Göte­bor­gin sata­mas­sa lak­ko-oikeus pohdinnassa

Pit­kään jat­ku­nut kiis­ta työ­eh­dois­ta Göte­bor­gin sata­mas­sa Ruot­sis­sa joh­ti eri­koi­seen lop­pu­tu­lok­seen. Kol­me ay-kes­kus­jär­jes­töä ja työ­nan­ta­jat esit­ti­vät kesä­kuus­sa lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mis­ta lail­la. Ammat­ti­lii­tot IF Metall ja GS tuke­vat esitystä.

4.7.2018

Esi­tyk­sen ydin on se, että työ­eh­to­so­pi­muk­sen teh­nyt­tä yri­tys­tä vas­taan ei saa käyn­nis­tää työ­tais­te­lu­toi­mia muu­toin kuin työ­eh­to­so­pi­muk­sen sol­mi­mis­ta varten.

Poliit­ti­set lakot, myö­tä­tun­to­la­kot ja toi­met mak­sa­mat­to­mien palk­ko­jen vuok­si ovat edel­leen sal­lit­tu­ja. Mitään liit­to­jen toi­mia työ­eh­to­so­pi­muk­sen saa­vut­ta­mi­sek­si ei rajoiteta.

Vuon­na 1972 osa sata­ma­työ­läi­sis­tä ero­si kul­je­tus­työ­väen Trans­port-lii­tos­ta ja perus­ti Ham­nar­be­tarför­bun­det-lii­ton. Enem­mis­tö Göte­bor­gin sata­man kont­ti­sa­ta­man työn­te­ki­jöis­tä kuu­luu siihen.

He oli­vat tyy­ty­mät­tö­miä sata­man työ­oloi­hin ja jär­jes­ti­vät kesäl­lä 2016 lakon sekä yli­työ­kiel­lon. Työ­nan­ta­ja oli neu­vot­te­lu­ha­lu­ton ja vas­ta­si työ­su­lul­la sekä erottamisilla.

”Ruot­sis­sa ei ole yleis­si­to­via työ­eh­to­so­pi­muk­sia kuten Suo­mes­sa, ja sik­si tilan­ne on kärjistynyt.”

Kiis­ta on joh­ta­nut sata­man osit­tai­seen hal­vaan­tu­mi­seen ja isoon mää­rään mene­tet­ty­jä työ­päi­viä. Ne joh­tu­vat lähes koko­naan työ­su­lus­ta, eivät lakoista.

Sata­man työ­eh­to­so­pi­mus on Trans­por­til­la eivät­kä sen ja Ham­nar­be­tarför­bun­de­tin neu­vot­te­lut joh­ta­neet tuloksiin.

Ruot­sis­sa ei ole yleis­si­to­via työ­eh­to­so­pi­muk­sia kuten Suo­mes­sa, ja sik­si tilan­ne on kär­jis­ty­nyt. Yleis­si­to­vuus takaa kat­ta­van työrauhan.

Sata­mayh­tiö vaa­ti maan hal­li­tus­ta ryh­ty­mään toi­miin. Työ­mark­ki­na­mi­nis­te­ri Ylva Johans­son (sd) aset­ti­kin työ­ryh­män poh­ti­maan muu­tok­sia lakko-oikeuteen.

Työ­nan­ta­jien lii­tot ja ay-kes­kus­jär­jes­töt laa­ti­vat oman, nyt val­mis­tu­neen esi­tyk­sen. IF Metal­lin sopi­mus­sih­tee­ri Veli-Pek­ka Säik­kä­lä pitää esi­tys­tä ruot­sa­lai­sen työ­mark­ki­na­mal­lin voit­to­na, kun osa­puo­let itse laa­ti­vat pelisäännöt.

Hän koros­taa, että esi­tys rajoit­taa vain lak­ko­ja, joil­la ei pyri­tä työ­eh­to­so­pi­muk­seen. Se vah­vis­taa val­ta­kun­nal­li­sia työ­eh­to­so­pi­muk­sia, kos­ka näin ne takaa­vat työrauhan.

Puu- ja pai­no­työn­te­ki­jöi­tä edus­ta­van GS-lii­ton puheen­joh­ta­ja Per-Olof Sjöö arvos­te­li aiem­min aikei­ta rajoit­taa lak­ko-oikeut­ta uskoen sen joh­ta­van työ­nan­ta­jien val­lan lisään­ty­mi­seen. Nyt hän puol­taa esi­tys­tä sanoen sen hei­laut­ta­van mah­dol­li­sim­man vähän voi­ma­ta­sa­pai­noa työmarkkinoilla.

Jot­kin ammat­ti­lii­tois­ta suh­tau­tu­vat esi­tyk­seen yhä kiel­tei­ses­ti. Arvos­te­li­jat pel­kää­vät sen avaa­van työ­nan­ta­jal­le mah­dol­li­suu­den sopi­mus­hop­pai­luun ja omien näen­näis­ten ammat­ti­liit­to­jen perustamiseen.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA JOHNER / LEHTIKUVA