Heli Puura: Jäse­net ovat ammat­tiyh­dis­tys­liike – heillä on oikeus vaikut­taa itse­ään koske­viin työelä­män asioihin

Olemme saaneet lukea mediasta ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen vastuut­to­muu­desta syksyn irti­sa­no­mis­kiis­tan jälki­puin­nissa (esimer­kiksi minis­teri Iiro Viina­nen Helsin­gin Sano­mat 10.11.). Haluan tuoda vastuul­li­suus­kes­kus­te­luun oman näkö­kul­mani muuta­man väit­tä­män kautta.

1. Irti­sa­no­mis­kiis­tassa ammat­tiyh­dis­tys­liike vastusti työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä – sillä on siihen oikeus ja velvollisuus

Julki­sessa keskus­te­lussa ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kanto­jen väite­tään helposti olevan ay-johta­jien yksi­tyi­sa­jat­te­lua, vaikka ay-liik­keen hallinto ja toiminta perus­tu­vat demo­kraat­ti­seen vaali- ja päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mään sekä hyvään keskus­te­lu­yh­tey­teen työpai­koilla olevien ihmis­ten kanssa. Ay-liik­keen kannoista päät­tä­vät käytän­nössä työpaik­ko­jen edus­ta­jat liit­to­jen hallin­toe­li­missä. Ay-liike edus­taa noin puolen­toista miljoo­nan palkan­saa­jan näkemyksiä.

Irti­sa­no­mis­suoja on työn­tekijän kannalta yksi tärkeim­mistä työelä­män suoja­sään­nök­sistä. Valtaosa kansasta ja varsin­kin jäse­nis­tämme vastusti Sipi­län halli­tuk­sen eriar­voi­suutta tuot­ta­vaa lakie­si­tystä. SAK teetti irti­sa­no­mis­kiis­tan aikana Kantar TNS:llä kyse­lyn, missä selvi­tet­tiin suoma­lais­ten suhtau­tu­mista irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­seen alle 10 työn­tekijän yrityk­sissä. Irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä vastusti 50 prosent­tia tutki­muk­sen vastaa­jista ja kannatti 37 prosent­tia. Samassa kyse­lyssä SAK:laisten ammat­ti­liit­to­jen jäse­nistä halli­tuk­sen lakieh­do­tusta vastusti 73 prosent­tia ja kannatti 21 prosent­tia. Työt­tö­mistä vastaa­jista 67 prosent­tia piti halli­tuk­sen esitystä huonona.

2. Ammat­tiyh­dis­tys­liike uudis­taa työelä­mää yhteis­työssä työnan­ta­jien kanssa

Usein väite­tään, että ammat­tiyh­dis­tys­liike vastus­taa kaik­kea työelä­män kehi­tystä. Tämä ei pidä paik­kaansa. Toivot­ta­vaa olisi, että kommen­toi­jat pereh­tyi­si­vät faktoi­hin ja tutus­tui­si­vat esimer­kiksi eläke­uu­dis­tuk­seen tai SAK:n perhe­va­paa- ja työl­li­syys­mal­liin sekä esityk­siin koulu­tus­jär­jes­tel­män kehittämiseksi.

Monilla ay-liik­keen arvos­te­li­joilla ei näytä olevan minkään­laista todel­lista käsi­tystä työlain­sää­dän­nön ja työeh­to­so­pi­mus­ten sisäl­löstä. Saati työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen ja niiden toimi­joi­den roolista työelä­män kehit­tä­jänä ja taval­lis­ten suoma­lais­ten hyvin­voin­nin turvaajana.

Teol­li­suus­liitto neuvot­te­lee ja solmii työeh­to­so­pi­muk­sia 33 sopi­musa­lalle yhdessä 17 työnan­ta­ja­lii­ton kanssa. Neuvot­telu- ja sopi­mis­tie on meille aina ensi­si­jai­nen. Sopi­mus­toi­min­nassa otamme huomioon toimia­lo­jen, yritys­ten ja työn­te­ki­jöi­den tarpeet ja kehi­tämme työeh­to­so­pi­muk­sia jatku­van neuvot­te­lun peri­aat­teella. Lisäksi meillä on työnan­ta­ja­puo­len kanssa lukui­sia yhtei­siä kehit­tä­mis­hank­keita, joilla paran­ne­taan tuot­ta­vuutta ja työhy­vin­voin­tia työpaik­ko­jen arjessa. Luot­ta­mus­hen­ki­lömme työpai­koilla neuvot­te­le­vat ja teke­vät arvo­kasta työtä niin jäsen­temme hyvin­voin­nin kuin yritys­ten pärjää­mi­sen eteen.

Ay-liik­keen ja työeh­to­so­pi­muk­sien keskei­senä tehtä­vänä on suojella heikom­massa neuvot­te­lua­se­massa olevaa osapuolta ja turvata vähim­mäis­työ­eh­toja. Vaati­muk­semme on vanha, mutta edel­leen perus­teltu. Työn­tekijän on voitava tulla työllä toimeen, ja työn­teon pitää tapah­tua turval­li­sissa olosuh­teissa. Työelä­män muutos on jatku­vaa. Osaa­mis- ja digi­vaa­ti­muk­set kasva­vat samalla kun työn­teon silp­puun­tu­mi­nen, epävar­mat nolla­so­pi­muk­set, pätkä­työ­suh­teet, vuokra­työ ja harmaan työn teet­tä­mi­nen ovat arkea suoma­lai­sessa työelä­mässä. Työtä siis riit­tää. Työelämä ei ole valmis.

3. Laadu­kas ja toimiva työelä­män lain­sää­däntö aikaan­saa­daan kolmikannassa

Sipi­län halli­tus on poik­keuk­sel­li­sella tavalla halun­nut sanella työelä­män sään­te­lyn yksi­tyis­koh­tia. Työlain­sää­dän­nön ja sosi­aa­li­tur­van valmis­telu on ollut pouk­koi­le­vaa ja vahvasti poliit­ti­sen halli­tuk­sen ohjauk­sessa. Ohjaus on ollut niin voima­kasta, että virka­mies­ten lain­val­mis­te­lu­työn laatu on heiken­ty­nyt. Lain­val­mis­te­lun arvioin­ti­neu­vosto on kiin­nit­tä­nyt asiaan huomiota lausun­nos­saan irti­sa­no­mis­laista (VNK/​1874/​32/​2018).

Työmark­ki­na­jär­jes­töt ovat toimia­lo­jen, työelä­män arjen ja säädös­ten asian­tun­ti­joita. Niiden osaa­mi­sen ja asian­tun­te­muk­sen syrjäyt­tä­mi­nen johtaa heikom­paan lain­val­mis­te­luun, kuten irti­sa­no­mis­lain ja aktii­vi­mal­lin kanssa on jo nähty.

Silloin kun työn­te­ki­jöitä ja työnan­ta­jia edus­ta­vat työmark­ki­na­jär­jes­töt ovat mukana lain­val­mis­te­lussa ja hake­vat yhtei­siä kantoja, muutok­siin sitou­du­taan ja niiden toteu­tu­mi­nen onnis­tuu parhai­ten. Minis­te­riön johtama kolmi­kan­tai­nen lain­val­mis­telu on käytän­nössä edis­tä­nyt talou­den, tuot­ta­vuu­den ja työelä­män laadun vakaata kehi­tystä vuosi­kym­men­ten ajan ja tarjon­nut myös yrityk­sille ennus­tet­ta­van toimintaympäristön.

Lain­sää­dän­tö­valta on demo­kra­tian peri­aat­tei­den mukai­sesti edus­kun­nalla. Länsi­mai­seen demo­kra­ti­aan kuulu­vat myös ihmis- ja ay-oikeu­det sekä vapaa ammat­tiyh­dis­tys­liike, jossa ajamme jäsen­temme turvaa ja hyvää työelä­mää. Pohjois­maat ovat amma­til­li­sen järjes­täy­ty­mi­sen, vahvan ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen, työelä­män laadun ja onnel­li­suu­den kärki­maita maail­massa. Tämä ei ole sattu­maa. Työelä­män epävar­muus heiken­tää koet­tua hyvin­voin­tia. Turvattu työelämä ja sääl­li­nen työ lisää­vät koet­tua hyvin­voin­tia. Hyvä työelämä sekä toimiva demo­kra­tia ja yhteis­kunta edis­tä­vät yritys­ten menes­tystä. Pohjois­maissa myös yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­set on turvattu.

HELI PUURA
Teol­li­suus­lii­ton 2. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA