VÄITTÄJÄT: Voiko paikallisesti sopia mistä vain?

teollisuusliitto

Yrityksen tarpeet tunnetaan parhaiten yrityksen sisällä, ja siksi paikallinen sopiminen tuo usein parhaat ratkaisut. Mutta voidaanko paikallisesti sopia ja joustaa miten vain?

VÄITTÄJÄT


MIKKO LEHTONEN
TYÖMARKKINAPÄÄLLIKKÖ
METSÄTEOLLISUUS RY


MIKA VANHATALO
PÄÄLUOTTAMUSMIES
DOMUS YHTIÖT OY, KALUSTEYKSIKKÖ

Katso video, kuinka paikallisen sopimisen rakennelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

 

PAIKALLINEN SOPIMINEN

Paikallinen tai työpaikkakohtainen sopiminen tarkoittaa sitä, että työpaikoilla sovitaan työehdoista suoraan työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työehtosopimukset antavat raamit, joiden puitteissa paikallisia sopimuksia voidaan tehdä, ja sopiminen edellyttää noudattamaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä.

 

MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON PAIKALLISESTA SOPIMISESTA?

MIKKO LEHTONEN: Puutuoteteollisuuden yrityksissä on totuttu sopimaan paljon paikallisesti. Työehtosopimukset mahdollistavat monesta asiasta sopimisen, ja sitä on käytetty varsinkin työaika- ja palkkausjärjestelmissä. Paikallinen sopiminen on työpaikkojen ja yritysten menestyksen edellytys.

MIKA VANHATALO: Aika paljon olen itsekin tehnyt paikallisia sopimuksia. Se, että se saadaan onnistumaan, vaatii sen, että tiedetään yrityksen tarpeet, sille pitää olla porukan tuki ja on oltava luottamusta henkilöstön ja esimiesten kesken. Kemioiden on oltava kohdallaan. Tes ja lait ovat sopimisen perälauta, mutta ne eivät tunne talokohtaisia tarpeita, vaan asiantuntemus on työpaikoilla. On myös eroja, sovitaanko paikallisesti isoista asioista, kuten palkkauksesta, vai jostain tupakkataukojen pituudesta.

LEHTONEN: Tarpeet ovat erilaiset vaikka vaneriteollisuudessa kuin saha- tai puusepänteollisuudessa. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on tarve laajentaa.

VANHATALO: Parhaimmillaan paikallinen sopiminen tarkoittaa reaktioherkkyyttä. Esimerkiksi rakentamisen tahti on tiivis, ja puusepänteollisuudessa ovien ja ikkunoiden valmistajana ollaan tuotantoketjun keskellä. Jos rakennusliike siirtää jo tuotantolinjalla olevia toimituksia, se vaatii rivakkaa päätöksentekoa, koska varastotilat ovat rajalliset ja kyseessä voi olla satojen ihmisten työpanos. Osaavien ihmisten pitää katsoa tilannetta nopeasti ja paikallisesti.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtonen. KUVA LAURI ROTKO

OVATKO TESSIT RIITTÄVÄN JOUSTAVIA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN?

LEHTONEN: Vaikka tessit mahdollistavatkin paljon, kaikista asioista ei voi vielä sopia toisin eikä kaikkia mahdollisuuksia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Tessit eivät aina sovellu sellaisenaan edes saman toimialan eri yrityksiin tai saman yrityksen eri yksiköihin. Tarvitaan lisää rohkeutta ja uskallusta ottaa vastuuta työpaikan menestymisestä.

VANHATALO: Usein kuulee viestejä, miksei joku tessin pykälä voisi olla vähän joustavampi. Toisaalta meillä omalla työpaikalla on pitkät sopimisen perinteet, ja meillä on sitten mukailtu pykäliä meille sopiviksi. Eivät ne aina liitossakaan ole siitä tykänneet, mutta jos meidän tehtaan väki ei voi jotain työtä tehdä, sitten ne työt tekee joku muu. Rohkeus riippuu henkilöstä. Kaikista ei sopimiseen ole, ei myöskään työnantajien puolella.

MITÄ ASIOITA EI SAA SIIRTÄÄ PAIKALLISESTI SOVITTAVAKSI?

LEHTONEN: Ei ole mitään sellaista. Paikallinen sopiminen on nähtävä mahdollisuutena.

VANHATALO: Kaikesta voidaan sopia, kaikki vaan pöytään. Asetelmien pitää vain olla tasavertaiset.

MIKSI PAIKALLINEN SOPIMINEN ON JOILLAKIN ALOILLA NIIN VAIKEAA?

VANHATALO: Sopiminen tarvitsee tahtotilan ja toimialan tuntemuksen. Joskus organisaatio vaihtuu tai sinne tulee kavereita, joilla ei ole ymmärrystä, miten homma toimii ja millainen toimintaympäristö on. Ei voi sopia paikallisesti, jos ei tiedä pitääkö puuhun mennä perse edellä vai miten päin.

Domus Yhtiöt Oy:n kalusteyksikön pääluottamusmies Mika Vanhatalo. KUVA LAURI ROTKO

MILLAISTA OSAAMISTA LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON PAIKALLISESSA SOPIMISESSA?

LEHTONEN: Minun kokemukseni mukaan osaamista on. Pyrimme Teollisuusliiton kanssa edistämään sopimista myös tulevalla koulutuksella, missä annetaan käytännön vinkkejä.

VANHATALO: Meitä on joka junaan, osataan sopia tai sitten ei. Harmittaa jos sopimisen esteenä on yhden tai muutaman ihmisen jääräpäisyys tai kaipuu johonkin, jota ei ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

TEKNOLOGIAN KEHITYS, KUTEN DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO, VAIKUTTAVAT VÄISTÄMÄTTÄ TYÖELÄMÄÄN. VOIKO PAIKALLINEN SOPIMINEN RATKOA SIIHEN LIITTYVIÄ ONGELMIA?

LEHTONEN: Uutta teknologiaa tulee käyttöön ja siihen investoiminen on yritysten menestyksen kannalta kriittinen kysymys. Työehtojen tulisi edistää sitä, että uutta teknologiaa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Siksi työehdoista pitäisi voida sopia siellä, missä investoinneista päätetään. Teknologia muuttaa työtehtäviä, ja palkkausjärjestelmissäkin painopiste on siirtynyt moniosaajuudesta ja osaamisen kehittymisestä palkitsemiseen.

VANHATALO: Uusi teknologia herättää enemmän toiveita kuin pelkoja. Moniosaaminen on yritykselle kultahippu, ja sukupolvesta, joka on kasvanut älylaitteet kourassa, versoaa osaamista. Erilainen osaaminen voi aiheuttaa työpaikoilla kitkaakin, mutta silloin siellä on oltava sovittelijat, jotka löytävät sen keskitien palkkaratkaisuissa. Uusia ja vanhoja sukupolvia ei pidä kuitenkaan laittaa vastakkain. Vanhemmilla työntekijöillä voi olla palvelusvuosilisiä, mitä nuorilla ei ole, tai valikoituneita työtehtäviä, joissa ei tarvitse antaa ihan kaikkia mehuja päivän aikana.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO