Heli Puura: Työttömät hakuautomaateiksi?

teollisuusliitto

Sipilän hallitus on kolmen vuoden aikana toistuvasti heikentänyt työttömien toimeentuloa. Myös työttömän perhe ja lapset ovat kärsineet, kun työttömyys- ja sosiaaliturvaa on leikattu. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten hallituspuolueet tulevat vaalipuheissaan unohtamaan tekonsa ja puhumaan kauniisti muun muassa lapsiperheiden puolesta.

Esimerkiksi vuonna 2017 hallitus leikkasi työttömyydenaikaista toimeentuloa noin 200 miljoonalla eurolla, vastoin SAK:n kantaa. Tänä vuonna hallituksen toteuttama aktiivimalli 1 on osoittautunut työttömyysturvan leikkuriksi, aivan niin kuin SAK varoitti. Leikkurilta voi välttyä, mikäli työtön onnistuu saamaan riittävästi työtunteja, yritystoimintaa tai aktiivitoimia kolmen kuukauden jaksolla. Työttömällä ei kuitenkaan ole mitään valtaa siihen, syntyykö työsuhde vai ei, tai onko sopivia aktiivitoimia olemassa.

Työttömyyskassamme on joutunut leikkaamaan päivärahoja aktiivimallin takia noin 65 prosentilta päivärahansaajista. Kela on juuri kertonut, että leikattu työttömyysturva ei ole ”synnyttänyt” työpaikkoja tai maan hallitukselle kelpaavaa aktiivisuutta, vaan leikkurista on vain tullut pysyvä monelle vaikeassa työmarkkina-asemassa olevalle.

Hallituksen malli on epäonnistunut. Silti Sipilän hallitus jatkaa valitsemallaan kurjistamisen ja sanelun tiellä. SAK:n esittämä työllistymismalli, kansalaisten vaatimukset aktiivimallin perumisesta, #äänityöttömälle-toritapahtumat sen enempää kuin ulosmarssitkaan eivät ole hallitusta kiinnostaneet. Työttömän ääni ei hallituksen kabinetteihin kantaudu.

Tällä hetkellä Sipilän hallitus valmistelee nykymuotoisten työvoimapalvelujen lopettamista. Vastuu työnhausta on siirtymässä työttömän omaehtoiselle työnhaulle sekä palvelut bisnekseksi yksityisille henkilöstö- ja työnvälitysfirmoille. Hallituksen aktiivimalli 2:n ideana on, että vähintään kerran viikossa työttömän on tehtävä yksi työhakemus ja hausta on raportoitava kuukausittain. Monimutkainen, päälle liimattu malli ei ota huomioon voimassa olevaa aktiivimalli ykköstä. Eikä malli myöskään huomioi sitä, että työttömien mahdollisuudet ovat erilaiset eri alueilla.

Miten pärjäävät vajaakuntoiset, ikääntyneet tai vajavaisesti digipalveluja osaavat työttömät? Entäpä, jos kielitaidossa on puutteita ja ammattitaito on vanhentunut? Mitä jos työpaikkoja ei ole tarjolla? Jatkossa työhakemuksia naputellaan ilmeisesti summamutikassa yrityksiin, jotta vältyttäisiin lisäsanktioilta.

”Malli on epäonnistunut, mutta Sipilän hallitus jatkaa valitsemallaan kurjistamisen ja sanelun tiellä.”

Miksi hallitus kiristää jatkuvasti työttömyysturvan ehtoja? Virallinen peruste on työllisyyden edistäminen. Tätä perustetta käytetään lähes kaikissa leikkaushankkeissa ilman, että päätösten positiivisista vaikutuksista olisi oikeasti näyttöä. Käytännössä Sipilän hallituksen ajattelu lähtee siitä, että työttömyysturvamme on liian antelias ja työttömät ovat laiskoja. On siis leikattava työttömyysturvaa, jotta laiskat työttömät ymmärtävät aktivoitua ja lähteä töihin.

En jaa tätä ihmiskäsitystä. Tapaan paljon työllisiä ja työttömiä jäseniämme. Lähes kaikilla on kova halu tehdä töitä. Työ merkitsee toimeentuloa, mutta se tuo ihmiselle muutakin: merkityksellisyyttä ja rytmiä elämään, kavereita ja yhteisöllisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia, uuden oppimista. Työttömyys, varsinkin pitkittyessään, on raskas ja ahdistava kokemus. Työttömyys syö itsetuntoa, lisää masennusta ja terveysongelmia. Laiskaksi leimaamisen ja lisäkurjistamisen sijaan meidän täytyy panostaa läpi työelämän ihmisten osaamiseen ja ammattitaitoon sekä tarpeenmukaisiin palveluihin.

Tällä hetkellä käynnissä oleva talouskasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat hieno asia. Ne eivät kuitenkaan ole Sipilän hallituksen aktiivimallien tai työttömyysturvaleikkausten ansiota. Voi sanoa, että kasvu on onneksi käynnissä hallituksen näpertelystä huolimatta. Parantunut kysyntä vientimarkkinoillamme on vauhdittanut vientiteollisuutta sekä palveluja ja luonut työtä Suomeen. Työtä tekevät ovat tuottavuus-, työllisyys- ja kikytalkoissa kantaneet vastuunsa. Muissa Pohjoismaissa on onnistuttu yhdistämään hyvä osaaminen, työllisyys ja korkeatasoinen työttömyysturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka – ei kai me huonompia olla?

HELI PUURA
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA