Työssä
Purjevenevalmistaja Nautorilla on tuulta purjeissaan
Tuotantotilojen laajennus, uusia työntekijöitä ja miljoonaluokan investointeja. Luksusluokan purjeveneiden valmistus Pietarsaaressa on myötätuulessa, ja tilauksia on jonossa aina ensi kesään asti.
Vuodesta 1966 alkaen Nautor on valmistanut suuria ja nopeita luksuspurjeveneitä, mutta yritys on myös joutunut selviytymään useista myrskyistä vuosien saatossa. Finanssikriisin jälkeen yritys ja koko ala kamppaili vastatuulessa, kun kysyntä ehtyi ja lisäksi Nautorissa jouduttiin turvautumaan lomautuksiin. Nyt tilanne on aivan toisenlainen.
– Tiedämme varmasti, että töitä on aina ensi kesään asti. Tilanne on siis harvinaisen hyvä, pääluottamusmies Stefan Sjölund kertoo tyytyväisenä.
Tuotanto käy täysillä kierroksilla ja seinät tulevat vastaan. Aiemmin tänä vuonna yrityksen koko verstastoiminta muutti Kruunupyystä Pietarsaareen kokoamistilan kustannuksella. Ensi kesänä on tarkoitus, että myös pienempien mallien tuotanto ja Kolpissa toimivat 80 työntekijää muuttavat saman katon alle. Se vaatii investointeja ja suuria lisärakennustöitä, jotka ovat jo alkaneet.
– Ajatuksena on, että tällä tavoin voimme säästää kuljetuskustannuksissa ja helpottaa eri osastojen välistä yhteydenpitoa. Muuton jälkeen puheluita tarvitaan vähemmän ja edestakaiset ajot Kolpin ja Pietarsaaren välillä vähenevät. Tämä puoli parani jo nyt, kun Kruunupyyn tuotanto muutti tänne, Sjölund sanoo.
Hyvä työtilanne on tuonut mukanaan myös uusia työntekijöitä. Pelkästään tänä vuonna yritys on palkannut tuotantoon kymmenkunta työntekijää. Yksi yrityksen uusimmista työntekijöistä on puuseppä Nemes Zoltán, joka aloitti kesätyöt verstaassa reilu kuukausi sitten.
– Ammatiltani olen oikeastaan viulunrakentaja, joten teen täällä siihen verrattuna melko erilaista työtä. Ainoa yhtäläisyys on oikeastaan se, että kummassakin työssä käsitellään puuta. Työ on kuitenkin täällä erittäin mielenkiintoista, ja toivon, että saan jatkaa kesän jälkeen.
Samalla kun Zoltán mittaa ja sahaa tammivanerista paloja, joista myöhemmin tulee laivaan hylly, hän kertoo hyvällä ruotsin kielellä, että hän ei ole pelkästään uusi tässä työpaikassa tai tällä alalla, vaan hän on myös uusi koko maassa, sillä hän muutti Suomeen Unkarista vuosi sitten. Hän on tyytyväinen saadessaan tehdä töitä yrityksessä.
– Jos haluat tehdä puutöitä käsityönä, tämä on luullakseni paras työpaikka Suomessa. Viihdyn täällä todella hyvin.
jotta saadaan veneisiin yhtenäisiä saumattomia pintoja. Sebastian Byström neuloo viiluja yhteen. KUVA JOHANNES TERVO
TAKANA KOKONAINEN ARMADA
Vuosikymmenten aikana veistämön työntekijät ovat suunnitelleet, rakentaneet ja laskeneet vesille yli 2 000 Swan-venettä, josta on olemassa yli 100 erilaista mallia. Useimmat ovat yhä purjehduskunnossa.
– Olemme maailman johtavia toimijoita korkealuokkaisten purjeveneiden tuotannossa. Nautor-tuotemerkki on ollut olemassa jo 52 vuotta, Sjölund sanoo ylpeänä.
Suurista tuotantomääristä huolimatta Swan-veneet tai ainakaan niiden suurimmat mallit eivät ole mikään tavallinen näky Suomen saaristovesillä. Suurin osa tuotannosta menee vientiin, ja asiakkaita on kaikkialla maailmassa.
– Suurin osa menee Keski- ja Etelä-Euroopassa oleville asiakkaille, mutta meillä on asiakkaita myös kauempana, esimerkiksi Yhdysvalloissa. Mutta eihän vene läheskään aina mene sinne, missä omistaja asuu, vaan se voi sijaita missä tahansa ja toisen lipun alla, Sjölund sanoo.
Useimmiten asiakas tai purjeveneen kapteeni tulee miehistöineen hakemaan veneen itse.
– Niin se menee. Mutta useimmiten myös joku Nautorilta lähtee mukaan toimituspurjehdukselle. Pienempiä laivoja toimitetaan joskus myös rahtialuksilla tai kuorma-autoilla. Kuljetus on melko helppoa, kun köli ja peräsin kootaan paikalleen vasta, kun vene on perillä, Sjölund selventää.
Sjölund on itse ollut mukana toimitusmatkalla Englannin Southamptoniin, ja hän kertookin, että vesillä on pystyttävä ajattelemaan luovasti, koska veneet eivät ole täysin valmiita, kun ne lasketaan vesille.
– Vesillä täytyy käyttää hieman luovuutta, koska siellä on ratkaistavana paljon ongelmia, joista on selviydyttävä, vaikka kaikkia mahdollisia työkaluja ei ole mukana. Purjehdustaito ei kuitenkaan ole tarpeen tässä työpaikassa. Itselläni ei ole minkäänlaista venettä, hän sanoo ja nauraa päälle.
SUURISTA VENEISTÄ TODELLISIIN JÄTTIALUKSIIN
Kaikkien aikojen ensimmäinen Swan-vene Tarantella – vuonna 1966 valmistettu Swan 36 – ostettiin takaisin yritykseen vuoden 2003 lopulla. Nautorin 50-vuotisjuhlien yhteydessä Swan 50 ‑sarjan ensimmäinen vene laskettiin vesille, ja samalla myös Tarantella sai olla mukana. Tämä 36 jalkaa (10,9 metriä) pitkä vene on kunnostettu ja on nyt tuotantosalin nurkassa. Sen vieressä tai pikemminkin sen yläpuolella on valmis nykyaikainen Swan 78 (23,8 metriä). Sekä muotoilun että koon kehitystä ei voi olla huomaamatta. Sen tietää myös mallipuuseppä Per-Ole Brännbacka, jolla on 44 vuoden kokemus yrityksessä.
– 1970-luvun lopussa tuli 76 jalkaa (23,1 metriä) pitkä vene, joka oli mielestämme iso. Mutta sehän on pieni nykymittapuun mukaan. 1980-luvun puolivälissä rakensimme 102 jalkaa (n. 31,1 metriä) pitkän veneen, ja se alkoi jo olla oikeasti aika suuri.
Lähinnä uusien mallien kehittämisen parissa työskentelevä Brännbacka sanoo, että myös itse työ ja työskentelymenetelmät ovat muuttuneet paljon vuosikymmenten saatossa.
– Kun 1970-luvulla kehitettiin uusi malli, piirsimme koko veneen luonnollisessa koossa profiili- ja vesirajoineen vanerilevyille lattialla, mutta nyt kaikki tulee valmiiksi tulostettuna. Ennen kehitystyö oli erittäin työlästä, ja uuden mallin kehittäminen vaati kolmen–neljän viikon uurastusta polvilla, hän muistelee.
Tuotannon kehittäminen on poikkeuksetta panostuksen kohteena, kun yritys yrittää selviytyä kovassa kilpailussa.
– Runko vaatii melko paljon kehitystä, ja ne ovat lisäksi muuttuneet melko paljon aikojen saatossa. Myös elektroniikka on mennyt eteenpäin erittäin nopeasti, ja jokaisen rakentamamme veneen täytyy sisältää uusinta markkinoilla saatavilla olevaa tekniikkaa. Joskus meidän täytyy odottaa, että jokin uusi tuote tulee markkinoille, jotta veneessä todellakin on uusin mahdollinen varustus, kun se lasketaan vesille, Sjölund sanoo.
Tällä hetkellä yrityksellä on tuotannossa yhdeksän mallia. Veneiden pituus vaihtelee 50 jalasta eli 15,2 metristä 125 jalkaan eli 38,1 metriin. Se, miten pitkiä tuotantoajat ovat ja kuinka monta purjevenettä vuositasolla ehditään rakentaa, riippuu täysin mallista.
– Ehkä kymmenkunta pientä venettä ja enintään kaksi suurta vuodessa. 50 jalkaa pitkien veneiden tuotantoaika on noin neljä kuukautta, mutta suurimpien mallien rakentaminen kestää noin vuoden tai pitempään, Sjölund kertoo.
Entä millainen on hintalappu? Voidaan sanoa, ettei täällä valmisteta mitään jokamiehen jollia.
– Pienimmät veneet lähtevät noin miljoonasta eurosta, ja kaikkein suurimpien veneiden hintaa en edes osaa kertoa, sillä en tiedä sitä. Mutta voisin arvata, että 78 jalkaa pitkät mallit maksavat noin seitsemän-kahdeksan miljoonaa euroa. Se on kuitenkin selvää, että mitä isompi vene on kyseessä, sitä enemmän volyymia, materiaalia ja työtä tarvitaan, Sjölund sanoo.
KÄSITYÖTÄ JA AMMATTIYLPEYTTÄ
78 jalkaa pitkän veneen kannella Brännbacka asentaa parhaillaan luukkua tilapäisesti paikalleen. Siten voidaan varmistaa, että kaikki sopii täydellisesti, ennen kuin luukku siirretään maalausvaiheeseen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tarkkuus ja yksityiskohtien huomiointi antaa leimansa kaikelle, mitä veistämössä tehdään.
Pintakäsittelyosastolla Calle Myrskog lakkaa tänään laivoihin tulevia lattioita. Työnkuvaus ja hänen työssään käsittelemänsä komponentit ovat yhtä monipuolisia kuin venemallitkin.
– Teen pintakäsittelyn oikeastaan kaikelle muulle kuin kannelle, eli periaatteessa kaikenlaisille kalusteille, joita tulee veneisiin sisään ja kannelle, mutta lisäksi petsaan ja värjään myös, joten työ on mukavan vaihtelevaa.
Pintakäsittelyssä ei sovi myöskään kiirehtiä.
– Lattiat on jo petsattu, joten nyt lisäämme lakkakerroksen. Tavallisesti levitämme kolme lakkakerrosta ja hiomme pinnan jokaisen lakkauskerran jälkeen. Viimeiseksi kiillotamme pinnan, Nautorissa 18 vuoden ajan työskennellyt Myrskog kertoo.
Verstasosastolla Kristian Eklund rakentaa kaappia, joka on ensimmäisiä uuteen veneeseen asennettavia kalusteita. Hänen mielestään työ on vaihtelevaa, ja hänelle korkeat laatuvaatimukset sopivat hyvin.
– Ennen kuin aloitin täällä, olin töissä rakennuksella. Laatuvaatimukset ovat kyllä kovat useimpiin töihin verrattuna. Kaiken on oltava huippulaatua. Mutta minä olen koulutukseltani artesaani, joten korkealuokkainen käsityö sopii minulle täydellisesti.
OY NAUTOR AB
PERUSTETTU 1966.
KOTIPAIKKA Pietarsaari
TUOTANTO Valmistaa luksuspurjeveneitä, joiden pituus vaihtelee 50 jalasta (15 metristä) 125 jalkaan (38 metriin)
TOIMINTA-ALUE Koko maailma, lähinnä Etelä- ja Keski-Eurooppa
LIIKEVAIHTO 38,7 miljoonaa euroa (2016)
HENKILÖKUNTA 180 tuotantotyöntekijää Pietarsaaressa (100) ja Kolpissa (80)
TEKSTI JOHAN LUND
KUVAT JOHANNES TERVO
