Yhden­ver­tai­suuden puolesta

Lähes 22 000 työnte­kijää 150 työpai­kalta vastusti maan halli­tuksen lakie­si­tystä irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä osallis­tu­malla Teolli­suus­liiton organi­soi­maan vuoro­kauden pitui­seen lailli­seen lakkoon 3. lokakuuta.

Viesti maan halli­tuk­selle oli selvä. Irtisa­no­mis­suojaa ei saa heikentää, eikä pienten työpaik­kojen työnte­ki­jöitä voi asettaa heikom­paan asemaan suurem­pien työpaik­kojen työnte­ki­jöihin nähden. Yhden­ver­tai­suus on arvo, jonka suhteen valmiutta kompro­mis­sien tekemi­seen ei ole.

Teolli­suus­liiton toteut­ta­mien työtais­te­lu­toi­men­pi­teiden eli lakon ja edelleen jatkuvan ylityö­kiellon taustalla ovat myös maan halli­tuksen jo aikai­semmin työnte­ki­jöiden ja työttö­mien asemaan yksipuo­li­sesti kohdis­tamat heiken­nykset. Ne on toteu­tettu, vaikka vuonna 2016 tehdyn kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen (kiky) hyväk­sy­misen yhtenä tärkeänä perus­te­luna työnte­ki­jöiden puolella olivat maan halli­tuksen antamat lupaukset, joiden mukaan työnte­ki­jöiden asemaa ei halli­tus­kauden aikana enää heiken­netä eikä työttö­myys­tur­vaan kajota. Lisäksi työmark­ki­noihin liittyvät asiat luvat­tiin valmis­tella kolmikantaisesti.

Edellä kuvatun perus­teella synty­neen petetyksi tulemisen kokemuksen seurauk­sena työnte­ki­jöiden keskuu­dessa on kirkas­tunut, laajen­tunut ja vahvis­tunut näkemys siitä, että maan halli­tuksen ajama kielteinen työmark­ki­na­ke­hitys on pysäy­tet­tävä nyt. Halli­tuksen harjoit­tama taktiikka, jossa se ensin ilmoittaa kovista toimen­pi­teistä, joista se sitten vasta­lauseiden takia osin luopuu kuitenkin halua­mansa tavoit­teen saavut­taen, ei enää pure. Kuvio on jo nähty. Esimer­kiksi silloin, kun työnte­kijät taipuivat kiky-sopimuk­seen sitä rankem­pien pakko­la­kien torju­mi­seksi. Pakot­ta­mi­sesta ja lupai­luista koostu­vaan pyöri­tyk­seen ei enää suostuta.

Lakossa olleilta työpai­koilta kiiri­neet tunnelmat viestivät valmiu­desta uusiin työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin, mikäli maan hallitus ei vedä esitystä irtisa­no­mis­laista takaisin. Juuri tällä haavaa lakie­si­tyksen takai­sin­ve­tä­minen näyttää muodos­tu­neen myös jonki­nas­tei­seksi edelly­tyk­seksi sille, että luotta­musta raken­ta­viin keskus­te­luihin voitai­siin laajemmin ryhtyä.

Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että työtais­te­lu­toi­men­pi­teet eivät ole itsetar­koitus. Niiden käyttä­minen ja niillä uhkaa­minen ovat viimeinen keino asioiden edistä­mi­seksi, mikäli keskus­te­luilla ja neuvot­te­luilla ei saavu­teta tuloksia. Nyt järjes­töl­listen toimen­pi­teiden käyttä­mi­seen on jouduttu siksi, että maan hallitus ei ole ollut kiinnos­tunut työnte­ki­jöitä edusta­vien tahojen näkemyk­sistä, saati osoit­tanut halua asioiden yhtei­selle valmis­te­lulle, vuoro­pu­he­lulle tai neuvotteluille.

Teolli­suus­liiton hallitus on 5.10. pitämäs­sään kokouk­sessa päättänyt koven­tu­vista järjes­töl­li­sistä toimen­pi­teistä irtisa­no­mis­suojan puolus­ta­mi­seksi. Toimen­pi­teiden yksityis­kohdat ja toteut­ta­misen aikataulu ilmoi­te­taan myöhemmin.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

Lue lisää:

LAKOSSA 3.10.  – Näin lakko­päivä sujui ympäri Suomea