Bangladeshilainen 13-vuotias Zahid työskentelee kirjansitomossa. Lapsityövoima on yleistä Bangladeshin tehtaissa. Kaikkiaan 152 miljoonan 5–17 vuotiaan lapsen arvellaan maailmassa tekevän töitä opintojen sijasta.

Orjuus jatkuu yhä

Kansain­vä­li­nen työjär­jestö ILO rapor­toi viime vuonna, että nyky­ajan orjuu­desta kärsii aina­kin 40,3 miljoo­naa ihmistä. Heistä 25 miljoo­naa on pakko­työssä ja 15 miljoo­naa pako­tettu avioliittoon.

Työhön pako­te­tuista 16 miljoo­naa oli yksi­tyi­sillä aloilla. Eniten heitä työs­ken­teli koti­ta­louk­sissa, raken­nus­työ­mailla, teol­li­suu­dessa sekä maataloudessa.

Valtiot orjuut­ti­vat neljä miljoo­naa ihmistä, ja seksi­työ­läi­siksi pako­tet­tuja laske­taan olevan liki viisi miljoonaa.

Kaik­ki­aan 152 miljoo­naa 5–17 vuotiasta lasta oli töissä opin­to­jen sijasta. Heistä maata­lou­dessa työs­ken­teli 71 prosent­tia ja teol­li­suu­dessa 12 prosenttia.

Selvä enem­mistö nyky­ajan orjuu­dessa olevista on naisia, kaik­ki­aan 71 prosenttia.

Vaikka orja­työ on ylei­sintä Aasiassa, sitä esiin­tyy Euroo­pas­sa­kin. Saksan ammat­ti­liit­to­jen keskus­jär­jestö DGB:n tuore raportti arve­lee Euroo­passa ja Keski-Aasiassa olevan 3,2 miljoo­naa orjatyöläistä.

Britan­nian halli­tus arvioi varo­vai­sesti, että maassa on 13 000 mahdol­lista orja­työn uhria. Maassa toimii kausi­työ­voi­man käyt­töä ja orjuu­den kaltai­sia työoloja valvova valtiol­li­nen elin GLAA. Viime vuonna sille ilmoi­tet­tiin 5 145 epäil­tyä hyväksikäyttötapausta.

Orjat eivät saaneet liik­kua itse ulkona eivätkä puhua työs­sään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoi­vat punnan kerralta. Ruoka ja majoi­tus olivat ala-arvoisia.

Kyse ei ole vain köyhien maiden köyhistä ihmi­sistä. Viime vuonna eniten ilmoi­tuk­sia kertyi viet­na­mi­lai­sista, mutta seuraa­vaksi suurin kansal­li­suus olivat britit ja kolman­tena tuli­vat albanialaiset.

Viime vuosi­ker­to­muk­ses­saan GLAA kertoo yhteensä yli 20 vuoden vankeus­tuo­miot saaneesta tsek­ki­per­heestä. He houkut­te­li­vat töihin Britan­ni­aan maan­mie­hi­ään, mutta veivät väki­val­lalla uhkai­le­malla lähes kaikki heidän tulonsa.

Orjat eivät saaneet liik­kua itse ulkona eivätkä puhua työs­sään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoi­vat punnan kerralta. Ruoka ja majoi­tus olivat ala-arvoisia.

Maail­man ammat­tiyh­dis­tys­liike kamp­pai­lee kaik­kialla nyky­ajan orjuutta vastaan. Kansal­li­set liitot ja keskus­jär­jes­töt toimi­vat omissa mais­saan ja pääluot­ta­mus­mie­het työpai­koil­laan. Kansain­vä­li­nen soli­daa­ri­suus­työ kohdis­tuu usein kaik­kein haavoit­tu­vim­massa asemassa olevien auttamiseen.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen maail­man­jär­jestö ITUC julkaisi viime vuonna katta­van toimin­taoh­jel­man orjuutta vastaan. Se esitti yritys­ten koko toimi­tus­ket­jun pakol­lista läpi­nä­ky­vyyttä sekä ihmi­soi­keus­nä­kö­kul­man huomioi­mista yritys­ten toimin­nan arvioin­nissa sekä sääntelyssä.

Julkis­ten hankin­to­jen kilpai­lu­tuk­sessa on lisäksi huomioi­tava orja­työn estä­mi­nen, ITUC vaatii.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ NURPHOTO /​ MOHAMMAD PONIR HOSSAIN