ILMIÖ: Talousennusteet vaikuttavat päätöksiin

teollisuusliitto

Taloutta ennustetaan samasta syystä kuin säätä: jotta ihmiset osaisivat varautua sateeseen, auringonpaisteeseen tai myrskyyn.

Ja samalla tavalla kuin sääennusteet, myös TALOUSENNUSTEET vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Yritysten johtajat saattavat lykätä isoja investointeja, asuntokauppaa harkitsevat henkilöt asunnon ostamista ja poliitikot teiden korjausta.

TALOUSKASVU perustuu pitkälti luottamukseen. Jotta isojen päätösten pohjana olisi muutakin kuin vain mahanpohjatunne, pitää talouden suuntaa ennustaa.

Taloutta ennustavat esimerkiksi pankit, erilaiset talouden tutkimuslaitokset, valtiovarainministeriö ja Euroopan komissio. Useampi ennuste antaa enemmän varmuutta siitä, että ennusteet osuvat kohdalleen.

Talousennusteiden perustana on laaja KANSANTALOUDEN TILINPITONA tunnettu aineisto, joka kerätään maailmanlaajuisesti samalla tavalla. Tärkeimpänä muuttujana on BRUTTOKANSANTUOTE, mutta mukana on lisäksi tietoja esimerkiksi työllisyydestä, kulutuksesta, hintakehityksestä, velkaantuneisuudesta ja ihmisten ajankäytöstä.

Talousennusteiden laatijat syöttävät nämä tiedot sekä muutamia kansainvälisiä kyselyihin perustuvia talouden luottamuslukemia LASKENTAOHJELMAAN. Kunkin tahon ohjelma laskee ennusteen TALOUSTEORIOIDEN sekä HISTORIALLISTEN AIKASARJOJEN perusteella luodun LASKENTAMALLINSA pohjalta.

Tämän jälkeen asiantuntijat arvioivat, kuinka uskottava ennuste on. Asiantuntijat pohtivat esimerkiksi talouden heikompia merkkejä, kansainvälisen politiikan kehityskulkuja sekä megatrendejä ja muokkaavat ennustusta sen perusteella.

Ennusteiden seuratuin tunnusluku on BRUTTOKANSANTUOTTEEN MUUTOSPROSENTTI eli koko talouden tuotannon määrän muutos edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yleensä talousennusteissa on ainakin kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden KASVUARVIOT.

Kukin tahoista painottaa ennusteessaan eri asioita. Esimerkiksi pankit tekevät ennusteitaan pääasiassa sijoittajille.

Myös ennusteiden laajuudessa on eroja. Esimerkiksi valtiovarainministeriö kertoo ennusteissaan hyvin tarkasti julkisen talouden menojen ja tulojen kehityksestä.

Tarkkojen ennustelukujen sijaan tavallisen ihmisen on syytä painaa mieleensä ennustetun talouskehityksen suunta ja suuruusluokka. Niiden avulla osaa varautua tulevaan.

 

TALOUDEN KASVU HIDASTUU ENSI VUONNA

Talousennustajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että Suomen talouden kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että maailmantalouden kasvuvauhti on tasaantumassa.

Erityisesti Euroopassa pelätään, että kasvava vanhusväestö johtaa vuosia kestävään hitaan talouskasvun aikaan.

Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa arvioitiin kesäkuussa, että Suomen talouskasvu hidastuu myös sen takia, että ensi vuonna rakentamisbuumi laimenee.

Talouskasvua uhkaa moni tekijä, kuten kauppasodan riski, Euroopan keskuspankin rahapolitiikan normalisointi, hitaasti nousevat palkat ja kehittyvien talouksien valuuttojen epävakaus.

 

ENNUSTEET OSUVAT SINNE PÄIN

Talousennusteet osuvat harvoin täsmälleen oikeaan. Tähän on useita syitä. Yksi on se, että ennusteiden pohjana olevat historiatiedot tarkentuvat jatkuvasti. Esimerkiksi tämän vuoden alussa Tilastokeskus tarkensi vielä vuosien 2015 ja 2016 tietojaan.

Talousennusteet myös muuttavat ihmisten käyttäytymistä. Tämä näkyy erityisesti talouden käännekohdissa, jolloin pienetkin käyttäytymisen muutokset voivat kääntää talouden suuntaa.

Talouskriisit taas käynnistyvät usein yllättävistä tapahtumista, joita hyvin harva osaa ennustaa. Suurin osa talousennustajista uskoi esimerkiksi Yhdysvaltain ongelmallisista asuntoluotoista käynnistyneen taantuman jäävän lyhytaikaiseksi. Toisin kävi, ja talousromahdus ravisutti koko maailmaa.

Ikävintä onkin, että talousennusteet osuvat parhaiten tasaisen talouskasvun aikaan ja huonoiten epävarmuuden vallitessa – juuri silloin, kun osuvuutta kaivattaisiin.

 

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP