REPORTAASI: Lappset aikoo palkata sata lisää: ”Me teemme unelmia”

teollisuusliitto

Leikki- ja liikuntavälineitä valmistava Lappset Group Oy teki viime vuonna historiansa toiseksi parhaan tuloksen. Rovaniemeläinen perheyritys kasvaa voimakkaasti ja vakinaisti viime vuonna kymmenenkunta työntekijää tuotantoon. Lappsetin tarkoitus on palkata kahdessa vuodessa 100 henkilöä lisää.

Lappsetin Rovaniemen tehtaalla ollaan helpottuneita myönteisestä käänteestä. Vain kolme vuotta aiemmin konsernin tulos oli tappiollinen, minkä vuoksi talossa käytiin yt-neuvottelut. Parikymmentä toimihenkilöä irtisanottiin. Koko henkilökunta lomautettiin kymmeneksi päiväksi.

– Lomautusten kanssa kävi niin, että töiden alkaessa lisääntyä kaikki eivät lopulta ehtineet niihin osallistua, kertoo Lappsetin varapääluottamusmies Heini Portimo.

”Meillä oli lomautuksia, mutta töiden lisääntyessä kaikki eivät ehtineet niihin edes osallistua”, kertoo varapääluottamusmies Heini Portimo. KUVA TIMO LINDHOLM

Tällä hetkellä tuotannossa on 88 vakinaista ja 43 määräaikaista työntekijää. Heidän lisäkseen taloon palkattiin kiireisimpien kuukausien ajaksi noin 50 sesonkityöntekijää. Jos syksyllä käytävät neuvottelut tietyistä projekteista onnistuvat, kaupat merkitsevät tuotannossa jälleen kymmenen työntekijän lisäystä.

Talossa on ollut jo 20 vuotta palkitsemisjärjestelmä, jonka kaikille yhteisenä mittarina käytetään tällä hetkellä konsernin liikevoittoa. Lappset jakoi henkilökunnalleen viime vuonna ennätyksellisen suuret bonukset. Ruiskumaalari Vesa Vanhatalolle se oli iloinen yllätys.

– Eihän työnantajan olisi välttämättä tarvinnut maksaa mitään. Kaikki on plussaa, Vanhatalo myhäilee.

– Bonuksen määrä riippuu tehdyistä työtunneista. Saamani palkkio oli satoja euroja ja vastasi melkein yhden palkkajakson ansiota, Portimo toteaa tyytyväisenä.

Takavuosina omistajaperheen taholta viljeltiin lausumaa, joka on jäänyt elämään työntekijöiden mieliin: ”Ei kukaan täällä rahan takia ole, mehän teemme unelmia.” Lauseen alkuosa hymyilyttää palkansaajaa, mutta unelmien tekemisestä on tehtaalla helppo olla samaa mieltä.

”Ennen oli muutama perusväri, nyt kuunnellaan asiakasta. Tuotteiden värikirjo on valtava”, sanoo ruiskumaalari Vesa Vanhatalo, joka tuli taloon yhtiön siirtäessä alihankintatyön itselleen. KUVA TIMO LINDHOLM

TEEMAPUISTOSTA TULI MENESTYSTUOTE

Lappset Group Oy on Euroopan johtavia leikki- ja liikuntapaikkavälineiden sekä teemoitettujen aktiviteettipuistojen valmistajia. Konserniin kuuluu 14 tytäryhtiötä yhdeksässä eri maassa. Tuotanto on jakautunut kolmen tehtaan kesken. Kotimaassa Rovaniemellä tehdään puusta valmistettavat tuotteet, metalliosat ja metalliset sarjat Tallinnassa Virossa sekä pääosa puisto- ja kadunkalusteista Enköpingissä Ruotsissa.

Toimiala on maailmalla sirpaloitunut. Lappset on Suomessa markkinajohtaja ja Pohjoismaissakin yksi kolmesta suurimmasta yrityksestä. Muualla Euroopassa toimitaan usein vain paikallisesti.

– Talouskriisi vaikutti toimialaamme todella paljon. Julkiset investoinnit vähentyivät, eikä puistoja rakennettu enää niin paljon, kuvailee toimitusjohtaja Tero Ylinenpää.

Uutta liiketoimintaa etsittäessä syntyi idea teemapuistoista. Lappset ehdotti vuonna 2011 Rovio Entertainmentille lisenssisopimusta. Ensimmäinen maailmankuulujen Angry Birds -hahmojen pohjalle rakentunut leikkipuisto nousikin seuraavana vuonna Särkänniemeen. Seuraavat aktiviteettipuistot rakennettiin Vuokattiin ja Kuusamoon kylpylähotellin yhteyteen.

Teemapuistoista alkoi kasvaa toinen tukijalka rovaniemeläiskonsernin liiketoimintaan. Puistoja rakennettiin Rovion kanssa ympäri maailmaa toistakymmentä, mutta vuonna 2014 yhteistyö päättyi. Kauppa tärkeimmän vientimaan Venäjän kanssa laski jyrkästi pakotteiden ja ruplan arvon romahtamisen myötä.

KUVA TIMO LINDHOLM

Taloudellisen tilanteen heikentyminen johti vuonna 2015 leikkauksiin ja henkilöstövähennyksiin. Lappset nousi pian jaloilleen. Konsernin rakennetta uusittiin ja solmittiin merkittäviä yhteistyösopimuksia. Tärkeä kumppani on maailman suurimpiin kuuluva leikkikaluvalmistaja, amerikkalainen Mattel.

Teemapuistoissa on kyse yleensä sisäaktiviteettipuistoista, joiden toteuttaminen ei ole kiinni vuodenajoista. Niiden valmistaminen onkin tasoittanut kesään painottunutta sesonkivaihtelua. Kauppaan kuuluu käytännössä aina myös puistojen asentaminen paikan päällä.

Lappsetin toiminta tulee laajenemaan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Elokuussa yhtiö rakensi Shanghaihin Pipsa Possu -teemapuistoa englantilaiselle Merlin Entertainmentsille, joka on maailman toiseksi suurin elämyskohteiden operaattori. Lappsetin tuore kauppasopimus Merlinin kanssa on miljoonien eurojen arvoinen ja konsernin historian merkittävin.

Lappsetin liiketoimintaa nojaa edelleen perinteisten leikkipuistojen valmistamiseen lapsille, mutta markkinointi ulottuu nykyään kaikenikäisiin asiakkaisiin. Ikääntymisen myötä fyysinen aktiivisuus ja hyvinvointi korostuvat. Lappset on toteuttanut Espanjassa tuhansia senioripuistoja, mutta myös Kiinassa on lähdetty rakentamaan liikuntapaikkoja vanhenevalle väestölle.

KUVA LAPPSET

PORTAAT, TORNI JA LIUKUMÄKI

Lisa-leikkipuistovälineet kuuluvat Lappsetin alle nelivuotilaille leikkijöille tarkoitettuun tuoteryhmään. Leikkikentän peruselementit ovat portaat, jotka nousevat torniin, mistä päästään liukumäkeen. Torni muodostuu neljästä tolpasta, jotka sidotaan puomilla neliön muotoon. Näin syntyy tornin lattia. Lisa-tuotteeseen kuuluu toinen matalampi torni, johon yhdeltä sivulta kiinnittyy hiekkalaatikko. Takaosassa on toimintaseinä siihen upotettuine peleineen. Peruskenttää voidaan kasvattaa melkein rajattomasti. Tornissa jää kaksi sivua vapaiksi, joihin kiinnitetään erilaisia moduuleita. Niitä voivat olla esimerkiksi kaaririippusillat, palomiehen tangot ja köysisillat. Laajimmissa rakennelmissa pystyy leikkimään samanaikaisesti kymmeniä lapsia.

LAPIN MÄNTY TAIPUU MONEKSI

Lappsetin tehtaalla leijuu häkellyttävän vahva tuoreen puun tuoksu ja koneiden meteli peittää puheen alleen. Työstövaiheissa puusta irtoaa myös ohutta kaikkialle tunkeutuvaa pölyä. Sitä poistetaan esimerkiksi vastikään hankitulla tehokkaalla imurilla, jolle on rakennettu oma linjasto.

– Käsityökaluilla työskenneltäessä ei imureita ole. Osa työntekijöistä käyttääkin hengityssuojia. Kuulo- ja silmäsuojaimet ovat meillä pakollisia, Portimo kertoo.

Työskentelyä seuraamalla ei ole helppoa saada kokonaiskuvaa valmistuksesta tai itse lopputuotteista. Tuotannossa työskentelevä Matti Vaara sanoo, etteivät työntekijät itsekään aina tiedä, mihin heidän valmistamansa komponentit lopulta päätyvät.

– Me luemme aina putkelta sitä tuotantolinjaa. Valmiita tuotteita voi katsoa vaikka esitteistä, konepuusepäksi jo 1980-luvun alussa valmistunut Vaara naurahtaa.

”Käytössä on vajaat 50 eriväristä ja -vahvuista laminaattilevyvaihtoehtoa”, selittää Matti Vaara siirtäessään levyä nosturilla paloittelusahan pöydälle. KUVA TIMO LINDHOLM

Otetaanpa puun reitistä selvää. Ensiksi on mentävä metsään, eikä mihinkä tahansa metsään. Lappsetin raaka-aine hankitaan pääsääntöisesti PEFC-sertifioiduista, pohjoissuomalaisista metsistä. Puu voidaan jäljittää sen kasvumetsään saakka.

Mäntypuu tulee tehtaalle karvalankkuna, höyläämättömänä sahattuna puutavarana, aihiotuotantoon, missä tiiminvetäjänä toimii Juha Pitkäniemi.

– Höyläämisen yhteydessä lankku mitallistetaan ja jaotellaan tarvittaviin erilaisiin laatuihin eli laadullistetaan, metsämekaanikon koulutuksen saanut Pitkäniemi selittää.

Sahaus tapahtuu kameravalvotulla katkontalinjalla. Kamera kykenee löytämään sahapöydällä kulkevasta lankusta kaikki pintaviat: ylisuuret oksat, pihkataskut, mustat oksat ja halkeamat. Saha katkaisee lankun pintavian molemmin puolin.

Katkaistut laatukappaleet liitetään sormijatkoslinjalla yhteen ja laitetaan liima väliin. Sormijatkettu puutavara pilkotaan vielä kaappasahalla sopivan kokoisiksi aihioiksi. Aihiot muokataan tuotantohallissa CNC-koneilla tarvittaviksi komponenteiksi.

Massiivipuutuotteet menevät tuotannosta painekyllästykseen, minkä jälkeen ne kuivatetaan. Kuivaamosta tuotteet viedään joko suoraan pakkaamoon tai kokoonpanoon. Asiakkaan toivomuksesta puuosia myös maalataan. Laminaattilevyt ovat CNC-käsittelyn jälkeen valmiita tuotteita. Vanerilevyt sen sijaan viedään maalaamoon.

Juha Pitkäniemi kasaa oikeanmittaisiksi sahattuja aihioita kuljetettaviksi tuotantoon CNC-koneille työstettäviksi. KUVA TIMO LINDHOLM

TIIMITYÖTÄ JA LEAN-AJATTELUA

Lappsetilla aamuvuoro aloittaa kuudelta ja lopettaa kahdelta iltapäivällä. Iltavuorolaiset tekevät toitä puoleenyöhön saakka neljänä päivänä viikossa, jolloin viikkotunnit tulevat täyteen. Työtaakan niin vaatiessa otetaan käyttöön myös päivävuoro kello 6.00–14.30.

Heini Portimo kertoo heillä olevan työajan suhteen käytössä joustojärjestelmä, joka sallii työajan liukumat 40 tuntiin saakka suuntaan tai toiseen. Jouston kerryttäminen on vuorotyössä joskus hankalaa.

Tuotantotiloissa huomio kiinnittyy lattiassa pitkin ja poikin kulkeviin teippauksiin. Se on lean-filosofiaa: kulkuväylät on pidettävä avoimina trukkeja ja muita kuljettimia varten. Samoin työkalujen on oltava ojennuksessa ja oikeilla paikoillaan.

Tehtaalla on kolmen vuoden ajan ajettu sisään lean-toimintatapaa, joka on kehitetty alun perin Toyotan autotehtaalla. Sen avulla pyritään muun muassa parantamaan laatua, pienentämään kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Näkyvintä lean-muutosta edustaa siirtyminen tiimityöskentelyyn.

– Pyrimme työnkiertoon. Työntekijöiden on oltava yhä enemmän moniosaajia, toteaa CNC-tiimin vetäjänä toimiva Matti Vaara.

– Työskentelen päätoimisesti robotin kanssa tolppalinjalla, missä tehdään tolpat ja liimataan pultit, mutta siirryn välillä myös muihin työpisteisiin, selittää Portimo omaa työtään.

Tiimityö kerää työntekijöiltä enimmäkseen kiitosta. Se on parantanut myös keskusteluyhteyttä johtoon päin. Joka aamu tehtaan kahvihuoneessa järjestetään tuotantovartti, missä työnjohtajat keskustelevat ajankohtaisista ongelmista tuotantopäällikön johdolla.

Leanin myötä työntekijät ovat saaneet ”kiihdytyskaistan” omille ideoilleen tai toiveilleen. Jos on ollut tarvetta vaikkapa nostimista, niitä on toimitettu meille aiempaa nopeammin, Vaara kehuu.

”CNC-ohjelma määrittää kappaleen kiinnityksen, kun poraava terä tekee avausreiän ja raakatyöstön”, kertoo Juha Hiltunen. KUVA TIMO LINDHOLM

Tehtaalla toimii seitsemän tiimiä. Juha Hiltunen valittelee sitä, ettei tiimien välistä keskustelua juuri tapahdu. Hänen työskennellessään vielä maalaamossa syntyi ongelma pakkaamon tiimin kanssa, jolta ei saatu ajoissa ohjausta lavan oikeaan pakkaamiseen.

– Lava tuli bumerangina takaisin ilman selityksiä. Pitäisi välillä sekoittaa tiimejä, että tiedettäisiin, mitä naapurissa tehdään, tuotannossa työskentelevä Hiltunen ehdottaa.

Lean-filosofian mukaisesti tavaraa ei enää valmisteta paljoakaan varastoon. Nyt pyritään tavaran nopeaan virtaamiseen ja tilausohjautuvuuteen. Vaara myöntää, että pienten sarjojen tuotannossa joskus tympäisee ”joka viikko tehdä samaa palikkaa”. Portimon mielestä autotehtaan työskentelymalli ei ole sellaisenaan soveltuva puusepänteollisuuteen.

– Se ei aina toimi, että tehdään vain tarpeen mukaan. Jos valmistat neljän kappaleen sarjaa, niin yksi voi hyvinkin haljeta kyllästyskuivauksessa ja jää uupumaan sarjasta.

TYÖTÄ JA PERHE-ELÄMÄÄ

Varapääluottamusmies Heini Portimo kohtasi aamuvuorosta lähtiessään iltavuoroon saapuneen miehensä Reima Portimon, jonka kanssa vaihtoi nopeat kuulumiset ennen poistumistaan. Rutiini on toistunut jo vuosikymmenen ajan.

Aviopari tapasi toisensa ensimmäisen kerran Lappsetin tehtaalla. Reima työskentelee nyt aihiotuotannossa sormijatkoskoneella. Heillä on yksi yhteinen lapsi, 8-vuotias Piitu-tyttö. Tytön ollessa pienempi vuoronvaihto tapahtui pihalla. Aamuvuoroon tullut puoliso nosti tytön ja hänen turvaistuimensa iltavuoroon tulleen polkupyörästä oman pyöränsä kyytiin.

– Työnantaja on joustanut perheemme kanssa hyvin. Jos menimme molemmat aamuvuoroon kuudeksi, saimme venyttää tulomme seitsemään. Ei tarvinnut repiä tyttöä niin aikaisin ylös sängystä päiväkodin ollessa vielä kiinni.

Reima ja Heini Portimo. KUVA TIMO LINDHOLM

LAPPSET GROUP OY

PERUSTETTU 1970
KOTIPAIKKA Rovaniemi
OMISTAJA Ikäheimojen perhe
TUOTANTO Leikki- ja liikuntapaikkavälineitä
HENKILÖSTÖ Konsernissa noin 400, joista Suomessa 200 ja tuotannossa 131

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVAT TIMO LINDHOLM