HARRASTAJA: Keilaaja Mira Tuovinen: Sosiaa­linen yksilö­laji vei mukanaan

”Joku viehätys siinä on, että pallo pyörii keiloja kohti ja sitten rämähtää”, Mira Tuovinen aprikoi.

Katso video: Mira Tuovinen näyttää vaihe vaiheelta, miten keilaajan heitto lähtee. VIDEO LAURI ROTKO

Mira Tuovinen aloitti keilaa­misen kuusi vuotta sitten. Lajin pariin hänet houkut­teli pitkä­ai­kainen työka­veri ja ystävä Mailis Lievonen.

– Lähdin kokei­le­maan. Liikuntaa harras­ta­maan. Aluksi oli vaikeata. Pallo tuntui paina­valta ja viihtyi paljolti rännissä. Oman ystävän ja uuden porukan kanssa harras­ta­minen ja harjoit­te­le­minen tuntui kuitenkin hauskalta. Syttyi motivaatio tulosten paran­ta­mi­seen ja itsensä voittamiseen.

Tuovinen tiivistää keilaa­misen yksilö­la­jiksi, joka on samalla myös sosiaa­linen joukkuelaji.

– Kun keila­hal­lille menee, niin sillä ei ole väliä, mitä seuraa itse kukin edustaa. Kaikki jutte­levat keske­nään, kannus­tavat toisiaan ja opastavat kysyt­täessä. Toisaalta kaikille annetaan tila tekemi­selle ja keskit­ty­mi­selle. Neuvoja ei mennä tuput­ta­maan, Tuovinen kuvailee.

Aluksi keila­seura Rööky­nöissä ja sen jälkeen OLS:n (Oulun Luistin­seura) keila­seu­rassa harjoi­tellut Tuovinen on nostanut tulos­kes­kiar­vonsa noin 141 pisteeseen.

– Sen perus­teella arvioin hyvän ja huonon päivän eron. Jos pystyn heittä­mään keskiar­voni ylittävän tuloksen, tuntuu se hienolta. Sitä vastoin keskiarvon alle jääminen harmittaa, ja joskus se korpeaa aika kovas­tikin. Silloin meinaavat pallot lentää Merikosken virtaan.

– Paljon on päivästä kiinni. Välillä kulkee mainiosti, mutta välillä menee pieleen. Siitä syntyvä tunteiden vuoris­to­rata ja sen käsit­te­le­minen ovat osa harrastusta.

KOHTI KANSALLISTA TASOA

Tuovinen käyttää kilpai­luissa kahta palloa, jotka ovat ykkös- ja paikko­pallo. Ne ovat hänelle sopivan painoisia eli 13-paunaisia, mikä on kiloiksi muunnet­tuna hieman alle kuusi. Palloihin on porattu reiät omista­jansa sormien mittojen mukaisiksi.

– Omien pallojen hankki­minen kannattaa, vaikka onkin aika arvokasta. Keilailu on ihan eri maailma itselle sopivilla välineillä kuin halleilta löyty­villä yleis­pal­loilla heitet­täessä. Halli­pallot ovat harvoin omille sormille sopivat ja ne kulkevat radalla suora­vii­vai­sesti. Niistä puuttuu pallon sisälle asennettu kierteen tuottava paino.

Tuovinen harjoit­telee sydän­suvea lukuun ottamatta viikoit­tain. Sen päälle tulevat kilpailut.

– Käyn heittä­mässä alueel­lisia viikko­ki­soja ja osallistun seuran kuukausi­ki­soihin. Valta­kunnan tasolle en ole vielä lähtenyt, kun en ole mieles­täni tarpeeksi hyvä. Sopiva tavoite voisi olla, että kun parin vuoden päästä siirryn senio­ri­sar­jaan, niin tasoni on siihen mennessä noussut jo niin, että sitten lähden seuran matkassa kansal­li­siin koitoksiin.

OULUSTA HÄMEENLINNAAN LIITON KISOIHIN

Tuovinen saapui sunnun­taina 30. syyskuuta Teolli­suus­liiton Hämeen­lin­nassa järjes­tet­tä­viin keila­mes­ta­ruus­kil­pai­luihin yhdessä Mailis Lievosen ja Kari Loposen kanssa. Kolmikko päätti osallis­tu­mi­sesta heti, kun kuuli, että kisat järjestetään.

– Liiton kisoihin on mukava osallistua. Lähte­mis­tämme edisti se, että ammat­tio­sas­tomme Oulun Kirja­työn­te­ki­jöiden Yhdistys päätti maksaa meille matkat ja osallistumisen.

Kuuden kilpa­sarjan heittä­minen kesti noin kaksi tuntia. Siihen sisältyi Tuovi­sella yksi tyylikäs 181 pistettä tuottanut ja yksi epäon­nis­tunut sarja. Keskiar­voksi tuli noin 139 pistettä, joka on hieman alle hänen keskiar­vo­tu­lok­sensa. Jos tunteiden vuoris­to­rata Tuovi­sella kisan aikana toteutui, niin sitä ei päälle päin huomannut.

– Sujui heitto tai sarja hyvin tai huonosti, niin suoritus nolla­taan ja aloite­taan alusta. Ei voi jäädä märeh­ti­mään, eikä olettaa mitään edellisten heittojen perus­teella. Toisaalta omaa tekemistä ei pidä ruveta vertai­le­maan muiden kilpai­li­joiden tuloksiin.

– Ei muuta kuin lisää harjoit­telua ja ensi vuonna uudes­taan, Tuovinen totesi napakasti mutta hyvän­tuu­li­sesti kisau­rakan päätteeksi.

MIRA TUOVINEN

Hauki­pudas
Kaleva Media
Ilmoi­tus­val­mis­taja

VIELÄ EHTII ILMOITTAUTUA LIITON KEILAKISOIHIN

Teolli­suus­liiton keila­mes­ta­ruus­kil­pai­luihin ehtii vielä ilmoit­tautua mukaan. Hämeen­linnan keila­hal­lilla järjes­tet­tävä viimeinen kisapäivä on 21. lokakuuta. Ilmoit­tau­tu­mis­oh­jeet ja tulokset: www.keilahalli.net/teollisuusliiton-mestaruuskilpailut

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO

Lue myös:

Teolli­suus­liiton keila­kisat sopivat aloit­te­li­joille ja aktii­veille (6.7.2018)