Pommeja pakoon, oppilaaksi Variaan

Vantaan ammat­tio­pisto Varia valmentaa maahan­muut­ta­jista hitsa­reita. Monella on rankka pakolais­tausta, mutta myös alan työko­ke­musta. Into työllistyä ja hyödyttää uutta kotimaata on valtaisa.

– Ei heitä tahdo millään saada lähte­mään kotiin perjan­taina iltapäi­vällä. He haluavat oppia. Eikä valehit­sa­reita ole. Valelää­kä­rinä voi toimia vaikka 20 vuotta, mutta jos ei osaakaan hitsata, se paljastuu päivässä.

Näin kuvaa sekä hitsaa­misen vaati­vuutta että maahan­muut­ta­ja­kurssin henkeä Kaarlo Lukka­rila. Lukka­rila on Varian kone- ja metal­lia­lojen opetusalajohtaja.

Vähän yli 40-vuotias Mahdi Irakista kertoo työsken­nel­leensä Irakissa autopel­ti­sep­pänä ja hitsaa­jana 26 vuotta. Irakin pääkau­pun­gista Bagda­dista oli kuitenkin pakko paeta.

– Pommeja, aseita, ongelmia, ongelmia, ongelmia… Minä ja mun perhe, ei Irakissa enää osannut asua, toteaa Mahdi irakinsuomellaan.

– En halua ottaa rahaa Kelasta. Haluan mennä töihin. Opin vielä lisää ammatis­tani, otan todis­tuksen Variasta, ja sitten tarvitsen vain lisää suomen kielen taitoa, työha­luja puhkuva Mahdi suunnittelee.

Maahan­muut­ta­jien hitsaa­ja­kurs­silla on aina kaksi päivää viikossa kielen­ope­tusta, kolme päivää ollaan työsa­lilla. Mahdin ohjasi Variaan sekä toisten iraki­lais­pa­ko­laisten suitsut­tamat kehut oppilai­tok­sesta että suomen kielen ensim­mäisen kurssin opettaja.

Hitsaaja ylistää moneen kertaan myös Varian opettajia, ennen kaikkea maahan­muut­ta­ja­kurssin pääoh­jaajaa, kone- ja metal­li­tek­niikan tuntio­pet­taja Janne Saarta.

– Häneltä voit aina kysyä kaikesta. Hän selittää ja näyttää niin kauan, että ymmärrät, Mahdi sanoo.

Mahdille itsel­leen tosin tarvitsee näyttää jokin työ vain kerran. ”Sitten jo osaan.” Mahdi kehaisee olleensa jopa toisten ohjaa­jana sellai­sena hetkenä, kun opettaja ei ole jostain syystä päässyt tuntia pitämään. Ainoa miinus Mahdin mielestä Variassa on se, että maahan­muut­tajat opiske­levat keske­nään. Päivällä tulee puhuttua arabiaa lukuisten muitten iraki­lais­opis­ke­li­joiden kanssa. Mahdista olisi parempi, jos kurssit olisivat sekakurs­seja suoma­laisten kanssa. Kieli­taito vahvis­tuisi paljon nopeammin kuin nyt.

Mahdi on päässyt väkivaltaa ja mahdot­tomia oloja pakoon Suomeen, ja perhekin on yhdessä. Nuorin perheen neljästä lapsesta on syntynyt Suomessa. Perheen jälki­kas­vulle hän toivoo ennen kaikkea mahdol­li­suutta kouluttautua.

– Toivon, että he voisivat koulut­tautua ammat­tiin, jossa voisi auttaa toisia, esimer­kiksi lääkäriksi.

MOTIVAATIO KOHDALLAAN

Opiske­li­joiden arvos­tama opettaja Saari toteaa, että maahan­muut­ta­ja­kurssin aikuis­opis­ke­li­joiden into on jotain aivan muuta kuin tyypil­lisen metal­li­puolen ammattikoulukurssin.

– Hyvä jos natii­vien (suomea äidin­kie­le­nään puhuvien) kurssilta löytyy 2–3 aidosti metal­lia­lasta kiinnos­tu­nutta opiske­lijaa. Maahan­muut­tajat tekevät pidempiä koulu­päiviä, mutta silti he jaksavat tulla kouluun innolla, vaikka bussi­matka olisi puoli­toista tuntia suuntaansa, Saari kehuu maahan­muut­to­kurs­si­laisten motivaatiota.

Opetusa­la­joh­taja Lukka­rila muistuttaa myös päivän puhee­nai­heesta, osaavan työvoiman pulasta.

– Jos haluamme, että Suomesta löytyy ammat­ti­tai­toista työvoimaa, meidän on koulu­tet­tava maahan­muut­tajia. Muuten työt karkaavat ulkomaille, Lukka­rila alleviivaa.

Varian hitsa­ri­kurs­si­lai­sista löytyy myös täysin uusina metal­lia­laan tutus­tuvia maahan­muut­tajia. Yksi heistä on myös Irakista kotoisin oleva Haider, joka on iältään kolmannen vuosi­kym­me­nensä puoli­vä­lissä ja joka kotimaas­saan toimi pankin tieto­ko­ne­asian­tun­ti­jana. Suomen kieli ei vain täällä tahdo millään vielä riittää IT-alan töihin, joten Haider päätti opiskella uuden ammatin.

– Minä en missään nimessä halua vain istua kotona! Haider toteaa toisten kurssi­laisten tapaan moneen, moneen kertaan puhues­saan toiveis­taan päästä töihin ja elättää perheensä.

Perhee­seen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Haider kuvaa hänkin, että Bagda­dista oli yksin­ker­tai­sesti pakko lähteä. Hän mainitsee mafian, korrup­tion ja väkivallan pakoon lähte­misen taustalta. Pöyris­tyt­tävin perheen kokemus Irakista liittynee perheen pojan kohte­luun bagda­di­lai­sessa päivä­ko­dissa. Hoidosta palates­saan muuten reipas poika halusi vain nukkua, nukkua ja nukkua, silmätkin veres­tivät. Vanhem­pien pahat aavis­tukset heräsivät päivä­kodin toimin­ta­ta­voista. He veivät pojat lääkä­riin ja veriko­kee­seen. Verestä löytyi Valiumia, vahvaa, rauhoit­tavaa lääkettä, joka voi aiheuttaa nopeasti myös riippuvuuden.

Nyt perheen poika käy uudessa kotimaassa jo alakoulua ja pulputtaa suomea. Mutta Haider kuvaa, että se on ihan, ihan erilaista kuin se suomi, jota Variassa opiskel­laan. Tuo Suomen arkikielen, puhekielen oppimisen vaikeus onkin ainoa asia, mistä Haider on Variassa huolissaan.

– Varia on tosi, tosi, tosi hyvä! Olen täällä joka päivä aktii­vinen ja opin uuden ammatin. Olen menossa jo työhar­joit­te­luun, mutta en tiedä vielä paikkaa, Haider kertoo.

Haider sanoo, että hänelle suoma­laiset ovat kyllä olleet aina ystäväl­lisiä, hymyi­levät ja auttavat.

– Mutta kaikkialla kuulen vain nämä sanat: moi, terve­tuloa, moi moi. Kukaan ei puhu sen enempää kanssani.

Tarmokas iraki­lai­semme on nyt käänty­nytkin vaimonsa kanssa sosiaa­li­toi­miston puoleen.

– Olemme pyytä­neet, että joku suoma­lainen perhe voisi tutustua meihin, tulla kylään ja puhua kanssamme suomea. Muuten minä puhun täällä kurssilla muiden iraki­laisten kanssa arabiaa ja illalla kotona arabiaa. Ja olemme vaimon kanssa päättä­neet, että opette­lemme joka päivä uusia suomen kielen sanoja.

– Hitsaa­misen osaan jo ennes­tään. Mikään ei ole vaikeaa. Opiskelen myös sorvausta ja koneis­tusta. Vain suomen kieli on vaikeaa.

Afrikan itsevar­mim­paan kansa­kun­taan kuuluva, Nigeriasta kotoisin oleva Emmanuel sanoo hänkin, että vain suomen kieli on suuri haaste. Yli kolmi­kymp­pinen Emmanuel oli kotimaas­saan tehnyt töitä sekä hitsaa­jana että autome­kaa­nik­kona. Siksi hän haluaa Varian kurssilla paneutua ennen kaikkea koneis­tuk­seen ja sorvauk­seen. Mitkä ovat tulevai­suuden suunnitelmat?

– Haluaisin ensin päästä töihin firmaan, jossa on paljon hitsaus­työtä ja sorvausta. Tulevai­suus kertoo sitten itse, mitä tulevai­suus tuo mukanaan, Emmanuel sanoo rauhallisesti.

Afrikasta kotoisin olevalle kurssi­lai­selle ei ole ollut mikään ongelma, että kurssi­laisia on monesta muusta maasta, lukuisa joukko Irakista.

– Minä en ylipäänsä ajattele, että toinen ihminen on siitä ja siitä maasta. Tärkeää on se, miten ihminen kohtelee muita ihmisiä. Täällä Variassa meillä on kaikki hyvin.

Pakolais­taustan takia jutun haasta­tel­tavat esiin­tyvät vain etunimillään.

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Kurssi on paikal­li­sesti tarjot­tava, valin­nainen ammatil­lisen tutkinnon osa. Se on suunnattu levyseppä-hitsaa­jaksi aikoville, maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille opiske­li­joille, mutta soveltuu myös muille levy- ja hitsaus­töistä kiinnos­tu­neille opiske­li­joille. Edeltävää osaamista ei vaadita, joten kurssi soveltuu kaikille metal­lia­lasta kiinnostuneille.

Tutkinnon osan aluksi jokai­selle opiske­li­jalle tehdään henki­lö­koh­tainen haastat­telu ja osaamis­kar­toitus, minkä pohjalta opinnot kohden­ne­taan. Opetuksen pääpaino on hitsauk­sessa, osaamis­tason tavoit­teena on työllis­ty­minen metal­lialan yrityk­seen. Tutkinnon osan aikana on mahdol­lista suorittaa hitsaajan pätevyyksiä.

Nyt Variassa meneil­lään olevalla perus­tut­kinnon maahan­muut­ta­ja­kurs­silla on 32 opiske­lijaa. Heille on löytynyt 14 harjoit­te­lu­paikkaa, joista yksi on muuttunut vakinai­seksi työksi ja yksi kesätyöksi.

Sivun yläreunan kuva: Maahan­muut­ta­ja­kurssin hitsaa­jao­pis­ke­lijat haluavat selvittää kurssio­pinnot mahdol­li­siman nopeasti ja kunnialla päästäk­seen työn syrjään kiinni. Varian hitsaus­kurs­si­laiset Mahdi (vas.), Haider ja Emmanuel ovat jo kaikki työharjoittelussa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PEKKA ELOMAA