TYÖYMPÄRISTÖ: Kielimuuri ei saa olla este

teollisuusliitto

Erityisalojen työpaikat ovat usein pieniä, ja joukossa on myös paljon monikansallisia työpaikkoja, kertoo työympäristöasiantuntija Jouni Salonen. Kielimuuri ei saa estää kunnon perehdytystä.

Jouni Salosen vastuulla Teollisuusliiton työympäristöyksikössä ovat ennen kaikkea työtapaturmat ja ammattitaudit ja niiden vahingonkorvausasiat. Mutta liiton pyörähdettyä käyntiin tämän vuoden alussa Salonen toimii myös erityisalojen sektorin työympäristöasiantuntijana. Kaikkiaan Teollisuusliitossa on neljä sektoria.

– Olen aloittanut oman perehdyttämiseni. Olen ollut jo esimerkiksi varhaisjakelussa jakajana, käynyt kukkapuutarhalla, kirjapainoissa ja karjatiloilla. Tavoitteenani on tutustua tämän vuoden aikana kattavasti erityisalojen työpaikkoihin, Salonen kertoo.

Salonen pyrkii näkemään ensimmäiseksi nimenomaan hyvin hoidettuja, turvallisia työpaikkoja, jotta tietoa erityisalojen hyvistä käytännöistä pystyy sitten jakamaan eteenpäin. Tieto tulee tarpeeseen, sillä se on Saloselle jo valjennut, että sektorin sopimusaloilla kenttä on tavattoman pirstaleinen.

– Erityisalojen työpaikat ovat keskenään hyvin erilaisia. Esimerkiksi matalapalkka-alojen työpaikkoja löytyy runsaasti, samoin monikansallisia työpaikkoja kuin myös niitä, joissa järjestäytymisaste on alhainen.

– Kielimuurin takia perehdytys on iso ongelma. Miten taataan, että jokainen työntekijä perehdytetään niin, ettei hän joudu itse vaaraan tai että hän ei ole vaaraksi muille? Tämä on varmasti haaste työnantajallekin. Laki kuitenkin sanoo, että jokainen työntekijä on perehdytettävä ja vielä niin, että se tapahtuu työntekijälle ymmärrettävällä tavalla. Työnantajalla on perehdyttämis- ja valvontavelvollisuus.

Jouni Salonen. KUVA KITI HAILA

Salonen ei ota kantaa siihen, pitääkö paikalle hankkia perehdytystä varten tulkki. Laki kuitenkin määrää, että perehdytyksen on tapahduttava niin, että työntekijä todella ymmärtää asian.

Pitäisikö ammattiliittojen palkata lisää henkilöitä, joilla olisi muutakin kielitaitoa kuin suomi tai ruotsi?

– Totta kai, rekrytoinnissa tulisi aina huomioida se, miten suuri merkitys kielitaidolla on kyseisessä työtehtävässä. Tällä hetkellä liitossa on englannin, venäjän ja espanjan taitajia.

Erityisalat ovat niin erilaisia keskenään, että Salosen mukaan on tähän mennessä ollut todella vaikeaa havaita mitään yhtenäisiä ongelmia – kenttäähän riittää muodista huoltoon ja kunnossapitoon, talotehtaista turkistarhoihin ja sikaloista varhaisjakeluun.

– Mutta yleisesti voin sanoa, että pienillä työpaikoilla henkilökohtaisista suojaimista on tullut kyselyjä, Salonen kertoo.

Työympäristöasiantuntija painottaa taas lain selkeää tekstiä. Henkilökohtaisten suojainten hankinta perustuu riskinarviointiin. Jos riskinarvioinnissa todetaan, että vaaraa ei pystytä kokonaan poistamaan, on työnantajan hankittava asianmukaiset suojaimet.

– Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvyyttä, Salonen painottaa.

– Oli pulma millainen tahansa, miltä sopimusalalta tai sektorilta tahansa, aina voi soittaa meidän työympäristö- ja sosiaaliturva-asioiden neuvontapuhelimeemme.

TYÖYMPÄRISTÖ- JA SOSIAALITURVA-ASIOIDEN NEUVONTA

ma–pe kello 8.30–15
puh. 020 690 449

 

ERITYISALOJEN SEKTORIN SOPIMUSALAT

Jakajat

Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala

Maaseutuelinkeinot

Media- ja painoalan työntekijät

Metsäala

Metsäkoneala

Puutarha-ala

Taimitarha-ala

Tekninen huolto ja kunnossapito

Tekstiili- ja muotiala

Tekstiilihuoltoala

Turkistuotantoala

Turvetuotantoala

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry

Viher- ja ympäristörakentamisala

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Sivun yläreunan kuva: Huiskulan puutarha Turussa on esimerkki turvallisesta työpaikasta. Tulppaaneja keräämässä etualalla Saga Suni ja Olena Ivanashko.