Teol­li­suus­lii­ton valtuusto kokoon­tui syys­ko­kouk­seensa Helsin­kiin 20.–21. marras­kuuta. Tekijä-lehti jututti neljää valtuus­ton jäsentä liiton eri sekto­reilta heidän tunnel­mis­taan syksyn irti­sa­no­mis­la­ki­kiis­tan ratket­tua. Mitä jäi käteen?

”Meille selkä­voitto”

”Tässä vaiheessa me olemme saaneet selkä­voi­ton, vaikka asia ei olekaan vielä valmis”, toteaa irti­sa­no­mis­la­ki­tais­te­lusta lehden­ja­kaja Eija Lyttinen.

Lahte­lai­sen Media­talo Esan jaka­jien luot­ta­mus­mies Eija Lytti­nen istuu Teol­li­suus­lii­ton valtuus­tossa erityi­sa­lo­jen mandaa­tilla. Lytti­nen toteaa ensim­mäi­seksi, että lehden­ja­ka­jilta on lakkoilu koko­naan kielletty.

– Äärim­mäi­sen harmil­li­sesti meillä on ehdo­ton työrau­ha­vel­voite. Vaikka me emme siis saa lakkoilla, niin osa ihmi­sistä on nyt huoman­nut, että ay-liike tekee sitten­kin jotakin.

– Olen muualta kuul­lut, että lakolla on saatu yhteen­kuu­lu­vuu­den tunne. Lakko­ta­loissa ei ole paljon rikku­reita ollut, Lyyti­nen toteaa.

Media­talo julkai­see Etelä-Suomen Sano­mia. Lytti­nen toteaa, että siellä näkyy ”näppik­sissä” eli lyhyissä luki­joi­den mieli­pi­teissä se toinen näkö­kanta ammat­ti­liit­to­jen syksyi­seen toimintaan.

– Osa ihmi­sistä on sitä mieltä, että me olemme kaiken pahan alku ja juuri, Lytti­nen naurahtaa.

”Puolu­eet­to­maksi” itse­ään kutsuva Etelä-Suomen Sano­mat joutui ilmei­sesti kuiten­kin katu­maan sitä, että se möi kahtena päivänä etusi­vunsa Peikko Grou­pin Topi Paana­selle. Paana­nen yritti kömpe­löllä mainon­nalla saada alle­kir­joit­ta­jia aloit­tee­seensa poliit­tis­ten lakko­jen kiel­tä­mi­seksi Suomessa. Lytti­sen mukaan lehden hyödyt kalliilla myydystä mainok­sesta tippui­vat kuiten­kin nollille, sillä ilmoi­tus­ten jälkeen lehden tilauk­sia irti­sa­not­tiin. Vt. päätoi­mit­taja joutui myös julki­sesti puolus­tau­tu­maan, että mainok­sen linja ei tarkoita lehden linjaa.

Irti­sa­no­mis­lain uudet perus­te­lut Lytti­nen on luke­nut, ja hän toteaa, että paljon on vielä tekemistä.

– Mutta pykälä eteen­päin on menty.

Lytti­nen alle­vii­vaa sitä, että nyt asioita puidaan kolmi­kan­tai­sissa neuvot­te­luissa ja että alku­pe­räi­sen lain yhden­ver­tai­suutta rikkova muotoilu on saatu poistettua.

Pienissä yrityk­sissä voivat asiat olla myös parem­min kuin isoissa. Lytti­nen tekee monen muun jaka­jan tavoin toista työtä, ja tässä toisessa työpai­kassa, 12 hengen yrityk­sessä, työn­te­ki­jöitä arvostetaan.

– Työnan­taja maksaa hieron­toja, sillä hänestä on järke­väm­pää maksaa niitä kuin sairauslomia.

– Ison konser­nin mielestä me sen sijaan olemme vain kuluerä. Kink­ku­ra­ha­kin on tippu­nut 30 eurosta viime vuoden 20 euroon. Tänä vuonna saamme 15 euroa, Lytti­nen kertoo.

”Oli teke­mi­sen meininki”

”Osas­toon on tullut koko­naan uusia jäse­niä ja YTK:sta on palan­nut jäse­niä. Nyt Teol­li­suus­lii­tolla oli teke­mi­sen meininki”, arvioi Arto Venäläinen.

Arto Venä­läi­nen työs­ken­te­lee koneis­ta­jana Hydro­line Group Oy:ssä Siilin­jär­vellä. Valtuus­tossa tekno­lo­gia­sek­to­riaa edus­tava Venä­läi­nen on liiton ammat­tio­sasto 60:n sihteeri. Hän iloit­see ammat­tio­sas­ton kasva­neesta jäsenmäärästä.

– Nyt tehtiin jotain. Minä­hän olen liiton toimin­nassa mukana, minä tiedän, että koko ajan on tehty jota­kin. Mutta nyt sen näki rivi­jä­sen­kin, joka käy töissä ja menee sitten kotiin, Venä­läi­nen kuvailee.

Tämä­kin valtuu­tettu on luke­nut irti­sa­no­mis­lain uudet perustelut.

– Näyt­tää siltä, että pala­simme takai­sin kolmi­kan­taan ja että pääsimme neuvot­te­lu­pöy­tiin. Nyky­hal­li­tuk­sella ei ole enää varaa temp­pui­luun, vaikka Sipilä sai kyllä hyvän mielen. Hän lunasti lupauk­sensa Suomen Yrit­tä­jille, kun irti­sa­no­mis­lain teksti kirjoi­tet­tiin uudes­taan. Mutta muut­tuiko oikeas­taan mitään? Ei muut­tu­nut, Venä­läi­nen arvioi.

YRITTÄJÄT TUNTEKOOT NYKYLAIT

– Irti­sa­no­mi­nen on ollut help­poa nytkin.

Tällä Venä­läi­nen viit­taa esimer­kiksi pitkien lomau­tus­ten mahdol­li­suu­teen. Sama­ten yrityk­set käyt­tä­vät hyödyk­seen Sipi­län halli­tuk­sen venyt­tä­miä koeai­koja ja suurta määrää vuokra­työ­fir­moja. Ja tunne­tusti Suomessa on euroop­pa­lai­sit­tain verrat­tuna helppo irti­sa­noa joukoit­tain työn­te­ki­jöitä tuotan­nol­lis-talou­del­li­siin syihin vedoten.

Koneis­taja tote­aa­kin, että yrit­tä­jien pitäisi ennen kaik­kea tuntea kaikki nyky­sää­dös­ten salli­mat mahdol­li­suu­det irti­sa­noa, jos sellai­nen tarve asial­li­sesti syntyy.

– Esimer­kiksi, jos pieny­ri­tyk­sessä tulee suku­pol­ven­vaih­dos, saat­taa olla, että uusi nuori yrit­täjä ei tunne lakeja. Hän ei vain tiedä, kuvaa Venä­läi­nen pieny­rit­tä­jien oppimattomuutta.

Venä­läi­nen toivoo Teol­li­suus­lii­ton seuraa­vien voimain­pon­nis­tus­ten keskit­ty­vän työeh­to­so­pi­mus­ten kohentamiseen.

– Kiky-tunnit pitää saada irti­sa­not­tua kaikista sopi­muk­sista. Teol­li­suus­lii­ton kaikki sopi­musa­lat olisi­vat silloin samalla tasolla. Palkan­ko­ro­tuk­sissa ei pitäisi enää mennä nollalinjalla.

Savos­sa­kin kärsi­tään nyt osaa­vien ammat­ti­lais­ten pulasta.

– Edes metal­lia­lan ammat­ti­kou­lu­poi­kia ei tahdota löytää harjoit­te­luun. Nyt työnan­taja ottaa rekry­kou­lu­tuk­sesta enti­siä myyjiä tai leipu­reita, joille on ensim­mäi­seksi opetet­tava, mikä on työn­tö­mitta, Venä­läi­nen huokaa.

– Jos ammat­ti­kou­lu­tusta ei lisätä, kyllä se tulee tule­vai­suu­dessa näkymään.

”Ei enää sanelua”

”Liitto on saanut hyvin näky­vyyttä ja nyt on tehty selväksi, että ei tässä yhteis­kun­nassa vain yksi osapuoli saa sanella kaik­kea”, summaa lakko­syk­syn saldoa ay-liik­keelle pääluot­ta­mus­mies Hanna Borisov.

Operaat­tori Hanna Bori­sov on Ahve­nan­maan Godbyssä toimi­van Opti­nova AB:n pääluot­ta­mus­mies. Opti­nova, jossa on reip­paat 90 tuotan­non työn­te­ki­jää, valmis­taa alihan­kin­tana erilai­sia letkuja muille terveys­tek­no­lo­gia-alan yrityksille.

Bori­sov sanoo seis­seensä 100-prosent­ti­sesti liiton järjes­töl­lis­ten toimien takana, kun Teol­li­suus­liitto lähti eturin­ta­massa tais­te­le­maan Sipi­län halli­tuk­sen irti­sa­no­mis­la­kia vastaan. Myön­tei­syys vasta­lauseille ei kyllä­kään ollut Bori­so­ville mikään itses­tään­sel­vyys. Nyt Teol­li­suus­lii­tossa kemian­sek­to­ria edus­tava valtuu­tettu Bori­sov oli ollut ennen liit­to­fuusiota tyyty­väi­nen TEAMin ”rauha, rauha ja sovi­tel­laan” ‑linjaan.

– Fuusion alla minua pelotti, koska mennään Metal­li­lii­ton kanssa yhteen. Metalli oli minusta niin altis rähi­se­mään ja lakko­herkkä kuten muut­kin isot liitot, Bori­sov kuvaa.

Mieli­ku­van taus­talla ovat Bori­so­villa olleet kuiten­kin myös väärät mieli­ku­vat. Metal­li­liitto oli ollut viimeksi pitkässä lakossa viime vuosi­tu­han­nella eli vuonna 1971. Tällä vuosi­tu­han­nella Suomen vaka­vim­man työrau­ha­häi­riön aiheutti metsä­teol­li­suus sulke­malla tehtaat ja estä­mällä työn­te­ki­jöitä saapu­masta töihin.

Mieli­ku­vat ovat­kin nyt vaih­tu­neet vakau­muk­seen siitä, että Teol­li­suus­liitto on ollut oikealla asialla. Bori­so­vin sanoin nyt on saatu ”puhal­let­tua peli poikki”. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan kannalta on parempi, että asioista pääte­tään kolmi­kan­tai­sesti neuvotellen.

– En minä sitä sano, että kaiken on mentävä niin kuin me sanomme. Mutta niin tämä ei voi mennä, että Sipi­län halli­tus tai työnan­ta­ja­puoli sane­le­vat kaiken. Kaik­kien osapuol­ten on oltava mukana, Bori­sov alle­vii­vaa aidon sopi­mi­sen ja tasa­ver­tai­sen neuvot­te­lun hyötyjä.

”EI AMMATTILIITTOPERINTEITÄ”

Bori­sov kuvaa, että Ahve­nan­maalla seura­taan ylipäänsä huonosti ammat­ti­liit­to­jen toimintaa.

– Kaik­ki­han ovat Ahve­nan­maalla olleet perin­tei­sesti joko maan­vil­je­li­jöitä tai meri­mie­hiä. Tehdas­työ­läi­siä ei ole alka­nut tulla kuin vasta viime aikoina. Ei meillä ole ollut mitään ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kulttuuria.

Pääluot­ta­mus­mies kuvai­lee, että hänen­kin yrityk­ses­sään ovat monet olleet liiton jäse­niä lähinnä työt­tö­myys­tur­van takia. Bori­sov sai perus­tella monille ylityö­kiel­lon ja lakko­jen perusteita.

– Kerroin faktat ja pyysin miet­ti­mään sitä, jos (irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sen mukai­nen) töistä erot­ta­mi­nen sattuisi omalle kohdalle. Mitä jos itse sairas­tuisi, tai lapsi sairas­tuisi, ja tulisi paljon sairaus­pois­sao­loja? Kyllä­hän työnan­taja voisi kysyä: ”Eikö olekaan työmotivaatiota?”

Bori­sov sai selvit­tää, että irti­sa­no­mis­laki voisi toden totta vaaran­taa sen, että irti­sa­no­mi­set hoide­taan vain ja ainoas­taan asial­li­sin perustein.

Kymmen­kunta jäsentä on eron­nut liitosta tänä syksynä ennen kaik­kea ylityö­kiel­lon takia. Bori­sov kertoo, että monet käyt­tä­vät yrityk­sessä ylitöitä vapai­den kerryt­tä­mi­seen. Eron­neet ovat ilmei­ses­ti­kin siir­ty­neet pelk­kään työt­tö­myys­kas­saan eli YTK:hon. Jännit­tä­vää on se, että eräs eron­nut oli ollut kaik­kein ahke­rin pyytä­mään Bori­so­via selvit­tä­mään sitä tai tätä asiaa ja puolus­ta­maan työn­te­ki­jöitä työnan­ta­jan suuntaan.

– Tulen sano­maan tälle henki­lölle, että vali­tet­ta­vasti en voi enää auttaa.

Teol­li­suus­lii­ton tule­vasta toimin­nasta Bori­sov sanoo, että hän toivoo liiton pysy­vän ”ajan hermolla”. Hän muis­tut­taa, että helmi­kuun 2018 poliit­ti­nen miele­nil­maus järjes­tet­tiin jälki­ju­nassa. Aktii­vi­malli oli jo voimassa.

– Teol­li­suus­lii­ton pitää ottaa ajoissa selkeä kanta asioi­hin. Ja me olemme todella iso porukka ja meillä on itsel­lä­kin riit­tä­västi voimaa. Tänä syksynä nähtiin, että ei tarvitse odot­taa muita liit­toja. Kyllä muut­kin lähti­vät yksi toisensa jälkeen mukaan, kun me olimme ensin tehneet päätöksen.

”Voimaa joskus näytettävä”

”Torjun­ta­voitto saatiin. Voimaa pitää joskus näyt­tää”, pääluot­ta­mus­mies Harri Taka­nen toteaa.

Huol­to­mies Harri Taka­nen on Älvs­by­talo Oy:n pääluot­ta­mus­mies Kauha­joelta edus­taen valtuus­tossa puutuo­te­sek­to­ria. Noin 30 tuotan­to­työn­te­ki­jän tehtaassa puolet on YTK:laisia. He saapui­vat työmaalle lakko­päi­vinä. Jäse­nis­tön rivit sen sijaan pitivät.

– Kyllä tämä poruk­kaa jakoi, Taka­nen kuvaa.

Pääluot­ta­mus­mies kertoo keskus­tel­leensa myös noiden niin sanot­tuun Loimaan kassaan kuulu­vien kanssa.

– Eivät he olleet ajamaamme asiaa vastaan. Mutta meidän talos­samme on ollut paljon lomau­tuk­sia. Kun tehdään lyhyttä viik­koa, talous ei kestä, Taka­nen kertoo.

Tehtaalla ihme­tel­tiin myös sitä, miksi samassa talossa oltiin lakossa sekä ensim­mäi­sessä että toisessa aallossa. Taka­nen ei osan­nut vastata kysy­myk­seen, sillä pääluot­ta­mus­mie­hellä ei ollut tietoa lakko­ta­lo­jen valin­ta­pe­rus­teista. Entä olisiko lakot voitu täsmä­oh­jata tiet­ty­jen yrit­tä­jien firmoihin?

– Olisiko Teol­li­suus­liitto voinut tehdä tutki­mus­työtä ja etsiä sellai­sia firmoja, joissa on kytkök­siä Sipi­lään ja näihin muihin?

Tehtaan lakossa ollut väki kiit­teli liit­toa siitä, että lakkoa­vus­tuk­set olivat Taka­sen kuvauk­sen mukaan ”kunnon kokoi­set ja tuli­vat nätisti ja nopeasti”. Maksa­tuk­sen jouhe­vuus lievitti sitä kipua, että Älsby­ta­lon ruot­sa­lais­käy­tän­nön mukai­set läsnä­olo­bo­nuk­set jäivät saamatta.

– Bonus on 60 sent­tiä tunti. Sen pois jäämistä vähän murehdittiin.

Suuri yleisö suhtau­tui Taka­sen mukaan myön­tei­sesti ammat­ti­liit­to­jen tavoitteeseen.

– Mutta sitten kun JHL tuli mukaan, sitä ei ymmärretty.

Yrit­tä­jät tahtoi­vat kiskoa mieli­ku­va­voit­toja siitä, että nyt ”lapset joutu­vat mene­mään eväs­pus­sin kanssa kouluun”. Lopulta propa­gan­da­voit­toja ei ehkä tullut. Koko yrit­tä­jä­ve­toi­nen operaa­tio – jolloin kuskat­tiin roska­ruo­ak­si­kin luoki­tel­tuja pitsoja lapsille – saat­toi iskeä pien­ten pilt­tiemme ruok­ki­joi­den omaan nilk­kaan. Vanhem­mille paljas­tui, millai­nen hieno palvelu ilmai­nen ruokailu on, kun he joutui­vat itse valmis­ta­maan aamulla eväät lasten mukaan.

– Itte aatte­li­sin noin, jotta tämä herät­tää ajatuk­sia koto­na­kin, Taka­nen miettii.

PUHUMMEKO KIELILLÄ?

– Teol­li­suus­lii­ton alue­toi­mis­to­jen kehit­tä­mi­nen ja toimis­ton säily­mi­nen Pohjan­maalla aidosti kaksi­kie­li­senä on mieles­täni todella tärkeää.

Kieli­ky­sy­myk­set ovat Taka­selle muuten­kin tärkeitä kuin vain siksi, että ruot­sin­kie­lis­ten jäsen­ten asemaa ja omalla äidin­kie­lellä annet­tuja palve­luja on hänestä liitossa kohen­net­tava. Enti­senä puuliit­to­lai­sena Taka­nen tietää hyvin, että esimer­kiksi kasvi­huo­neilla ja peru­na­fir­moissa työn­te­ki­jät ovat usein ulkomaalaistaustaisia.

– Alueel­lamme on 4 500 jäsentä, jotka puhu­vat äidin­kie­le­nään ruot­sia tai jotain muuta kieltä. Varsin­kin Itä-Euroo­pasta tule­vat työn­te­ki­jät pelkää­vät ammat­ti­liit­toja, sillä koti­maassa niihin liit­tyy korrup­tiota, mafiaa ja vaikka mitä. Miksi Teol­li­suus­liitto ei palk­kaisi vaikka työl­lis­tä­mis­tuella, edes kesä­ajaksi, venä­jän­kie­li­siä tai viet­na­min­kie­li­siä työn­te­ki­jöitä kerto­maan, miten Suomessa asiat ovat?

Vaikka kyseessä olisi tiedon ja tuen jaka­mi­nen kausi­työn­te­ki­jöille, liiton ponnis­tuk­set eivät valuisi hukkaan. Taka­nen toteaa, että infor­maa­tiota ja tukea saaneet kerto­vat koti­maa­han palat­tu­aan ammat­ti­liit­to­jen toiminnasta.

– Tieto leviää. Seuraa­vat tuli­jat osai­si­vat jo vaatia oikeuk­si­aan, Taka­nen painottaa.

Pääluot­ta­mus­mies ehdot­taa myös, että Teol­li­suus­liitto yrit­täisi päästä kerto­maan ammat­tiyh­dis­tyk­sistä kielikursseille.

– Nämä maahan­muut­ta­jat jäävät Suomeen, ovat aktii­vi­sia ja kiin­nos­tu­neita asioista, Taka­nen alleviivaa.

Kieli­ky­sy­mys­ten hoidon ohella Taka­nen toivoo, että Teol­li­suus­liitto ottaisi jämä­kän otteen palkan­ko­ro­tuk­siin seuraa­valla neuvot­te­lu­kier­rok­sella. Ja tässä­kin hän kehot­taa ajamaan kaik­kein pieni­palk­kai­sim­pien liiton jäsen­ten asiaa.

– Katsoin maata­lous­a­lo­jen palk­ka­tau­lu­kosta Ähtä­rin eläin­puis­toon haetun eläin­hoi­ta­jan palkan. Se on kymppi tunnilta. Mata­la­palkka-aloille on saatava korotukset.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

LUE LISÄÄ:

Valtuus­ton syys­ko­kous: Jäsen­maksu alen­tuu hieman (Tekijä 21.11.2018)