Imatran terästehtaan Niina Malm: ”Sipilä haluaa kahdet työmarkkinat”

Lait ja tuomioistuinkäytännöt sallivat jo nyt pelivaran yrityksen koon mukaan irtisanomistilanteissa. Ovakon Imatran tehtaan pääluottamusmies Niina Malm onkin vakuuttunut, että kaiken tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.

Sipilän keskusta-oikeistohallitus ei ole julkisesti puhunut palkkojen polkemisesta irtisanomislain yhteydessä. Siellä takana se kuitenkin Niina Malmin mukaan väijyy, yhdessä sen jo ääneenkin lausutun tavoitteen eli yleissitovuuden purkamisen kanssa.

– Olen vakuuttunut, että tavoitteena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat. Ihmiset ajetaan sellaiseen ahdinkoon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla.

– Kun työnantaja voi irtisanoa työntekijän helpolla, on myös helppo sanoa, että tuolla portilla on paljon tulijoita. Työnantaja voi sanoa, että me maksamme vain tämän. Tilanne johtaa palkkakikkailuun ja kilpailuun aina vain huonommilla palkoilla, kun ei ole perälautaa.

– En ymmärrä, miksi Suomeen halutaan tällaista. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraavaksi sosiaalitoimiston tukiluukulle. Näin työntekijä maksaa omista veroistaan tuon toisenkin työntekijän toimeentulon. Mikä vastuu jää yrittäjälle, kun tämä vain olevinaan maksaa palkan, kun todellisuudessa työntekijän elämisen maksaa toinen työntekijä veroistaan?

Malm suorastaan tuohtuu, kun häneltä kysyy mielipidettä ehdotukseen siitä, että maahanmuuttajille voisi maksaa samasta työstä pienempää palkkaa ja vielä syrjiä maahanmuuttajia lohkaisemalla heiltä pala sosiaaliturvasta.

– Minä en tingi yhdenvertaisuudesta enkä tasa-arvosta. Kuinka kukaan voi vuonna 2018 mennä ylipäänsä esittämään, että ihmisiä saisi erotella syntyperän mukaan? Sama kuin minä menisin täällä Imatralla esittämään, että Vuoksen itäpuolella syntyneille voi antaa huonommat koulut ja eläkkeet kuin Vuoksen länsipuolella syntyneille.

SANELUA, EI SOPIMISTA

Malm hämmästelee, miksi Sipilällä on niin hirveä kiire muuttaa irtisanomislakia ja miksi hallituksen uusin esitys vain lisää ympäripyöreitä sanoja ja lauseita lakitekstiin.

– Miksi juuri tähän paikkaan ja tähän hetkeen pitäisi saada uusi laki?

Malm muistuttaa, että jo nyt yhteistyölaki kohtelee työntekijöitä eri lailla yrityksen koon mukaan, ja oikeuslaitoksen tuomiot ovat luoneet toimivat käytännöt riitatilanteisiin.

– Ja meidänhän piti olla uudistamassa yhteistyölakia. Eikös se ollut kaikkien yhteinen tavoite, jotta yhteistyölaki ei toimisi vain irtisanomislakina?

Malm kuvailee, että koko Sipilän nyt 3,5 vuotta jatkunut hallituskausi on negatiivisuudessaan ylittänyt kaikki pahimmatkin odotukset.

– Silloin, kun hallitus aloitti toimintansa, ajattelin, että hirveää tästä tulee. Mutta ikinä en olisi uskonut, että näin hirveää!

Tässä ei enää tarvitse kerrata kaikkien tietoisuuteen nousseita kiky-lupausten pettämisiä tai kaikkein vähävaraisimpien kansanosien elinehtojen heikentämistä. Pääluottamusmiehen näkövinkkelistä katsoen sanelu on saatu rantautumaan työpaikoillekin.

– Sanelupolitiikkaa säteilee alueille ja paikallistasolle. Työpaikoilla on sopimisesta tullut hirveän vaikeaa. Puhun paljon muiden luottamusmiesten kanssa. Kaikilla meillä on sama kokemus. Nyt on vaikeaa sopia paikallisesti mistään. On tämä maa vaan kiertynyt kummalliseen asentoon, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin sopia paikallisesti aina vain enemmän, Malm toteaa.

Julkisten tietojen mukaan Sipilän irtisanomislain kirjoittajissa on jopa suoraan Suomen Yrittäjien edustajia. Malm hämmästeleekin sitä, että tiedotusvälineissä ”ulkoparlamentaarista toimintaa” sanotaan harrastavan vain ay-liike, ei lobbareina häärivät yrittäjät.

– Miksi toiset ovat lobbareita, mutta toiset ovat ulkoparlamentaarisia voimia?

”YRITTÄJÄT TEKEVÄT MEIDÄN JÄSENHANKINTAAMME”

Malm ei kuitenkaan usko, että irtisanomislain heikentämisyrityksen ympärillä kuohunut julkisuus olisi vahingoittanut ay-liikettä. Päinvastoin.

– Meidän puolemme on esiintynyt maltillisesti ja hyvin, toisin kuin pääministeri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimintansa on ollut paras mahdollinen jäsenhankintakampanja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa.

Ovakolla on saatu kymmenkunta uutta jäsentä Teollisuusliiton riveihin, noin puolet heistä entisiä YTK:laisia.

– Tämä kaikki on satanut ay-liikkeen laariin ja yhdistänyt rivejä. Esimerkiksi Paasitornissa (Helsingissä) pidetty SAK:n kokous ay-päättäjille oli upea tilaisuus. Tuli tunne, että olemme tässä yhdessä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

Niina Malmin kuvat otettu Teollisuusliiton lakkopäivänä 3.10.

LUE MYÖS:

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveutuneita ihmisiä”

TAUSTA

Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan.

Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunnitellut kolmen päivän lakot valikoiduilla työpaikoilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityisalojen sektoreilla noin 7 000 työntekijää ja 90 toimipaikkaa eri yrityksistä.

Teollisuusliitto keskeytti työtaistelutoimet toistaiseksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan hallituksen esitystä irtisanomislakikiistan ratkaisemiseksi ja siirtänyt asian jäsenliittojen hallintojen arvioitaviksi ja hyväksyttäviksi.

Teollisuusliiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän hallituksen uusi esitys työsopimuslain irtisanomispykälästä valmistellaan loppuun kolmikantaisesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä.