Eduskunnan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta torppasi halli­tuksen huikeimmat suunni­telmat työvoi­ma­pal­ve­lujen yksityis­tä­mi­sestä. Silti työvoi­ma­pal­velut ovat suuren mullis­tuksen edessä.

17.9.2018

Maakun­ta­uu­dis­tuk­seen kytkey­tyvä kasvu­pal­velu-uudistus toteuttaa soten markki­na­mallia, jossa tilaaja ja tuottaja erote­taan toisis­taan. Maakunta kantaa järjes­tä­mis­vas­tuun ja tilaa palvelut yksityi­siltä yrityk­siltä sekä kolmannen sektorin järjestöiltä.

Hallitus joutui kuitenkin tinki­mään alkupe­räi­sestä ajatuk­ses­taan. Maakunnat piti määrätä lain nojalla hankki­maan työvoi­ma­pal­velut markki­noilta ostopal­ve­luina. Eduskunnan perus­tus­la­ki­val­tio­kunta kuitenkin huomautti, ettei tällainen käy laatuun. Se sotii maakunnan itsehal­lin­to­pe­ri­aa­tetta vastaan.

– Maakun­nilla on itsehal­lin­nol­li­sina toimi­joina valta päättää, miten sen järjes­tä­mis­vas­tuulla olevat kasvu­pal­velut tuote­taan, täsmentää työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön alueet- ja kasvu­pal­velut osaston osasto­pääl­likkö Marja-Riitta Pihlman.

– Halli­tuksen esitystä trimmat­tiin uuteen uskoon. Nyt eduskunnan käsit­te­lyssä olevan esityksen mukaan ratkaisu kasvu­pal­ve­lujen tuotta­mi­sesta kuuluu maakunnalle.

VIRANOMAISRATKAISUT VIRKATYÖNÄ

Palvelut voidaan hankkia ostopal­ve­luina tai olla hankki­matta. Voidaan myös pitää osa palve­luista maakunnan omana tuotan­tona ja hankkia osa ostopalveluina.

Kaikkea maakunta ei kuiten­kaan missään tapauk­sessa voi hankkia markkinoilta.

– Maakunnan on hoidet­tava merkit­tävää julkisen vallan käyttöä sisäl­tävät tehtävät. Niitä ei voi delegoida markkinoille.

Merkit­tävää julkisen vallan käyttöä ovat Pihlmanin mukaan erityi­sesti etuuk­sien ja tukien myöntä­mi­seen tai rajoit­ta­mi­seen liittyvät ratkaisut. Sellaista ovat esimer­kiksi työttö­myys­turva, palkka­tuki ja starttiraha.

MARKKINOIDEN ESIINMARSSI

Uuden­maan TE-keskuksen johtaja Jarmo Ukkonen arvioi kasvu­pal­velu-uudis­tuksen merkit­sevän markki­noiden vahvaa esiin­marssia työvoi­ma­pal­ve­luihin. Jopa niin vahvaa, että maakun­tien kasvu­pal­ve­lu­yk­si­köille jäävät vain viranomaistehtävät.

– Työvä­li­tys­toi­minta tuskin jatkaa julki­sena palve­luna ainakaan entiseen malliin.

Etuke­nossa laaje­nevia markki­noita hamuavat työvoiman vuokraus­firmat. Niillä on toimin­nasta kokemusta.

Hallitus ja eduskunta kipui­levat soten ja maakun­ta­uu­dis­tuksen aikatau­lujen kanssa. Sama koskee mitä suurim­massa määrin käytännön toimi­joita, joiden tehtä­väksi jää uudis­tusten toteuttaminen.

– Tämä menee hyvin vaikeaksi, jos selvyyttä saadaan vasta loppusyk­systä. En muista yhtään tällaista ”vuosi­sadan uudis­tusta”, jota viedään läpi tällai­sella kiireellä, Ukkonen sanoo.

KAKSI VAIHTOEHTOA

Uudel­la­maalla uudistus on kriit­ti­sessä tilassa. Eivätkä vain kasvu­pal­velut, vaan koko maakuntauudistus.

– Henkeä pidätellen katso­taan, miten tässä käy. Aika alkaa loppua kesken, Ukkonen toteaa.

Uuden­maan maakun­ta­uu­dis­tusta valmis­te­leva muutos­johto pitää nykyistä, vuoteen 2021 tähtäävää aikataulua vaikeana.

Uuden­maan muutos­johdon mukaan maakun­ta­uu­dis­tuksen viimeis­tely ja hyväk­sy­minen voitai­siin jättää ensi kevään eduskun­ta­vaa­lien jälkeen muodos­tet­ta­valle hallitukselle.

Työttö­myys­kassa valmis­tautuu maakuntauudistukseen

Työ- ja elinkei­no­toi­mis­tojen, TE-toimis­tojen, lakkaut­ta­minen maakun­ta­uu­dis­tuksen yhtey­dessä lisää työttö­myys­kas­sojen tehtäviä.

– Suunni­tel­mien mukaan kassan tehtä­viin tulisi uusi elementti ja se olisi iso muutos meidän etuus­kä­sit­te­li­jöil­lemme, kertoo Teolli­suuden työttö­myys­kassan johtaja Irene Niskanen.

Maakun­ta­uu­distus siirtää TE-toimis­tojen työvoi­ma­pal­ve­lu­teh­täviä maakun­tiin perus­tet­ta­ville kasvu­pal­ve­lu­kes­kuk­sille sekä etuuk­sien maksa­jille, eli Kelalla ja työttömyyskassoille.

Kasvu­pal­ve­lu­kes­kuk­sille siirtyy karens­seista päättä­minen. Työttö­myys­kas­soille ja Kelalle tulevat työttö­myyden toden­ta­mi­seen liittyvät tehtävät.

– Me kassassa selvi­tämme, onko etuuden hakija työtön, yrittäjä vai opiske­lija ja miten työttö­myy­teen liittyvät etuudet suhtau­tuvat kuhunkin tilanteeseen.

Nykyisin asiak­kaan tilan­teen tutkii TE-toimisto.

Tehtä­vien siirron tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Kasvu­pal­ve­lu­laki ja laki maakun­ta­uu­dis­tuk­sesta ovat erillisiä lakeja, ja niiden toteu­tuskin voi tapahtua eri tahtiin. Niskanen arvioi, että tehtä­vien siirto kassoille voi tapahtua jo ennen maakun­tien aloittamista.

UUSIA TEHTÄVIÄ

Uusiin tehtä­viin on Teolli­suuden työttö­myys­kas­sassa ryhdytty jo varau­tu­maan tämän­het­kisten tietojen pohjalta.

– Pitää arvioida, kuinka paljon uudet tehtävät vievät työaikaa ja mitä se merkitsee henki­lös­tö­re­surs­seille. Pitää harkita, millaista koulu­tusta meidän etuus­kä­sit­te­li­jämme tarvit­sevat uusiin tehtä­viin. Sekin arvioi­daan, tarvi­taanko TE-toimis­toista uusiin tehtä­viin liittyvää osaamista.

Alustavan arvion mukaan työttö­myys­kassa pärjää kutakuinkin nykyi­sellä henki­lös­töllä, koska etuuden saajien määrä on laskusuunnassa.

HARMIA AKTIIVIMALLISTA

Vuoden alusta alkaneen työttö­myys­turvan aktii­vi­mallin työllis­tävää vaiku­tusta on turha epäillä, jos asiaa kysytään työttömyyskassoista.

Jos ei työttömiä, niin aktii­vi­malli on työllis­tänyt ainakin työttö­myys­kas­sojen etuus­kä­sit­te­li­jöitä ja asiakas­neu­vontaa. Työtä teettävät päivä­ra­ha­oi­keuden selvit­tä­minen jälki­kä­teen ja uuteen järjes­tel­mään liittyvät epäselvyydet.

Epätie­toisia eivät ole olleet ainoas­taan aktii­vi­mallin uhrit, työttömät. Epätie­toi­suus on koskenut myös lakia sovel­ta­maan joutu­neita työttömyyskassoja.

– Nyt sovel­ta­mis­oh­jeet alkavat olla jotakuinkin selkeät. Alussa ei ollut oikein minkään­laista selvyyttä, miten lakia sovel­le­taan. Me emme osanneet neuvoa jäseniä, koska meillä ei ollut tietoa eikä sitä ollut mistään saatavissa.

Kassa tekee ratkaisun, täyttääkö työtön työnha­kija jonkin kolmesta ehdosta: työlli­syys, yrittä­jyys tai koulutus.

LEIKKURI HEILAHTI

Ensim­mäisen tarkas­te­lu­jakson päättyessä maalis­kuun lopussa Teolli­suuden työttö­myys­kas­sassa oli noin 15 000 päivä­rahan saajaa. Heistä kolmen kuukauden tarkas­te­lu­jakso tuli täyteen noin 9 000 henki­löllä, joista vain noin 3 000:lla aktii­vi­suusehto täyttyi.

Ylivoi­mai­sella enemmis­töllä, noin 6 000 päivä­rahan saajalla, aktii­vi­suusehto ei täyttynyt, ja seurauk­sena oli työttö­myys­päi­vä­rahan leikkaus.

Määrä on suuri, ja työttö­myys­kassa on ottanut tehtä­väk­seen selvittää aktii­vi­mallin pullon­kau­loja ja karikkoja.

– Kiinnos­tavin kysymys on, miksi kahdella kolmas­osalla meidän kassan työttö­mistä aktii­vi­suusehto ei ole täyttynyt, Niskanen sanoo.

Yksi selitys löytyy työttö­myy­se­lä­ke­put­kesta, eli työttö­myys­turvan lisäpäivistä.

– Teolli­suuden kassassa on paljon lisäpäi­villä olevia. Heidän on hyvin vaikea saada edes lyhyt­kes­toista työtä tai koulutuspaikkaa.

Teolli­suuden työttö­myys­kas­sassa lisäpäi­villä kaikista etuuden saajista on noin 12 prosenttia.

– Jos asuu paikka­kun­nalla, jossa ei ole palve­luja, koulu­tuksia tai lyhyt­kes­toisia töitä tarjolla, niin tilanne on mahdoton.

VÄÄRÄÄ AKTIIVISUUTTA

– Jäseniltä on tullut palau­tetta, että tämä on todella hankalaa. Vaikka kuinka yrittää täyttää aktii­vi­suusehdon, niin ei kerta kaikkiaan löydy mitään.

Tilanne on Niskasen mielestä nurin­ku­rinen. Henki­löhän osoittaa aktii­vi­suutta, kun tekee kaikkensa löytääk­seen aktii­vi­suusehdon täyttävää työtä, koulu­tusta tai palvelua. Aktii­vi­mal­lissa se on väärän­laista aktii­vi­suutta, eikä järjes­telmä kelpuuta sitä.

– Kritiikki tulee tänne meille, vaikka me emme voi miten­kään vaikuttaa lakiin, jota meidän on toteutettava.

Kassaan tulee runsaasti yhtey­den­ot­toja. Vuoden alussa kysyt­tiin aktii­vi­mal­lista, nyt taas jo paljosta muustakin. Pelkäs­tään touko­kuussa kassan neuvontaa työllisti noin 6 000 puhelua.

Nyt odote­taan kauhulla, mitä kaikkea seuraa halli­tuksen seuraa­vasta keksin­nöstä, ”aktii­vi­malli kakkosesta”.

Valmis­te­lusta tihku­neiden tietojen mukaan työttömän pitäisi hakea jokin tietty määrä työpaik­koja jossakin tietyssä ajassa. Jos näin ei tapahdu, räpsähtää karenssi.

SÄHKÖISTÄ ASIOINTIA

Digita­li­saatio ja sähköinen asiointi on jo täyttä totta työttömyyskassoissa.

– Me olemme muutta­neet maksa­tus­jär­jes­tel­mämme hyvin pitkälle digitaa­li­seksi. Sähköinen asiointi lisääntyy, jolloin käsit­te­lystä jää pois vaiheita.

Työttö­myys­kas­saan alkuvuoden aikana toimi­te­tuista vajaasta 20 000 hakemuk­sesta valtaosa tulee sähköi­sessä muodossa. Vieläkin hakemuk­sista neljännes toimi­te­taan kassan paperikaavakkeella.

Etuus­kä­sit­te­lijät eivät papereita plaraa, vaan paperiset asiakirjat skanna­taan järjes­tel­mään sähköi­seen muotoon.

– Paperi­ha­ke­mukset ovat tietysti edelleen käytössä niille, jotka eivät voi tai halua asioida sähköisesti.

Sähköisten hakemusten Niskanen arvioi lisään­tyvän jatkos­sakin. Se on asiak­kaalle vaivat­to­mampi vaihtoehto.

– Esimer­kiksi jatko­ha­ke­muksen jättä­mi­sestä suoriutuu helposti kännykkää klikkailemalla.

VAHVA TYÖTTÖMYYSKASSA

Teolli­suuden työttö­myys­kas­sassa jäseniä on kaikkiaan noin 155 000. Työttö­myys­tur­va­ha­ke­muksia käsit­telee ja maksa­tuksia hoitaa hieman alle 100 henkilöä. Heistä Teolli­suus­liiton 11 aluetoi­mis­tossa työsken­telee vajaat 20.

Tänä vuonna touko­kuun loppuun mennessä kassa oli maksanut ansio­päi­vä­rahaa 21 600 jäsenel­leen kaikkiaan 95,6 miljoonaa euroa. Se on 32,3 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna vastaa­vaan aikaan.

Vuorot­te­lu­kor­vausta sai 150 jäsentä ja liikku­vuusa­vus­tusta 27 jäsentä.

Kassan jäsenten työttö­myy­saste oli kesäkuussa 8,5 prosenttia. Tammi­kuussa se oli 10 prosenttia.

TEKSTI KARI LEPPÄNEN /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN