Pommeja pakoon, oppilaaksi Variaan

teollisuusliitto

Vantaan ammattiopisto Varia valmentaa maahanmuuttajista hitsareita. Monella on rankka pakolaistausta, mutta myös alan työkokemusta. Into työllistyä ja hyödyttää uutta kotimaata on valtaisa.

– Ei heitä tahdo millään saada lähtemään kotiin perjantaina iltapäivällä. He haluavat oppia. Eikä valehitsareita ole. Valelääkärinä voi toimia vaikka 20 vuotta, mutta jos ei osaakaan hitsata, se paljastuu päivässä.

Näin kuvaa sekä hitsaamisen vaativuutta että maahanmuuttajakurssin henkeä Kaarlo Lukkarila. Lukkarila on Varian kone- ja metallialojen opetusalajohtaja.

Vähän yli 40-vuotias Mahdi Irakista kertoo työskennelleensä Irakissa autopeltiseppänä ja hitsaajana 26 vuotta. Irakin pääkaupungista Bagdadista oli kuitenkin pakko paeta.

– Pommeja, aseita, ongelmia, ongelmia, ongelmia… Minä ja mun perhe, ei Irakissa enää osannut asua, toteaa Mahdi irakinsuomellaan.

– En halua ottaa rahaa Kelasta. Haluan mennä töihin. Opin vielä lisää ammatistani, otan todistuksen Variasta, ja sitten tarvitsen vain lisää suomen kielen taitoa, työhaluja puhkuva Mahdi suunnittelee.

Kone- ja metallitekniikan opettaja Janne Saari kehuu kurssilaisiaan sitoutumisesta ja loistavasta asenteesta opintoihin. Haider pääsee jatkamaan nykyisestä työharjoittelustaan kesätyöntekijäksi.

Maahanmuuttajien hitsaajakurssilla on aina kaksi päivää viikossa kielenopetusta, kolme päivää ollaan työsalilla. Mahdin ohjasi Variaan sekä toisten irakilaispakolaisten suitsuttamat kehut oppilaitoksesta että suomen kielen ensimmäisen kurssin opettaja.

Hitsaaja ylistää moneen kertaan myös Varian opettajia, ennen kaikkea maahanmuuttajakurssin pääohjaajaa, kone- ja metallitekniikan tuntiopettaja Janne Saarta.

– Häneltä voit aina kysyä kaikesta. Hän selittää ja näyttää niin kauan, että ymmärrät, Mahdi sanoo.

Mahdille itselleen tosin tarvitsee näyttää jokin työ vain kerran. ”Sitten jo osaan.” Mahdi kehaisee olleensa jopa toisten ohjaajana sellaisena hetkenä, kun opettaja ei ole jostain syystä päässyt tuntia pitämään. Ainoa miinus Mahdin mielestä Variassa on se, että maahanmuuttajat opiskelevat keskenään. Päivällä tulee puhuttua arabiaa lukuisten muitten irakilaisopiskelijoiden kanssa. Mahdista olisi parempi, jos kurssit olisivat sekakursseja suomalaisten kanssa. Kielitaito vahvistuisi paljon nopeammin kuin nyt.

Mahdi on päässyt väkivaltaa ja mahdottomia oloja pakoon Suomeen, ja perhekin on yhdessä. Nuorin perheen neljästä lapsesta on syntynyt Suomessa. Perheen jälkikasvulle hän toivoo ennen kaikkea mahdollisuutta kouluttautua.

– Toivon, että he voisivat kouluttautua ammattiin, jossa voisi auttaa toisia, esimerkiksi lääkäriksi.

MOTIVAATIO KOHDALLAAN

Opiskelijoiden arvostama opettaja Saari toteaa, että maahanmuuttajakurssin aikuisopiskelijoiden into on jotain aivan muuta kuin tyypillisen metallipuolen ammattikoulukurssin.

– Hyvä jos natiivien (suomea äidinkielenään puhuvien) kurssilta löytyy 2–3 aidosti metallialasta kiinnostunutta opiskelijaa. Maahanmuuttajat tekevät pidempiä koulupäiviä, mutta silti he jaksavat tulla kouluun innolla, vaikka bussimatka olisi puolitoista tuntia suuntaansa, Saari kehuu maahanmuuttokurssilaisten motivaatiota.

Opetusalajohtaja Lukkarila muistuttaa myös päivän puheenaiheesta, osaavan työvoiman pulasta.

– Jos haluamme, että Suomesta löytyy ammattitaitoista työvoimaa, meidän on koulutettava maahanmuuttajia. Muuten työt karkaavat ulkomaille, Lukkarila alleviivaa.

Kurssilla opiskellaan aina kaksi päivää viikossa suomen kieltä, tässä oppitunnilla Tareq, Haider ja Omar.

Varian hitsarikurssilaisista löytyy myös täysin uusina metallialaan tutustuvia maahanmuuttajia. Yksi heistä on myös Irakista kotoisin oleva Haider, joka on iältään kolmannen vuosikymmenensä puolivälissä ja joka kotimaassaan toimi pankin tietokoneasiantuntijana. Suomen kieli ei vain täällä tahdo millään vielä riittää IT-alan töihin, joten Haider päätti opiskella uuden ammatin.

– Minä en missään nimessä halua vain istua kotona! Haider toteaa toisten kurssilaisten tapaan moneen, moneen kertaan puhuessaan toiveistaan päästä töihin ja elättää perheensä.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Haider kuvaa hänkin, että Bagdadista oli yksinkertaisesti pakko lähteä. Hän mainitsee mafian, korruption ja väkivallan pakoon lähtemisen taustalta. Pöyristyttävin perheen kokemus Irakista liittynee perheen pojan kohteluun bagdadilaisessa päiväkodissa. Hoidosta palatessaan muuten reipas poika halusi vain nukkua, nukkua ja nukkua, silmätkin verestivät. Vanhempien pahat aavistukset heräsivät päiväkodin toimintatavoista. He veivät pojat lääkäriin ja verikokeeseen. Verestä löytyi Valiumia, vahvaa, rauhoittavaa lääkettä, joka voi aiheuttaa nopeasti myös riippuvuuden.

Nyt perheen poika käy uudessa kotimaassa jo alakoulua ja pulputtaa suomea. Mutta Haider kuvaa, että se on ihan, ihan erilaista kuin se suomi, jota Variassa opiskellaan. Tuo Suomen arkikielen, puhekielen oppimisen vaikeus onkin ainoa asia, mistä Haider on Variassa huolissaan.

– Varia on tosi, tosi, tosi hyvä! Olen täällä joka päivä aktiivinen ja opin uuden ammatin. Olen menossa jo työharjoitteluun, mutta en tiedä vielä paikkaa, Haider kertoo.

Haider sanoo, että hänelle suomalaiset ovat kyllä olleet aina ystävällisiä, hymyilevät ja auttavat.

– Mutta kaikkialla kuulen vain nämä sanat: moi, tervetuloa, moi moi. Kukaan ei puhu sen enempää kanssani.

Tarmokas irakilaisemme on nyt kääntynytkin vaimonsa kanssa sosiaalitoimiston puoleen.

– Olemme pyytäneet, että joku suomalainen perhe voisi tutustua meihin, tulla kylään ja puhua kanssamme suomea. Muuten minä puhun täällä kurssilla muiden irakilaisten kanssa arabiaa ja illalla kotona arabiaa. Ja olemme vaimon kanssa päättäneet, että opettelemme joka päivä uusia suomen kielen sanoja.

– Hitsaamisen osaan jo ennestään. Mikään ei ole vaikeaa. Opiskelen myös sorvausta ja koneistusta. Vain suomen kieli on vaikeaa.


”Minä en ylipäänsä ajattele, että toinen ihminen on siitä ja siitä maasta. Tärkeää on se, miten ihminen kohtelee muita ihmisiä. Täällä Variassa meillä on kaikki hyvin”, Emmanuel sanoo.

Afrikan itsevarmimpaan kansakuntaan kuuluva, Nigeriasta kotoisin oleva Emmanuel sanoo hänkin, että vain suomen kieli on suuri haaste. Yli kolmikymppinen Emmanuel oli kotimaassaan tehnyt töitä sekä hitsaajana että automekaanikkona. Siksi hän haluaa Varian kurssilla paneutua ennen kaikkea koneistukseen ja sorvaukseen. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat?

– Haluaisin ensin päästä töihin firmaan, jossa on paljon hitsaustyötä ja sorvausta. Tulevaisuus kertoo sitten itse, mitä tulevaisuus tuo mukanaan, Emmanuel sanoo rauhallisesti.

Afrikasta kotoisin olevalle kurssilaiselle ei ole ollut mikään ongelma, että kurssilaisia on monesta muusta maasta, lukuisa joukko Irakista.

– Minä en ylipäänsä ajattele, että toinen ihminen on siitä ja siitä maasta. Tärkeää on se, miten ihminen kohtelee muita ihmisiä. Täällä Variassa meillä on kaikki hyvin.

Pakolaistaustan takia jutun haastateltavat esiintyvät vain etunimillään.

 

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Kurssi on paikallisesti tarjottava, valinnainen ammatillisen tutkinnon osa. Se on suunnattu levyseppä-hitsaajaksi aikoville, maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, mutta soveltuu myös muille levy- ja hitsaustöistä kiinnostuneille opiskelijoille. Edeltävää osaamista ei vaadita, joten kurssi soveltuu kaikille metallialasta kiinnostuneille.

Tutkinnon osan aluksi jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen haastattelu ja osaamiskartoitus, minkä pohjalta opinnot kohdennetaan. Opetuksen pääpaino on hitsauksessa, osaamistason tavoitteena on työllistyminen metallialan yritykseen. Tutkinnon osan aikana on mahdollista suorittaa hitsaajan pätevyyksiä.

Nyt Variassa meneillään olevalla perustutkinnon maahanmuuttajakurssilla on 32 opiskelijaa. Heille on löytynyt 14 harjoittelupaikkaa, joista yksi on muuttunut vakinaiseksi työksi ja yksi kesätyöksi.

 

Sivun yläreunan kuva: Maahanmuuttajakurssin hitsaajaopiskelijat haluavat selvittää kurssiopinnot mahdollisiman nopeasti ja kunnialla päästäkseen työn syrjään kiinni. Varian hitsauskurssilaiset Mahdi (vas.), Haider ja Emmanuel ovat jo kaikki työharjoittelussa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PEKKA ELOMAA