Göte­bor­gin sata­massa lakko-oikeus pohdinnassa

Pitkään jatku­nut kiista työeh­doista Göte­bor­gin sata­massa Ruot­sissa johti erikoi­seen loppu­tu­lok­seen. Kolme ay-keskus­jär­jes­töä ja työnan­ta­jat esit­ti­vät kesä­kuussa lakko-oikeu­den rajoit­ta­mista lailla. Ammat­ti­lii­tot IF Metall ja GS tuke­vat esitystä.

4.7.2018

Esityk­sen ydin on se, että työeh­to­so­pi­muk­sen tehnyttä yritystä vastaan ei saa käyn­nis­tää työtais­te­lu­toi­mia muutoin kuin työeh­to­so­pi­muk­sen solmi­mista varten.

Poliit­ti­set lakot, myötä­tun­to­la­kot ja toimet maksa­mat­to­mien palk­ko­jen vuoksi ovat edel­leen sallit­tuja. Mitään liit­to­jen toimia työeh­to­so­pi­muk­sen saavut­ta­mi­seksi ei rajoiteta.

Vuonna 1972 osa sata­ma­työ­läi­sistä erosi kulje­tus­työ­väen Trans­port-liitosta ja perusti Hamnar­be­tarför­bun­det-liiton. Enem­mistö Göte­bor­gin sata­man kont­ti­sa­ta­man työn­te­ki­jöistä kuuluu siihen.

He olivat tyyty­mät­tö­miä sata­man työoloi­hin ja järjes­ti­vät kesällä 2016 lakon sekä ylityö­kiel­lon. Työnan­taja oli neuvot­te­lu­ha­lu­ton ja vastasi työsu­lulla sekä erottamisilla.

”Ruot­sissa ei ole yleis­si­to­via työeh­to­so­pi­muk­sia kuten Suomessa, ja siksi tilanne on kärjistynyt.”

Kiista on johta­nut sata­man osit­tai­seen halvaan­tu­mi­seen ja isoon määrään mene­tet­tyjä työpäi­viä. Ne johtu­vat lähes koko­naan työsu­lusta, eivät lakoista.

Sata­man työeh­to­so­pi­mus on Trans­por­tilla eivätkä sen ja Hamnar­be­tarför­bun­de­tin neuvot­te­lut johta­neet tuloksiin.

Ruot­sissa ei ole yleis­si­to­via työeh­to­so­pi­muk­sia kuten Suomessa, ja siksi tilanne on kärjis­ty­nyt. Yleis­si­to­vuus takaa katta­van työrauhan.

Sata­mayh­tiö vaati maan halli­tusta ryhty­mään toimiin. Työmark­ki­na­mi­nis­teri Ylva Johans­son (sd) aset­ti­kin työryh­män pohti­maan muutok­sia lakko-oikeuteen.

Työnan­ta­jien liitot ja ay-keskus­jär­jes­töt laati­vat oman, nyt valmis­tu­neen esityk­sen. IF Metal­lin sopi­mus­sih­teeri Veli-Pekka Säik­kälä pitää esitystä ruot­sa­lai­sen työmark­ki­na­mal­lin voit­tona, kun osapuo­let itse laati­vat pelisäännöt.

Hän koros­taa, että esitys rajoit­taa vain lakkoja, joilla ei pyritä työeh­to­so­pi­muk­seen. Se vahvis­taa valta­kun­nal­li­sia työeh­to­so­pi­muk­sia, koska näin ne takaa­vat työrauhan.

Puu- ja paino­työn­te­ki­jöitä edus­ta­van GS-liiton puheen­joh­taja Per-Olof Sjöö arvos­teli aiem­min aikeita rajoit­taa lakko-oikeutta uskoen sen johta­van työnan­ta­jien vallan lisään­ty­mi­seen. Nyt hän puol­taa esitystä sanoen sen heilaut­ta­van mahdol­li­sim­man vähän voima­ta­sa­pai­noa työmarkkinoilla.

Jotkin ammat­ti­lii­toista suhtau­tu­vat esityk­seen yhä kiel­tei­sesti. Arvos­te­li­jat pelkää­vät sen avaa­van työnan­ta­jalle mahdol­li­suu­den sopi­mus­hop­pai­luun ja omien näen­näis­ten ammat­ti­liit­to­jen perustamiseen.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA JOHNER /​ LEHTIKUVA