Kyröskoskella sijaitsevan elektroniikkatuotteiden valmistaja Kyrelin tehdassalissa työskentelee koko henkilökunta toimitusjohtajasta työntekijöihin.

– Tavallaan huvittaa lukea kuinka paikallisesta sopimisesta meuhkataan mediassa. Se on meille päivänselvää, että kun asiaa on, niin sitten mennään juttelemaan, että kuinkas tämä homma hoidetaan. Kun toimitusjohtaja istuu muutaman metrin päässä, niin asioita voi huikata tuosta vaan, Kyrelillä vuodesta 1994 lähtien työskennellyt pääluottamusmies ja tiimin vetäjä Heidi Koivisto kertoo.

– Paikallinen sopiminen on meille niin arkipäiväinen asia, että ei sitä huomaakaan. Kauheasti emme ole saaneet riitoja aikaiseksi, toimitusjohtaja Simo Parhankangas arvioi.

– Päämäärä on yhteinen. Haluamme, että firma menestyy. Sitten meillä on työpaikkoja. Kränäämiseen on turha tuhlata aikaa. Ensin pitää löytää luottamus ja yhteinen sävel. Sen jälkeen pystytään puhumaan vaikeistakin asioista, Koivisto toteaa.

TULOSPALKKIOT JA TIETOA KOKO HENKILÖKUNNALLE

Kyrelin henkilöstön määrä on 165. Peruspalkan rinnalla henkilökunnalle maksetaan tulospalkkiota.

– Kun palkkio viime tilikaudella oli neljäsosa tuloksesta, niin aika paljon näkyi iloisia ilmeitä. Tässä suhteessa toimin valistuneena diktaattorina eli päätän palkkion määrän ja sen, miten palkkio jaetaan. Linjani olen pitänyt 15 vuoden ajan, Parhankangas kertoo.

– Tulospalkkio on meille todella hyvä juttu. Se motivoi porukkaa tehokkaasti, Koivisto arvioi.

Toinen Kyrelillä harjoitettu vakiintunut toimintapa on kuukausittain järjestettävä henkilökunnan infotilaisuus.

– Meille puhutaan avoimesti firman asioista. Pysymme kaikki kartalla. Se on tärkeä osa työpaikan toimintaa, Koivisto sanoo.

– Infoissa avataan numerot ja näkymät ja muut ajankohtaiset asiat. Ei se aina ihan kevyttä ja helppoa ole, mutta kun sen kaavan olen ottanut käyttöön, niin siitä olen halunnut pitää kiinni. Se on hyvä foorumi, että kaikki tietävät missä mennään, Parhankangas sanoo.

KOULUTUS JA TYÖAIKAPANKKI KEHITTÄMISKOHTEINA

Kyrelillä on 80 asiakasta, joille se valmistaa yli 1 000 erilaista tuotetta. Yritys on viimeisen 10 vuoden aikana kehittynyt pitkien sarjojen valmistajasta palveluntarjoajaksi, joka tekee myös lyhyitä sarjoja sekä avustaa asiakkaita tuotekehitysvaiheessa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Parhankankaan mukaan henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen on ollut tärkeä osa muutoksen läpiviemisessä.

– Henkilökunnastamme kolmasosa on ollut talossa yli 20 vuotta ja toinen kolmasosa 10–19 vuotta. Meille on siten ajan saatossa kertynyt ja keskittynyt runsaasti tämän alan osaamista, ja sillä me olemme päivittäisestä toiminnasta selviytyneet. Samalla kuitenkin tiedostamme, että henkilöstökoulutus on sellainen alue muun kehittämisen rinnalla, että siinä riittää työtä, että pääsemme taas seuraavalle tasolle.

– Meillähän oli ajatuksena käyttää nämä kuuluisat kiky-tunnit työn ohella tapahtuvaan henkilökunnan kouluttamiseen, mutta reipas kasvu taisi yllättää meidät ja koulutukset jäivät pitämättä. Kun epäonnistuimme koulutuksen järjestämisessä, niin luovuimme niistä tunneistakin, Parhankangas sanoo.

– Kiky-tunteja nolla, Koivisto vahvistaa.

Esimerkki muusta kehittämisestä on uudistamisen alla oleva työaikapankki.

– Tuotantomme muodostuu pienistä sirpaleista, ja ne sirpaleet, mitä meille markkinoilta annetaan, eivät ole kahdeksan tunnin pätkiä. Työmäärän vaihtelu on tosiasia. Joidenkin ihmisten kanssa työaikajoustot toimivat todella hyvin, mutta kokonaisuuden kannalta ne eivät vielä toimi riittävästi, Parhankangas sanoo.

– Olisi kauhean kiva, jos meillä olisi huonompien aikojen varalta muitakin menetelmiä kuin käynnistää lomautukset mahdollisimman nopeasti. Se ei välttämättä ole sitä, mitä nykyaikana pitäisi tehdä, vaan mieluummin koittaisimme sovittaa asiat niin, että lomautuksiin ei tarvitsisi mennä. Hyvin toimiva työaikapankki olisi sellaisessa toimintamallissa olennainen osa, Parhankangas jatkaa.

– Toimintaympäristö on muuttunut, ja meidän pitäisi muuttua sen mukana. Kolikon toinen puoli on sitten se, että työnantaja joustaa työntekijöiden suuntaan. Se on meillä toteutunut ihmisten elämäntilanteet huomioon ottavalla tavalla, Koivisto puntaroi.

– Meillä on halu järjestää asioita. Ymmärrämme, että inhimillisiä tarpeita on. Niistä ei kannata tehdä vaikeita kysymyksiä, Parhankangas sanoo.

JATKUVAN INVESTOINNIN SUUNNITELMA

Kyrelissä on viimeisen viiden vuoden aikana investoitu noin kahdeksan miljoonaa euroa tuotannon kehittämiseen. Kasvu on toimitusjohtaja Simo Parhankankaan mukaan ollut sen myötä nopeaa ja kannattavuus on asettunut kohdalleen. Liikevaihto on kahta edellistä tilikautta vertailtaessa kasvanut noin 30 miljoonasta eurosta noin 40 miljoonaan euroon, ja tulos on noussut 955 000 eurosta 1 855 000 euroon.

– Voimme olla todella ylpeitä siitä, mitä olemme investoimalla, kehittämistyöllä, osaamisella ja asiakkaita palvelemalla saaneet aikaan. Palaute on poikkeuksetta ollut positiivista, ja puskaradiokin näyttää toimivan eduksemme. Asiakkaat soittavat, että voisitteko valmistaa meille tällaisen tuotteen? Me sitten mietimme hetken, ja vastaamme yleensä, että kyllä me varmaankin voimme.

– Tulevaisuuteen pitää kuitenkin suhtautua nöyrästi ja muistaa, että tie tähän asti ei ole ollut helppo. Olemme edelleen kovassa kilpailutilanteessa, ja kansainvälisiä markkinoita vaivaava komponenttipula vaikuttaa meihinkin. Me kuitenkin luotamme itseemme ja koitamme taistella parhaamme mukaan, Parhankangas sanoo.

Seppo Parhankankaan vuonna 1978 perustama Kyrel saavutti tänä vuonna 40 vuoden rajapyykin. Yritys myytiin vuonna 1999 amerikkalais-singaporelaiselle sopimusvalmistaja Flextronicsille. Kun Flextronics ilmoitti 2003 lopettavansa Kyröskosken tehtaan, päätti yrityksen palveluksesta 2002 lähtenyt Simo Parhankangas käynnistää neuvottelut yrityksen ostamisesta. Neuvottelut onnistuivat, ja Kyrel jatkaa toimintaansa Kyröskoskella edelleen investoiden ja tuotannon kehittämiseen panostaen. Tänä vuonna investointeihin laitetaan Parhankankaan mukaan 1,5–2 miljoonaa euroa.

– Pidimme kesäkuun lopussa henkilökunnan kanssa yrityksen 40-vuotisjuhlat. Kun sain taas kerran tehtäväkseni puheenpidon, lainasin isäni Sepon vuonna 1999 Tampere-talossa pitämästä puheesta vanhan jutun. Olimme nimittäin suunnitelleet Kyröskoskelle ensimmäiset toimitilat vuonna 1986. Tuolloin rahoitus romahti siihen, että kehitysaluerahasto Kera, jolla piti olla pieni siivu rahoituksesta, teki yritystutkimuksen ja päätti, että ei tässä ole liikeideaa.

– No, sitä sitten seurasi yrityksen valtava kasvu. Eihän niitä 1990-luvun numeroita meinaa uskoa itsekään. Liikevaihto kasvoi viidessä vuodessa 20,5 miljoonasta markasta yli miljardiin markkaan vuonna 1995. Tältä pohjalta saatoin sanoa juhlayleisölle, että jos aiotte yrityksen perustaa, niin älkää olko huolissanne. 40 vuotta menee ilman liikeideaakin.

KYREL OY

PERUSTETTU 1978
KOTIPAIKKA Kyröskoski
TUOTANTO Elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja teollisuuden, ajoneuvo-, kulutus- ja sairaalaelektroniikan, telekommunikaation, puolustusteknologian ja led-valaisintekniikan toimialojen asiakkaille. 80 asiakasta. Yli 1 000 erilaista tuotetta.
HENKILÖSTÖ 165, joista työntekijöitä 119
LIIKEVAIHTO noin 40 miljoonaa euroa (2/2018)

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN