Heli Puura, Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja. KUVA KITI HAILA

Heli Puura: Jäsenet ovat ammattiyhdistysliike – heillä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin työelämän asioihin

Olemme saaneet lukea mediasta ammattiyhdistysliikkeen vastuuttomuudesta syksyn irtisanomiskiistan jälkipuinnissa (esimerkiksi ministeri Iiro Viinanen Helsingin Sanomat 10.11.). Haluan tuoda vastuullisuuskeskusteluun oman näkökulmani muutaman väittämän kautta.

1. Irtisanomiskiistassa ammattiyhdistysliike vastusti työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä – sillä on siihen oikeus ja velvollisuus

Julkisessa keskustelussa ammattiyhdistysliikkeen kantojen väitetään helposti olevan ay-johtajien yksityisajattelua, vaikka ay-liikkeen hallinto ja toiminta perustuvat demokraattiseen vaali- ja päätöksentekojärjestelmään sekä hyvään keskusteluyhteyteen työpaikoilla olevien ihmisten kanssa. Ay-liikkeen kannoista päättävät käytännössä työpaikkojen edustajat liittojen hallintoelimissä. Ay-liike edustaa noin puolentoista miljoonan palkansaajan näkemyksiä.

Irtisanomissuoja on työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä työelämän suojasäännöksistä. Valtaosa kansasta ja varsinkin jäsenistämme vastusti Sipilän hallituksen eriarvoisuutta tuottavaa lakiesitystä. SAK teetti irtisanomiskiistan aikana Kantar TNS:llä kyselyn, missä selvitettiin suomalaisten suhtautumista irtisanomissuojan heikentämiseen alle 10 työntekijän yrityksissä. Irtisanomissuojan heikentämistä vastusti 50 prosenttia tutkimuksen vastaajista ja kannatti 37 prosenttia. Samassa kyselyssä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä hallituksen lakiehdotusta vastusti 73 prosenttia ja kannatti 21 prosenttia. Työttömistä vastaajista 67 prosenttia piti hallituksen esitystä huonona.

2. Ammattiyhdistysliike uudistaa työelämää yhteistyössä työnantajien kanssa

Usein väitetään, että ammattiyhdistysliike vastustaa kaikkea työelämän kehitystä. Tämä ei pidä paikkaansa. Toivottavaa olisi, että kommentoijat perehtyisivät faktoihin ja tutustuisivat esimerkiksi eläkeuudistukseen tai SAK:n perhevapaa- ja työllisyysmalliin sekä esityksiin koulutusjärjestelmän kehittämiseksi.

Monilla ay-liikkeen arvostelijoilla ei näytä olevan minkäänlaista todellista käsitystä työlainsäädännön ja työehtosopimusten sisällöstä. Saati työmarkkinajärjestöjen ja niiden toimijoiden roolista työelämän kehittäjänä ja tavallisten suomalaisten hyvinvoinnin turvaajana.

Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimuksia 33 sopimusalalle yhdessä 17 työnantajaliiton kanssa. Neuvottelu- ja sopimistie on meille aina ensisijainen. Sopimustoiminnassa otamme huomioon toimialojen, yritysten ja työntekijöiden tarpeet ja kehitämme työehtosopimuksia jatkuvan neuvottelun periaatteella. Lisäksi meillä on työnantajapuolen kanssa lukuisia yhteisiä kehittämishankkeita, joilla parannetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia työpaikkojen arjessa. Luottamushenkilömme työpaikoilla neuvottelevat ja tekevät arvokasta työtä niin jäsentemme hyvinvoinnin kuin yritysten pärjäämisen eteen.

Ay-liikkeen ja työehtosopimuksien keskeisenä tehtävänä on suojella heikommassa neuvotteluasemassa olevaa osapuolta ja turvata vähimmäistyöehtoja. Vaatimuksemme on vanha, mutta edelleen perusteltu. Työntekijän on voitava tulla työllä toimeen, ja työnteon pitää tapahtua turvallisissa olosuhteissa. Työelämän muutos on jatkuvaa. Osaamis- ja digivaatimukset kasvavat samalla kun työnteon silppuuntuminen, epävarmat nollasopimukset, pätkätyösuhteet, vuokratyö ja harmaan työn teettäminen ovat arkea suomalaisessa työelämässä. Työtä siis riittää. Työelämä ei ole valmis.

3. Laadukas ja toimiva työelämän lainsäädäntö aikaansaadaan kolmikannassa

Sipilän hallitus on poikkeuksellisella tavalla halunnut sanella työelämän sääntelyn yksityiskohtia. Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan valmistelu on ollut poukkoilevaa ja vahvasti poliittisen hallituksen ohjauksessa. Ohjaus on ollut niin voimakasta, että virkamiesten lainvalmistelutyön laatu on heikentynyt. Lainvalmistelun arviointineuvosto on kiinnittänyt asiaan huomiota lausunnossaan irtisanomislaista (VNK/1874/32/2018).

Työmarkkinajärjestöt ovat toimialojen, työelämän arjen ja säädösten asiantuntijoita. Niiden osaamisen ja asiantuntemuksen syrjäyttäminen johtaa heikompaan lainvalmisteluun, kuten irtisanomislain ja aktiivimallin kanssa on jo nähty.

Silloin kun työntekijöitä ja työnantajia edustavat työmarkkinajärjestöt ovat mukana lainvalmistelussa ja hakevat yhteisiä kantoja, muutoksiin sitoudutaan ja niiden toteutuminen onnistuu parhaiten. Ministeriön johtama kolmikantainen lainvalmistelu on käytännössä edistänyt talouden, tuottavuuden ja työelämän laadun vakaata kehitystä vuosikymmenten ajan ja tarjonnut myös yrityksille ennustettavan toimintaympäristön.

Lainsäädäntövalta on demokratian periaatteiden mukaisesti eduskunnalla. Länsimaiseen demokratiaan kuuluvat myös ihmis- ja ay-oikeudet sekä vapaa ammattiyhdistysliike, jossa ajamme jäsentemme turvaa ja hyvää työelämää. Pohjoismaat ovat ammatillisen järjestäytymisen, vahvan ammattiyhdistysliikkeen, työelämän laadun ja onnellisuuden kärkimaita maailmassa. Tämä ei ole sattumaa. Työelämän epävarmuus heikentää koettua hyvinvointia. Turvattu työelämä ja säällinen työ lisäävät koettua hyvinvointia. Hyvä työelämä sekä toimiva demokratia ja yhteiskunta edistävät yritysten menestystä. Pohjoismaissa myös yritysten toimintaedellytykset on turvattu.

HELI PUURA
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA