Maakuntauudistus mullistaa työvoimapalvelut

teollisuusliitto

Eduskunnan perustuslakivaliokunta torppasi hallituksen huikeimmat suunnitelmat työvoimapalvelujen yksityistämisestä. Silti työvoimapalvelut ovat suuren mullistuksen edessä.

Maakuntauudistukseen kytkeytyvä kasvupalvelu-uudistus toteuttaa soten markkinamallia, jossa tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Maakunta kantaa järjestämisvastuun ja tilaa palvelut yksityisiltä yrityksiltä sekä kolmannen sektorin järjestöiltä.

Hallitus joutui kuitenkin tinkimään alkuperäisestä ajatuksestaan. Maakunnat piti määrätä lain nojalla hankkimaan työvoimapalvelut markkinoilta ostopalveluina. Eduskunnan perustuslakivaltiokunta kuitenkin huomautti, ettei tällainen käy laatuun. Se sotii maakunnan itsehallintoperiaatetta vastaan.

– Maakunnilla on itsehallinnollisina toimijoina valta päättää, miten sen järjestämisvastuulla olevat kasvupalvelut tuotetaan, täsmentää työ- ja elinkeinoministeriön alueet- ja kasvupalvelut osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman.

– Hallituksen esitystä trimmattiin uuteen uskoon. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan ratkaisu kasvupalvelujen tuottamisesta kuuluu maakunnalle.

VIRANOMAISRATKAISUT VIRKATYÖNÄ

Palvelut voidaan hankkia ostopalveluina tai olla hankkimatta. Voidaan myös pitää osa palveluista maakunnan omana tuotantona ja hankkia osa ostopalveluina.

Kaikkea maakunta ei kuitenkaan missään tapauksessa voi hankkia markkinoilta.

– Maakunnan on hoidettava merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät. Niitä ei voi delegoida markkinoille.

Merkittävää julkisen vallan käyttöä ovat Pihlmanin mukaan erityisesti etuuksien ja tukien myöntämiseen tai rajoittamiseen liittyvät ratkaisut. Sellaista ovat esimerkiksi työttömyysturva, palkkatuki ja starttiraha.

MARKKINOIDEN ESIINMARSSI

Uudenmaan TE-keskuksen johtaja Jarmo Ukkonen arvioi kasvupalvelu-uudistuksen merkitsevän markkinoiden vahvaa esiinmarssia työvoimapalveluihin. Jopa niin vahvaa, että maakuntien kasvupalveluyksiköille jäävät vain viranomaistehtävät.

– Työvälitystoiminta tuskin jatkaa julkisena palveluna ainakaan entiseen malliin.

Etukenossa laajenevia markkinoita hamuavat työvoiman vuokrausfirmat. Niillä on toiminnasta kokemusta.

Hallitus ja eduskunta kipuilevat soten ja maakuntauudistuksen aikataulujen kanssa. Sama koskee mitä suurimmassa määrin käytännön toimijoita, joiden tehtäväksi jää uudistusten toteuttaminen.

– Tämä menee hyvin vaikeaksi, jos selvyyttä saadaan vasta loppusyksystä. En muista yhtään tällaista ”vuosisadan uudistusta”, jota viedään läpi tällaisella kiireellä, Ukkonen sanoo.

KAKSI VAIHTOEHTOA

Uudellamaalla uudistus on kriittisessä tilassa. Eivätkä vain kasvupalvelut, vaan koko maakuntauudistus.

– Henkeä pidätellen katsotaan, miten tässä käy. Aika alkaa loppua kesken, Ukkonen toteaa.

Uudenmaan maakuntauudistusta valmisteleva muutosjohto pitää nykyistä, vuoteen 2021 tähtäävää aikataulua vaikeana.

Uudenmaan muutosjohdon mukaan maakuntauudistuksen viimeistely ja hyväksyminen voitaisiin jättää ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle.

Työttömyyskassa valmistautuu maakuntauudistukseen

Työ- ja elinkeinotoimistojen, TE-toimistojen, lakkauttaminen maakuntauudistuksen yhteydessä lisää työttömyyskassojen tehtäviä.

– Suunnitelmien mukaan kassan tehtäviin tulisi uusi elementti ja se olisi iso muutos meidän etuuskäsittelijöillemme, kertoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Maakuntauudistus siirtää TE-toimistojen työvoimapalvelutehtäviä maakuntiin perustettaville kasvupalvelukeskuksille sekä etuuksien maksajille, eli Kelalla ja työttömyyskassoille.

Kasvupalvelukeskuksille siirtyy karensseista päättäminen. Työttömyyskassoille ja Kelalle tulevat työttömyyden todentamiseen liittyvät tehtävät.

– Me kassassa selvitämme, onko etuuden hakija työtön, yrittäjä vai opiskelija ja miten työttömyyteen liittyvät etuudet suhtautuvat kuhunkin tilanteeseen.

Nykyisin asiakkaan tilanteen tutkii TE-toimisto.

Tehtävien siirron tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Kasvupalvelulaki ja laki maakuntauudistuksesta ovat erillisiä lakeja, ja niiden toteutuskin voi tapahtua eri tahtiin. Niskanen arvioi, että tehtävien siirto kassoille voi tapahtua jo ennen maakuntien aloittamista.

UUSIA TEHTÄVIÄ

Uusiin tehtäviin on Teollisuuden työttömyyskassassa ryhdytty jo varautumaan tämänhetkisten tietojen pohjalta.

– Pitää arvioida, kuinka paljon uudet tehtävät vievät työaikaa ja mitä se merkitsee henkilöstöresursseille. Pitää harkita, millaista koulutusta meidän etuuskäsittelijämme tarvitsevat uusiin tehtäviin. Sekin arvioidaan, tarvitaanko TE-toimistoista uusiin tehtäviin liittyvää osaamista.

Alustavan arvion mukaan työttömyyskassa pärjää kutakuinkin nykyisellä henkilöstöllä, koska etuuden saajien määrä on laskusuunnassa.

HARMIA AKTIIVIMALLISTA

Vuoden alusta alkaneen työttömyysturvan aktiivimallin työllistävää vaikutusta on turha epäillä, jos asiaa kysytään työttömyyskassoista.

Jos ei työttömiä, niin aktiivimalli on työllistänyt ainakin työttömyyskassojen etuuskäsittelijöitä ja asiakasneuvontaa. Työtä teettävät päivärahaoikeuden selvittäminen jälkikäteen ja uuteen järjestelmään liittyvät epäselvyydet.

Epätietoisia eivät ole olleet ainoastaan aktiivimallin uhrit, työttömät. Epätietoisuus on koskenut myös lakia soveltamaan joutuneita työttömyyskassoja.

– Nyt soveltamisohjeet alkavat olla jotakuinkin selkeät. Alussa ei ollut oikein minkäänlaista selvyyttä, miten lakia sovelletaan. Me emme osanneet neuvoa jäseniä, koska meillä ei ollut tietoa eikä sitä ollut mistään saatavissa.

Kassa tekee ratkaisun, täyttääkö työtön työnhakija jonkin kolmesta ehdosta: työllisyys, yrittäjyys tai koulutus.

LEIKKURI HEILAHTI

Ensimmäisen tarkastelujakson päättyessä maaliskuun lopussa Teollisuuden työttömyyskassassa oli noin 15 000 päivärahan saajaa. Heistä kolmen kuukauden tarkastelujakso tuli täyteen noin 9 000 henkilöllä, joista vain noin 3 000:lla aktiivisuusehto täyttyi.

Ylivoimaisella enemmistöllä, noin 6 000 päivärahan saajalla, aktiivisuusehto ei täyttynyt, ja seurauksena oli työttömyyspäivärahan leikkaus.

Määrä on suuri, ja työttömyyskassa on ottanut tehtäväkseen selvittää aktiivimallin pullonkauloja ja karikkoja.

– Kiinnostavin kysymys on, miksi kahdella kolmasosalla meidän kassan työttömistä aktiivisuusehto ei ole täyttynyt, Niskanen sanoo.

Yksi selitys löytyy työttömyyseläkeputkesta, eli työttömyysturvan lisäpäivistä.

– Teollisuuden kassassa on paljon lisäpäivillä olevia. Heidän on hyvin vaikea saada edes lyhytkestoista työtä tai koulutuspaikkaa.

Teollisuuden työttömyyskassassa lisäpäivillä kaikista etuuden saajista on noin 12 prosenttia.

– Jos asuu paikkakunnalla, jossa ei ole palveluja, koulutuksia tai lyhytkestoisia töitä tarjolla, niin tilanne on mahdoton.

VÄÄRÄÄ AKTIIVISUUTTA

– Jäseniltä on tullut palautetta, että tämä on todella hankalaa. Vaikka kuinka yrittää täyttää aktiivisuusehdon, niin ei kerta kaikkiaan löydy mitään.

Tilanne on Niskasen mielestä nurinkurinen. Henkilöhän osoittaa aktiivisuutta, kun tekee kaikkensa löytääkseen aktiivisuusehdon täyttävää työtä, koulutusta tai palvelua. Aktiivimallissa se on vääränlaista aktiivisuutta, eikä järjestelmä kelpuuta sitä.

– Kritiikki tulee tänne meille, vaikka me emme voi mitenkään vaikuttaa lakiin, jota meidän on toteutettava.

Kassaan tulee runsaasti yhteydenottoja. Vuoden alussa kysyttiin aktiivimallista, nyt taas jo paljosta muustakin. Pelkästään toukokuussa kassan neuvontaa työllisti noin 6 000 puhelua.

Nyt odotetaan kauhulla, mitä kaikkea seuraa hallituksen seuraavasta keksinnöstä, ”aktiivimalli kakkosesta”.

Valmistelusta tihkuneiden tietojen mukaan työttömän pitäisi hakea jokin tietty määrä työpaikkoja jossakin tietyssä ajassa. Jos näin ei tapahdu, räpsähtää karenssi.

SÄHKÖISTÄ ASIOINTIA

Digitalisaatio ja sähköinen asiointi on jo täyttä totta työttömyyskassoissa.

– Me olemme muuttaneet maksatusjärjestelmämme hyvin pitkälle digitaaliseksi. Sähköinen asiointi lisääntyy, jolloin käsittelystä jää pois vaiheita.

Työttömyyskassaan alkuvuoden aikana toimitetuista vajaasta 20 000 hakemuksesta valtaosa tulee sähköisessä muodossa. Vieläkin hakemuksista neljännes toimitetaan kassan paperikaavakkeella.

Etuuskäsittelijät eivät papereita plaraa, vaan paperiset asiakirjat skannataan järjestelmään sähköiseen muotoon.

– Paperihakemukset ovat tietysti edelleen käytössä niille, jotka eivät voi tai halua asioida sähköisesti.

Sähköisten hakemusten Niskanen arvioi lisääntyvän jatkossakin. Se on asiakkaalle vaivattomampi vaihtoehto.

– Esimerkiksi jatkohakemuksen jättämisestä suoriutuu helposti kännykkää klikkailemalla.

VAHVA TYÖTTÖMYYSKASSA

Teollisuuden työttömyyskassassa jäseniä on kaikkiaan noin 155 000. Työttömyysturvahakemuksia käsittelee ja maksatuksia hoitaa hieman alle 100 henkilöä. Heistä Teollisuusliiton 11 aluetoimistossa työskentelee vajaat 20.

Tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä kassa oli maksanut ansiopäivärahaa 21 600 jäsenelleen kaikkiaan 95,6 miljoonaa euroa. Se on 32,3 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuorottelukorvausta sai 150 jäsentä ja liikkuvuusavustusta 27 jäsentä.

Kassan jäsenten työttömyysaste oli kesäkuussa 8,5 prosenttia. Tammikuussa se oli 10 prosenttia.

TEKSTI KARI LEPPÄNEN / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN