ­mo­ti­vaa­tio­ta?”

Borisov sai selvit­tää, että irti­sanomis­la­ki voisi toden tot­ta vaaran­taa sen, että irti­sanomiset hoide­taan vain ja ain­oas­taan asial­lisin perustein.

Kym­menkun­ta jäsen­tä on eron­nut liitos­ta tänä syksynä ennen kaikkea yli­työkiel­lon takia. Borisov ker­too, että mon­et käyt­tävät yri­tyk­sessä ylitöitä vapaiden ker­ryt­tämiseen. Eron­neet ovat ilmeis­es­tikin siir­tyneet pelkkään työt­tömyyskas­saan eli YTK:hon. Jän­nit­tävää on se, että eräs eron­nut oli ollut kaikkein ahk­erin pyytämään Boriso­via selvit­tämään sitä tai tätä asi­aa ja puo­lus­ta­maan työn­tek­i­jöitä työ­nan­ta­jan suun­taan.

– Tulen sanomaan tälle henkilölle, että valitet­tavasti en voi enää aut­taa.

Teol­lisu­us­li­iton tulev­as­ta toimin­nas­ta Borisov sanoo, että hän toivoo liiton pysyvän ”ajan her­mol­la”. Hän muis­tut­taa, että helmiku­un 2018 poli­it­ti­nen mie­le­nil­maus jär­jestet­ti­in jälk­i­ju­nas­sa. Akti­ivi­malli oli jo voimas­sa.

– Teol­lisu­us­li­iton pitää ottaa ajois­sa selkeä kan­ta asioi­hin. Ja me olemme todel­la iso poruk­ka ja meil­lä on itsel­läkin riit­tävästi voimaa. Tänä syksynä nähti­in, että ei tarvitse odot­taa mui­ta liit­to­ja. Kyl­lä muutkin läh­tivät yksi toisen­sa jäl­keen mukaan, kun me olimme ensin tehneet päätök­sen.

”Voimaa joskus näytettävä”

”Torjuntavoitto saatiin. Voimaa pitää joskus näyttää”, pääluottamusmies Harri Takanen toteaa.

Huoltomies Har­ri Taka­nen on Älvs­by­ta­lo Oy:n päälu­ot­ta­mus­mies Kauha­joelta edus­taen val­tu­us­tossa puu­tuote­sek­to­ria. Noin 30 tuotan­to­työn­tek­i­jän tehtaas­sa puo­let on YTK:laisia. He saa­pui­v­at työ­maalle lakkopäiv­inä. Jäsenistön riv­it sen sijaan pitivät.

– Kyl­lä tämä porukkaa jakoi, Taka­nen kuvaa.

Päälu­ot­ta­mus­mies ker­too keskustelleen­sa myös noiden niin san­ot­tuun Loimaan kas­saan kuu­lu­vien kanssa.

– Eivät he olleet aja­maamme asi­aa vas­taan. Mut­ta mei­dän talos­samme on ollut paljon lomau­tuk­sia. Kun tehdään lyhyt­tä viikkoa, talous ei kestä, Taka­nen ker­too.

Tehtaal­la ihme­telti­in myös sitä, mik­si samas­sa talos­sa olti­in lakos­sa sekä ensim­mäisessä että toises­sa aal­los­sa. Taka­nen ei osan­nut vas­ta­ta kysymyk­seen, sil­lä päälu­ot­ta­mus­miehel­lä ei ollut tietoa lakko­talo­jen val­in­ta­pe­rusteista. Entä olisiko lakot voitu täs­mäo­h­ja­ta tiet­ty­jen yrit­täjien fir­moi­hin?

– Olisiko Teol­lisu­us­li­it­to voin­ut tehdä tutkimustyötä ja etsiä sel­l­aisia fir­mo­ja, jois­sa on kytkök­siä Sip­ilään ja näi­hin mui­hin?

Tehtaan lakos­sa ollut väki kiit­teli liit­toa siitä, että lakkoavus­tuk­set oli­vat Takasen kuvauk­sen mukaan ”kun­non kokoiset ja tuli­vat nätisti ja nopeasti”. Mak­satuk­sen jouhe­vu­us lievit­ti sitä kipua, että Äls­by­talon ruot­salaiskäytän­nön mukaiset läs­näolobonuk­set jäivät saa­mat­ta.

– Bonus on 60 sent­tiä tun­ti. Sen pois jäämistä vähän mure­hdit­ti­in.

Suuri yleisö suh­tau­tui Takasen mukaan myön­teis­es­ti ammat­tili­it­to­jen tavoit­teeseen.

– Mut­ta sit­ten kun JHL tuli mukaan, sitä ei ymmär­ret­ty.

Yrit­täjät tah­toi­vat kiskoa mieliku­vavoit­to­ja siitä, että nyt ”lapset joutu­vat men­emään eväs­pussin kanssa koulu­un”. Lop­ul­ta pro­pa­gan­davoit­to­ja ei ehkä tul­lut. Koko yrit­täjäve­toinen oper­aa­tio – jol­loin kuskat­ti­in roskaruoak­sikin luokitel­tu­ja pit­so­ja lap­sille – saat­toi iskeä pien­ten pilt­tiemme ruokki­joiden omaan nilkkaan. Van­hem­mille pal­jas­tui, mil­lainen hieno palvelu ilmainen ruokailu on, kun he jou­tu­i­v­at itse valmis­ta­maan aamul­la eväät las­ten mukaan.

– Itte aat­telisin noin, jot­ta tämä herät­tää ajatuk­sia koton­akin, Taka­nen miet­tii.

PUHUMMEKO KIELILLÄ?

– Teol­lisu­us­li­iton alue­toimis­to­jen kehit­tämi­nen ja toimis­ton säi­lymi­nen Poh­jan­maal­la aidosti kak­sikielisenä on mielestäni todel­la tärkeää.

Kielikysymyk­set ovat Takaselle muutenkin tärkeitä kuin vain sik­si, että ruotsinkielis­ten jäsen­ten ase­maa ja oma­l­la äidinkielel­lä annet­tu­ja palvelu­ja on hänestä liitossa kohen­net­ta­va. Entisenä puuli­it­to­laise­na Taka­nen tietää hyvin, että esimerkik­si kasvi­huoneil­la ja perunafir­moissa työn­tek­i­jät ovat usein ulko­maalais­taus­taisia.

– Alueel­lamme on 4 500 jäsen­tä, jot­ka puhu­vat äidinkie­lenään ruot­sia tai jotain muu­ta kieltä. Varsinkin Itä-Euroopas­ta tule­vat työn­tek­i­jät pelkäävät ammat­tili­it­to­ja, sil­lä koti­maas­sa niihin liit­tyy kor­rup­tio­ta, mafi­aa ja vaik­ka mitä. Mik­si Teol­lisu­us­li­it­to ei palkkaisi vaik­ka työl­listämistuel­la, edes kesäa­jak­si, venäjänkielisiä tai viet­naminkielisiä työn­tek­i­jöitä ker­tomaan, miten Suomes­sa asi­at ovat?

Vaik­ka kyseessä olisi tiedon ja tuen jakami­nen kausi­työn­tek­i­jöille, liiton pon­nis­tuk­set eivät valuisi hukkaan. Taka­nen toteaa, että infor­maa­tio­ta ja tukea saa­neet ker­to­vat koti­maa­han palat­tuaan ammat­tili­it­to­jen toimin­nas­ta.

– Tieto lev­iää. Seu­raa­vat tuli­jat osaisi­vat jo vaa­tia oikeuk­si­aan, Taka­nen pain­ot­taa.

Päälu­ot­ta­mus­mies ehdot­taa myös, että Teol­lisu­us­li­it­to yrit­täisi päästä ker­tomaan ammat­tiy­hdis­tyk­sistä kielikurs­seille.

– Nämä maa­han­muut­ta­jat jäävät Suomeen, ovat akti­ivisia ja kiin­nos­tunei­ta asioista, Taka­nen alle­vi­ivaa.

Kielikysymys­ten hoidon ohel­la Taka­nen toivoo, että Teol­lisu­us­li­it­to ottaisi jämäkän otteen palkanko­ro­tuk­si­in seu­raaval­la neu­vot­telukier­roksel­la. Ja tässäkin hän kehot­taa aja­maan kaikkein pieni­palkkaisimpi­en liiton jäsen­ten asi­aa.

– Kat­soin maat­alousa­lo­jen palkkataulukos­ta Ähtärin eläin­puis­toon haetun eläin­hoita­jan palkan. Se on kymp­pi tun­nil­ta. Mata­la­palk­ka-aloille on saata­va koro­tuk­set.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

LUE LISÄÄ:

Val­tu­us­ton syyskok­ous: Jäsen­mak­su alen­tuu hie­man (Tek­i­jä 21.11.2018)