Työkaari kantaa -hanke: Tulosta syntyy, kun työntekijöitä kuunnellaan

teollisuusliitto

”Ennen meille tuli virheitä, puuttui osia, kaikilla oli hirveä kiirus. Tässä muutosprojektissa kaikki olivat mukana alusta alkaen.” Pääluottamusmies Mathias Pukkila MSK Cabinsiltä kertoi eilisessä Työkaari kantaa -seminaarissa, miksi työntekijöiden osallistaminen kannattaa, myös rahallisesti.

Helsingissä kokoontuneen teknologia-alan Työkaari kantaa -hankkeen seminaarissa paljastui, että ammattiliittojen ja työnantajien yhteinen ponnistus työhyvinvoinnin eteen on melko ainutlaatuinen.

– Tällainen yhteistyö on eurooppalaisittain poikkeuksellista, totesi Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola (sivun yläreunan kuvassa vasemmalla).

Seminaarissa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle puolestaan kuvasi, että työhyvinvoinnin tärkeys on muuttunut sitten 1990-luvun lopun. Silloin konkarit saivat neuvotella palkoista ja muista työehdoista, ja niitä pidettiin neuvonpitojen ”kovana” ytimenä.

– Huomaan, nyt pehmeät asiat ovat tosi kovia asioita, Helle määritteli.

AVAIMENA OSALLISTAMINEN

Seminaarissa kuultiin paljon faktaa siitä, miten käyttökatteisiin kahahtaa lisää euroja, kun työntekijät osallistetaan työpaikkansa kehittämiseen.

Yksi kiintoisimmista yritysesimerkeistä oli MSK Cabins Oy, suuri turvakorien sopimusvalmistaja Ylihärmästä. Pari–kolme vuotta sitten yrityksen taloustilanne oli luisumassa sellaiseksi, että muutokseen ja uudistukseen oli pakko ryhtyä.

Pukkila kuvaili, että ensin luottamusmiehille ”myytiin hyvin” muutostarve. Sitten luottamushenkilöt ryhtyivät ”tulkkaamaan” tuotannon väelle, mitä yrityksen johdolla oli mielessä. MSK Cabinsin pääluottamusmies Mathias Pukkila (sivun yläreunan kuvassa oikealla) kuvaili, että kahvitunneilla luottamusmiehet puhuivat jatkuvasti yritystaloudesta ja tuottavuudesta.

– Mutta ei se helppoa ollut. Kaksi vuotta me vaan kuljettiin ja puhuttiin työsuojeluvaltuutetun kanssa. Layout, palkkaus, ihan kaikki meni uusiksi, Pukkila totesi.

Pääluottamusmies totesi, ettei ollut helppoa muuttaa sellaisen työntekijän asenteita, joka oli 20–30 vuotta painanut urakkaa. Mutta taika olikin siinä, että nyt tässä muutoksessa osallistettiin kaikki.

– Työntekijöiden suurin panos oli suunnitella muutoksen yksityiskohdat, totesi MSK Cabinsin työsuojelupäällikkö Teemu Suokko.

Pukkila luetteli muutoksen ydinasioita. Vihivaunut tulivat sivusiirtovaunujen tilalle, joista oli ollut oli hankalaa ja raskasta köykkiä osia. Keventimet otettiin nostureiden tilalle. Ergonomiaa kohennettiin nostopöydillä. Tehtaan tämän alueen layout muutettiin kokonaan. Suorasta urakasta siirryttiin tiimittäisiin tulospalkkioihin.

– Turha kävely väheni olemattomiin, kiirus loppui, Pukkila kuvaa muutostyön lopputulemia.

Työsuojelupäällikkö totesi, että muutostöiden jälkeen samalla tuotantopanoksella saatiin 50 prosenttia enemmän tuotosta. Rahassa tämä tarkoitti täsmälleen laskettuna 117 227 euron tuottoa vuodessa yritykselle.

Suokko muistutti, että yksi tai kaksi tykypäivää vuodessa ei poista niitä kaikkia pahoja seuraamuksia, joita huonosti organisoitu työpaikka tuottaa. Syntyy sairauslomia, tapaturmia, ristiriitoja ja turhaa työtä. Mutta kun työntekijät osallistetaan, ensimmäiseksi kohenee tuottavuus, myöhemmin panostukset näkyvät myös terveyshyötyinä.

Mitä tapahtui, kun työntekijät otettiin mukaan oman työnsä suunnitteluun?

– Kun kehitysinsinööri tuli ja muutti töitä, työntekijöiden energia meni siihen, että haukuttiin lopputulosta. Tässä muutosprojektissa kaikki olivat mukana alusta alkaen. Vaikka kaikki ei tapahdu hetkessä, enää ei aikaa laitetaan moittimiseen, vaan sen pohtimiseen, miten asioita kehitetään, Pukkila summasi.

LÄPIMENOAIKA PUOLITTUI

Vaasassa toimiva Veo Oy toimittaa laitteistoja muiden muassa voimalaitoksiin. Tässäkin yrityksessä työhyvinvointiin panostaminen on esimerkiksi puolittanut erään laitteiston valmistuksen läpimenoajan.

Asentaja ja koordinaattori Karoliina Alapiha on tehtaan varapääluottamusmies ja työsuojelun toinen varavaltuutettu.

– Yhteydenpidon ja kommunikoinnin parantuminen ovat päällimmäisinä mielessä, Alapiha vastaa Tekijän kysymykseen siitä, miten työhyvinvoinnin satsaukset ovat hänelle arjen työssä näkyneet.

Asentaja Karoliina Alapihan (vas.) toiveissa on vielä nostaa työntekijöiden arvostusta ja kunnioitusta Veo Oy:llä. Yrityksen Työkaari-hankkeen tähän astisista tuloksista oli kertomassa myös henkilöstöpäällikkö Jenna Jungerstam. KUVA KITI HAILA

Nyt Veolla kokoontuu joka kuukausi ryhmä, jossa istuvat Teollisuusliiton luottamusmiehet ja tehtaan johdon ja henkilöstöhallinnon edustajat.

– Se on meille tullut ihan uutena, ja se on parantanut yhteistyötä. Siellä sitten pohditaan päivänpolttavia asioita, Alapiha toteaa.

– Työntekijöiden kuuntelemisessa on vielä parantamisen varaa. Asentajat kuitenkin tietävät parhaiten, miten työ kannattaa tehdä.

Näin kuvailee Alapiha sitä osa-aluetta, missä yrityksen pitäisi vielä parantaa suoritustaan. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä paljastui sama asia, vaikkakin vähän eri termein.

– Työntekijöiden kunnioitus ja arvostus, sehän tuli henkilöstökyselyssäkin esiin. Nehän luovat sitä työhyvinvointia ja antavat paljon pitkällä aikavälillä. Tyytyväinen työntekijä on tuottavampi työntekijä, kerii Alapiha auki asian tärkeyttä yritystaloudenkin kannalta.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana sairauspoissaolot ovat puolittuneet, kertoi talouspäällikkö Soile Rissanen siitä, mitä kaikkea etua, myös taloudellisesti, Työkaari-kantaa hanke on Outokummun Metalli Oy:ssä tuonut.

Metsänkorjuulaitteistoihin keskittyvässä yrityksessä on otettu muun muassa vuorotyön ja ikääntymisen mukanaan tuomat terveysvaarat huomioon. Rissanen kuvaa, että jokainen työntekijä on yksilönä vastuussa itsestään. Mutta vinkit, tietoiskut ja esimerkiksi FirstBeat-mittaukset antavat ohjeistusta ja tukea terveydestä huolehtimiseen.

Monet tutkimukset osoittavat, että esimiehillä on ratkaisevan tärkeä rooli siinä, miten luottamuksellinen ilmapiiri työpaikalle syntyy. Oma terveys on hyvin henkilökohtainen asia, eikö siitä puhuminen ole helppoa muussa kuin luottamuksen ilmapiirissä.

– Meillä on hyvät ja luottamukselliset välit esimiehiin, totesi työsuojeluvaltuutettu Ville Hirvonen seminaariyleisölle.

Työsuojeluvaltuutettu Ville Hirvonen oli kertomassa Outokummun Metalli Oy:n kokemuksista Työkaari-hankkeessa. KUVA KITI HAILA

VAKUUTTAISIKO RAHA?

Työhyvinvointi tuo rahaa yritykselle, se oli eilisen seminaaripäivän toistuva teema. Vankimmat tilastotiedot tämän väitteen tueksi toi seminaariin Ossi Aura Consulting Oy:n Ossi Aura. Hänellä oli tarkkaan laskettu analyysi yhteensä 225 teollisuusyrityksestä, joiden keskimääräinen liikevaihto oli 91 miljoonaa euroa. Auran laskelmien  mukaan tällaisissa yrityksissä työhyvinvointiin panostaminen toi miljoonia lisää  käyttökatteeseen. Huonoimpien ja parhaimpien firmojen ero käyttökatteessa oli 6,8 miljoonaa.

Kaikkein tärkeintä asiassa on se, että työhyvinvointi nousee strategisen liikkeenjohdon ytimeen. Esimiestyö, ja nimenomaan koettu esimiestyö on sekin ratkaisevassa asemassa. Aura heijasti seinälle   diakuvan, jossa esimiestyön laadukkuus nosti täysin lineaarisesti henkilöstön tuottavuutta.

Hyvä esimies kannustaa ja osallistaa, tukee motivaatiota ja sitoutumista luoden tämän ohella vielä avointa ja hyvää  ilmapiiriä. Aura painotti sitä, että tässä on kyseessä nimenomaan alaisten kokemus esimiehen työn tasosta.

– Mittari ei ole esimerkiksi esimieskoulutuksessa istutut tunnit, vaikka sillä voi olla siirtovaikutuksia.

Projektin jatko, teknologia-alan pk-yrityksille suunnattu Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hanke toteutetaan vuosina 2019-2020. Mukaan voi hakeutua jo nyt: www.tyokaari.fi/osallistu