Kyrös­kos­kella sijait­sevan elekt­ro­niik­ka­tuot­teiden valmis­taja Kyrelin tehdas­sa­lissa työsken­telee koko henki­lö­kunta toimi­tus­joh­ta­jasta työntekijöihin.

– Taval­laan huvittaa lukea kuinka paikal­li­sesta sopimi­sesta meuhka­taan mediassa. Se on meille päivän­selvää, että kun asiaa on, niin sitten mennään jutte­le­maan, että kuinkas tämä homma hoide­taan. Kun toimi­tus­joh­taja istuu muutaman metrin päässä, niin asioita voi huikata tuosta vaan, Kyrelillä vuodesta 1994 lähtien työsken­nellyt pääluot­ta­mus­mies ja tiimin vetäjä Heidi Koivisto kertoo.

– Paikal­linen sopiminen on meille niin arkipäi­väinen asia, että ei sitä huomaa­kaan. Kauheasti emme ole saaneet riitoja aikai­seksi, toimi­tus­joh­taja Simo Parhan­kangas arvioi.

– Päämäärä on yhteinen. Haluamme, että firma menestyy. Sitten meillä on työpaik­koja. Kränää­mi­seen on turha tuhlata aikaa. Ensin pitää löytää luottamus ja yhteinen sävel. Sen jälkeen pysty­tään puhumaan vaikeis­takin asioista, Koivisto toteaa.

TULOSPALKKIOT JA TIETOA KOKO HENKILÖKUNNALLE

Kyrelin henki­löstön määrä on 165. Perus­palkan rinnalla henki­lö­kun­nalle makse­taan tulospalkkiota.

– Kun palkkio viime tilikau­della oli neljäsosa tulok­sesta, niin aika paljon näkyi iloisia ilmeitä. Tässä suhteessa toimin valis­tu­neena diktaat­to­rina eli päätän palkkion määrän ja sen, miten palkkio jaetaan. Linjani olen pitänyt 15 vuoden ajan, Parhan­kangas kertoo.

– Tulos­palkkio on meille todella hyvä juttu. Se motivoi porukkaa tehok­kaasti, Koivisto arvioi.

Toinen Kyrelillä harjoi­tettu vakiin­tunut toimin­tapa on kuukausit­tain järjes­tet­tävä henki­lö­kunnan infotilaisuus.

– Meille puhutaan avoimesti firman asioista. Pysymme kaikki kartalla. Se on tärkeä osa työpaikan toimintaa, Koivisto sanoo.

– Infoissa avataan numerot ja näkymät ja muut ajankoh­taiset asiat. Ei se aina ihan kevyttä ja helppoa ole, mutta kun sen kaavan olen ottanut käyttöön, niin siitä olen halunnut pitää kiinni. Se on hyvä foorumi, että kaikki tietävät missä mennään, Parhan­kangas sanoo.

KOULUTUS JA TYÖAIKAPANKKI KEHITTÄMISKOHTEINA

Kyrelillä on 80 asiakasta, joille se valmistaa yli 1 000 erilaista tuotetta. Yritys on viimeisen 10 vuoden aikana kehit­tynyt pitkien sarjojen valmis­ta­jasta palve­lun­tar­joa­jaksi, joka tekee myös lyhyitä sarjoja sekä avustaa asiak­kaita tuote­ke­hi­tys­vai­heessa parhaan loppu­tu­loksen saavut­ta­mi­seksi. Parhan­kan­kaan mukaan henki­lö­kunnan ammat­ti­taito ja osaaminen on ollut tärkeä osa muutoksen läpiviemisessä.

– Henki­lö­kun­nas­tamme kolmasosa on ollut talossa yli 20 vuotta ja toinen kolmasosa 10–19 vuotta. Meille on siten ajan saatossa kertynyt ja keskit­tynyt runsaasti tämän alan osaamista, ja sillä me olemme päivit­täi­sestä toimin­nasta selviy­ty­neet. Samalla kuitenkin tiedos­tamme, että henki­lös­tö­kou­lutus on sellainen alue muun kehit­tä­misen rinnalla, että siinä riittää työtä, että pääsemme taas seuraa­valle tasolle.

– Meillähän oli ajatuk­sena käyttää nämä kuuluisat kiky-tunnit työn ohella tapah­tu­vaan henki­lö­kunnan koulut­ta­mi­seen, mutta reipas kasvu taisi yllättää meidät ja koulu­tukset jäivät pitämättä. Kun epäon­nis­tuimme koulu­tuksen järjes­tä­mi­sessä, niin luovuimme niistä tunneis­takin, Parhan­kangas sanoo.

– Kiky-tunteja nolla, Koivisto vahvistaa.

Esimerkki muusta kehit­tä­mi­sestä on uudis­ta­misen alla oleva työaikapankki.

– Tuotan­tomme muodostuu pienistä sirpa­leista, ja ne sirpa­leet, mitä meille markki­noilta annetaan, eivät ole kahdeksan tunnin pätkiä. Työmäärän vaihtelu on tosiasia. Joidenkin ihmisten kanssa työai­ka­joustot toimivat todella hyvin, mutta kokonai­suuden kannalta ne eivät vielä toimi riittä­västi, Parhan­kangas sanoo.

– Olisi kauhean kiva, jos meillä olisi huonom­pien aikojen varalta muitakin menetelmiä kuin käynnistää lomau­tukset mahdol­li­simman nopeasti. Se ei välttä­mättä ole sitä, mitä nykyai­kana pitäisi tehdä, vaan mieluummin koittai­simme sovittaa asiat niin, että lomau­tuk­siin ei tarvit­sisi mennä. Hyvin toimiva työai­ka­pankki olisi sellai­sessa toimin­ta­mal­lissa olennainen osa, Parhan­kangas jatkaa.

– Toimin­taym­pä­ristö on muuttunut, ja meidän pitäisi muuttua sen mukana. Kolikon toinen puoli on sitten se, että työnan­taja joustaa työnte­ki­jöiden suuntaan. Se on meillä toteu­tunut ihmisten elämän­ti­lan­teet huomioon ottavalla tavalla, Koivisto puntaroi.

– Meillä on halu järjestää asioita. Ymmär­rämme, että inhimil­lisiä tarpeita on. Niistä ei kannata tehdä vaikeita kysymyksiä, Parhan­kangas sanoo.

JATKUVAN INVESTOINNIN SUUNNITELMA

Kyrelissä on viimeisen viiden vuoden aikana inves­toitu noin kahdeksan miljoonaa euroa tuotannon kehit­tä­mi­seen. Kasvu on toimi­tus­joh­taja Simo Parhan­kan­kaan mukaan ollut sen myötä nopeaa ja kannat­ta­vuus on asettunut kohdal­leen. Liike­vaihto on kahta edellistä tilikautta vertail­taessa kasvanut noin 30 miljoo­nasta eurosta noin 40 miljoo­naan euroon, ja tulos on noussut 955 000 eurosta 1 855 000 euroon.

– Voimme olla todella ylpeitä siitä, mitä olemme inves­toi­malla, kehit­tä­mis­työllä, osaami­sella ja asiak­kaita palve­le­malla saaneet aikaan. Palaute on poikkeuk­setta ollut positii­vista, ja puska­ra­diokin näyttää toimivan eduksemme. Asiak­kaat soittavat, että voisit­teko valmistaa meille tällaisen tuotteen? Me sitten mietimme hetken, ja vastaamme yleensä, että kyllä me varmaankin voimme.

– Tulevai­suu­teen pitää kuitenkin suhtautua nöyrästi ja muistaa, että tie tähän asti ei ole ollut helppo. Olemme edelleen kovassa kilpai­lu­ti­lan­teessa, ja kansain­vä­lisiä markki­noita vaivaava kompo­nent­ti­pula vaikuttaa meihinkin. Me kuitenkin luotamme itseemme ja koitamme taistella parhaamme mukaan, Parhan­kangas sanoo.

Seppo Parhan­kan­kaan vuonna 1978 perus­tama Kyrel saavutti tänä vuonna 40 vuoden rajapyykin. Yritys myytiin vuonna 1999 amerik­ka­lais-singa­po­re­lai­selle sopimus­val­mis­taja Flext­ro­nic­sille. Kun Flext­ro­nics ilmoitti 2003 lopet­ta­vansa Kyrös­kosken tehtaan, päätti yrityksen palve­luk­sesta 2002 lähtenyt Simo Parhan­kangas käynnistää neuvot­telut yrityksen ostami­sesta. Neuvot­telut onnis­tuivat, ja Kyrel jatkaa toimin­taansa Kyrös­kos­kella edelleen inves­toiden ja tuotannon kehit­tä­mi­seen panos­taen. Tänä vuonna inves­toin­teihin laite­taan Parhan­kan­kaan mukaan 1,5–2 miljoonaa euroa.

– Pidimme kesäkuun lopussa henki­lö­kunnan kanssa yrityksen 40-vuotis­juhlat. Kun sain taas kerran tehtä­väk­seni puheen­pidon, lainasin isäni Sepon vuonna 1999 Tampere-talossa pitämästä puheesta vanhan jutun. Olimme nimit­täin suunni­tel­leet Kyrös­kos­kelle ensim­mäiset toimi­tilat vuonna 1986. Tuolloin rahoitus romahti siihen, että kehity­sa­lue­ra­hasto Kera, jolla piti olla pieni siivu rahoi­tuk­sesta, teki yritys­tut­ki­muksen ja päätti, että ei tässä ole liikeideaa.

– No, sitä sitten seurasi yrityksen valtava kasvu. Eihän niitä 1990-luvun numeroita meinaa uskoa itsekään. Liike­vaihto kasvoi viidessä vuodessa 20,5 miljoo­nasta markasta yli miljar­diin markkaan vuonna 1995. Tältä pohjalta saatoin sanoa juhlay­lei­sölle, että jos aiotte yrityksen perustaa, niin älkää olko huolis­sanne. 40 vuotta menee ilman liikeideaakin.

KYREL OY

PERUSTETTU 1978
KOTIPAIKKA Kyrös­koski
TUOTANTO Elekt­ro­niikan, mekaniikan ja sähkö­me­ka­niikan kokoon­pa­no­pal­ve­luja teolli­suuden, ajoneuvo‑, kulutus- ja sairaa­lae­lekt­ro­niikan, telekom­mu­ni­kaa­tion, puolus­tus­tek­no­lo­gian ja led-valai­sin­tek­niikan toimia­lojen asiak­kaille. 80 asiakasta. Yli 1 000 erilaista tuotetta.
HENKILÖSTÖ 165, joista työnte­ki­jöitä 119
LIIKEVAIHTO noin 40 miljoonaa euroa (2/​2018)

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN