Imatran teräs­teh­taan Niina Malm: ”Sipilä haluaa kahdet työmarkkinat”

Lait ja tuomiois­tuin­käy­tännöt sallivat jo nyt pelivaran yrityksen koon mukaan irtisa­no­mis­ti­lan­teissa. Ovakon Imatran tehtaan pääluot­ta­mus­mies Niina Malm onkin vakuut­tunut, että kaiken tavoit­teena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.

Sipilän keskusta-oikeis­to­hal­litus ei ole julki­sesti puhunut palkkojen polke­mi­sesta irtisa­no­mis­lain yhtey­dessä. Siellä takana se kuitenkin Niina Malmin mukaan väijyy, yhdessä sen jo ääneenkin lausutun tavoit­teen eli yleis­si­to­vuuden purka­misen kanssa.

– Olen vakuut­tunut, että tavoit­teena on luoda Suomeen kahdet työmark­kinat. Ihmiset ajetaan sellai­seen ahdin­koon, että he joutuvat ottamaan töitä vastaan vaikka 4 euron tuntipalkalla.

– Kun työnan­taja voi irtisanoa työntekijän helpolla, on myös helppo sanoa, että tuolla portilla on paljon tulijoita. Työnan­taja voi sanoa, että me maksamme vain tämän. Tilanne johtaa palkka­kik­kai­luun ja kilpai­luun aina vain huonom­milla palkoilla, kun ei ole perälautaa.

– En ymmärrä, miksi Suomeen halutaan tällaista. Kun ihminen joutuu tekemään noilla palkoilla töitä, menee hän seuraa­vaksi sosiaa­li­toi­miston tukiluu­kulle. Näin työntekijä maksaa omista verois­taan tuon toisenkin työntekijän toimeen­tulon. Mikä vastuu jää yrittä­jälle, kun tämä vain olevi­naan maksaa palkan, kun todel­li­suu­dessa työntekijän elämisen maksaa toinen työntekijä veroistaan?

Malm suoras­taan tuohtuu, kun häneltä kysyy mieli­pi­dettä ehdotuk­seen siitä, että maahan­muut­ta­jille voisi maksaa samasta työstä pienempää palkkaa ja vielä syrjiä maahan­muut­tajia lohkai­se­malla heiltä pala sosiaaliturvasta.

– Minä en tingi yhden­ver­tai­suu­desta enkä tasa-arvosta. Kuinka kukaan voi vuonna 2018 mennä ylipäänsä esittä­mään, että ihmisiä saisi erotella synty­perän mukaan? Sama kuin minä menisin täällä Imatralla esittä­mään, että Vuoksen itäpuo­lella synty­neille voi antaa huonommat koulut ja eläkkeet kuin Vuoksen länsi­puo­lella syntyneille.

SANELUA, EI SOPIMISTA

Malm hämmäs­telee, miksi Sipilällä on niin hirveä kiire muuttaa irtisa­no­mis­lakia ja miksi halli­tuksen uusin esitys vain lisää ympäri­pyö­reitä sanoja ja lauseita lakitekstiin.

– Miksi juuri tähän paikkaan ja tähän hetkeen pitäisi saada uusi laki?

Malm muistuttaa, että jo nyt yhteis­työ­laki kohtelee työnte­ki­jöitä eri lailla yrityksen koon mukaan, ja oikeus­lai­toksen tuomiot ovat luoneet toimivat käytännöt riitatilanteisiin.

– Ja meidänhän piti olla uudis­ta­massa yhteis­työ­lakia. Eikös se ollut kaikkien yhteinen tavoite, jotta yhteis­työ­laki ei toimisi vain irtisanomislakina?

Malm kuvailee, että koko Sipilän nyt 3,5 vuotta jatkunut halli­tus­kausi on negatii­vi­suu­des­saan ylittänyt kaikki pahim­matkin odotukset.

– Silloin, kun hallitus aloitti toimin­tansa, ajattelin, että hirveää tästä tulee. Mutta ikinä en olisi uskonut, että näin hirveää!

Tässä ei enää tarvitse kerrata kaikkien tietoi­suu­teen nousseita kiky-lupausten pettä­misiä tai kaikkein vähäva­rai­sim­pien kansa­no­sien elineh­tojen heiken­tä­mistä. Pääluot­ta­mus­miehen näkövink­ke­listä katsoen sanelu on saatu rantau­tu­maan työpaikoillekin.

– Sanelu­po­li­tiikkaa säteilee alueille ja paikal­lis­ta­solle. Työpai­koilla on sopimi­sesta tullut hirveän vaikeaa. Puhun paljon muiden luotta­mus­miesten kanssa. Kaikilla meillä on sama kokemus. Nyt on vaikeaa sopia paikal­li­sesti mistään. On tämä maa vaan kiertynyt kummal­li­seen asentoon, kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin sopia paikal­li­sesti aina vain enemmän, Malm toteaa.

Julkisten tietojen mukaan Sipilän irtisa­no­mis­lain kirjoit­ta­jissa on jopa suoraan Suomen Yrittä­jien edustajia. Malm hämmäs­te­leekin sitä, että tiedo­tus­vä­li­neissä ”ulkopar­la­men­taa­rista toimintaa” sanotaan harras­tavan vain ay-liike, ei lobba­reina häärivät yrittäjät.

– Miksi toiset ovat lobba­reita, mutta toiset ovat ulkopar­la­men­taa­risia voimia?

”YRITTÄJÄT TEKEVÄT MEIDÄN JÄSENHANKINTAAMME”

Malm ei kuiten­kaan usko, että irtisa­no­mis­lain heiken­tä­mis­yri­tyksen ympärillä kuohunut julki­suus olisi vahin­goit­tanut ay-liikettä. Päinvastoin.

– Meidän puolemme on esiin­tynyt maltil­li­sesti ja hyvin, toisin kuin päämi­nis­teri tai Suomen Yrittäjät. Heidän toimin­tansa on ollut paras mahdol­linen jäsen­han­kin­ta­kam­panja, mitä ay-liike olisi koskaan voinut toivoa.

Ovakolla on saatu kymmen­kunta uutta jäsentä Teolli­suus­liiton riveihin, noin puolet heistä entisiä YTK:laisia.

– Tämä kaikki on satanut ay-liikkeen laariin ja yhdis­tänyt rivejä. Esimer­kiksi Paasi­tor­nissa (Helsin­gissä) pidetty SAK:n kokous ay-päättä­jille oli upea tilai­suus. Tuli tunne, että olemme tässä yhdessä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

Niina Malmin kuvat otettu Teolli­suus­liiton lakko­päi­vänä 3.10.

LUE MYÖS:

LAKOSSA 3.10. Imatran Ovakolla: ”Meillä on valveu­tu­neita ihmisiä”

TAUSTA

Teolli­suus­liiton hallitus päätti 24.8. mitta­vista, vaiheit­tain etene­vistä toimista päämi­nis­teri Juha Sipilän halli­tusta vastaan.

Ensim­mäinen vaihe eli ylityö­kielto astui voimaan 17.9. ja jatkui 26.10. asti.

Toinen vaihe eli lakko­päivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimia­lojen työpai­kalla, joista oli lakossa noin 22 000 työntekijää.

Kolmas vaihe oli suunni­tellut kolmen päivän lakot valikoi­duilla työpai­koilla viikoilla 43–45. Viikolla 43 lakossa oli puutuote- ja erityi­sa­lojen sekto­reilla noin 7 000 työnte­kijää ja 90 toimi­paikkaa eri yrityksistä.

Teolli­suus­liitto keskeytti työtais­te­lu­toimet toistai­seksi 27.10. sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli käsitellyt maan halli­tuksen esitystä irtisa­no­mis­la­ki­kiistan ratkai­se­mi­seksi ja siirtänyt asian jäsen­liit­tojen hallin­tojen arvioi­ta­viksi ja hyväksyttäviksi.

Teolli­suus­liiton hallitus edellytti 30.10., että Sipilän halli­tuksen uusi esitys työso­pi­mus­lain irtisa­no­mis­py­kä­lästä valmis­tel­laan loppuun kolmi­kan­tai­sesti. Liitto ei hyväksy työntekijän irtisa­no­mis­suojan heikentämistä.