Pommeja pakoon, oppi­laaksi Variaan

Vantaan ammat­tio­pisto Varia valmen­taa maahan­muut­ta­jista hitsa­reita. Monella on rankka pako­lais­tausta, mutta myös alan työko­ke­musta. Into työl­lis­tyä ja hyödyt­tää uutta koti­maata on valtaisa.

– Ei heitä tahdo millään saada lähte­mään kotiin perjan­taina ilta­päi­vällä. He halua­vat oppia. Eikä vale­hit­sa­reita ole. Vale­lää­kä­rinä voi toimia vaikka 20 vuotta, mutta jos ei osaa­kaan hitsata, se paljas­tuu päivässä.

Näin kuvaa sekä hitsaa­mi­sen vaati­vuutta että maahan­muut­ta­ja­kurs­sin henkeä Kaarlo Lukka­rila. Lukka­rila on Varian kone- ja metal­lia­lo­jen opetusalajohtaja.

Vähän yli 40-vuotias Mahdi Irakista kertoo työs­ken­nel­leensä Irakissa auto­pel­ti­sep­pänä ja hitsaa­jana 26 vuotta. Irakin pääkau­pun­gista Bagda­dista oli kuiten­kin pakko paeta.

– Pommeja, aseita, ongel­mia, ongel­mia, ongel­mia… Minä ja mun perhe, ei Irakissa enää osan­nut asua, toteaa Mahdi irakinsuomellaan.

– En halua ottaa rahaa Kelasta. Haluan mennä töihin. Opin vielä lisää amma­tis­tani, otan todis­tuk­sen Variasta, ja sitten tarvit­sen vain lisää suomen kielen taitoa, työha­luja puhkuva Mahdi suunnittelee.

Maahan­muut­ta­jien hitsaa­ja­kurs­silla on aina kaksi päivää viikossa kielen­ope­tusta, kolme päivää ollaan työsa­lilla. Mahdin ohjasi Vari­aan sekä tois­ten iraki­lais­pa­ko­lais­ten suit­sut­ta­mat kehut oppi­lai­tok­sesta että suomen kielen ensim­mäi­sen kurs­sin opettaja.

Hitsaaja ylis­tää moneen kertaan myös Varian opet­ta­jia, ennen kaik­kea maahan­muut­ta­ja­kurs­sin pääoh­jaa­jaa, kone- ja metal­li­tek­nii­kan tuntio­pet­taja Janne Saarta.

– Häneltä voit aina kysyä kaikesta. Hän selit­tää ja näyt­tää niin kauan, että ymmär­rät, Mahdi sanoo.

Mahdille itsel­leen tosin tarvit­see näyt­tää jokin työ vain kerran. ”Sitten jo osaan.” Mahdi kehai­see olleensa jopa tois­ten ohjaa­jana sellai­sena hetkenä, kun opet­taja ei ole jostain syystä pääs­syt tuntia pitä­mään. Ainoa miinus Mahdin mielestä Variassa on se, että maahan­muut­ta­jat opis­ke­le­vat keske­nään. Päivällä tulee puhut­tua arabiaa lukuis­ten muit­ten iraki­lais­opis­ke­li­joi­den kanssa. Mahdista olisi parempi, jos kurs­sit olisi­vat seka­kurs­seja suoma­lais­ten kanssa. Kieli­taito vahvis­tuisi paljon nopeam­min kuin nyt.

Mahdi on pääs­syt väki­val­taa ja mahdot­to­mia oloja pakoon Suomeen, ja perhe­kin on yhdessä. Nuorin perheen neljästä lapsesta on synty­nyt Suomessa. Perheen jälki­kas­vulle hän toivoo ennen kaik­kea mahdol­li­suutta kouluttautua.

– Toivon, että he voisi­vat koulut­tau­tua ammat­tiin, jossa voisi auttaa toisia, esimer­kiksi lääkäriksi.

MOTIVAATIO KOHDALLAAN

Opis­ke­li­joi­den arvos­tama opet­taja Saari toteaa, että maahan­muut­ta­ja­kurs­sin aikuis­opis­ke­li­joi­den into on jotain aivan muuta kuin tyypil­li­sen metal­li­puo­len ammattikoulukurssin.

– Hyvä jos natii­vien (suomea äidin­kie­le­nään puhu­vien) kurs­silta löytyy 2–3 aidosti metal­lia­lasta kiin­nos­tu­nutta opis­ke­li­jaa. Maahan­muut­ta­jat teke­vät pidem­piä koulu­päi­viä, mutta silti he jaksa­vat tulla kouluun innolla, vaikka bussi­matka olisi puoli­toista tuntia suun­taansa, Saari kehuu maahan­muut­to­kurs­si­lais­ten motivaatiota.

Opetusa­la­joh­taja Lukka­rila muis­tut­taa myös päivän puhee­nai­heesta, osaa­van työvoi­man pulasta.

– Jos haluamme, että Suomesta löytyy ammat­ti­tai­toista työvoi­maa, meidän on koulu­tet­tava maahan­muut­ta­jia. Muuten työt karkaa­vat ulko­maille, Lukka­rila alleviivaa.

Varian hitsa­ri­kurs­si­lai­sista löytyy myös täysin uusina metal­lia­laan tutus­tu­via maahan­muut­ta­jia. Yksi heistä on myös Irakista kotoi­sin oleva Haider, joka on iältään kolman­nen vuosi­kym­me­nensä puoli­vä­lissä ja joka koti­maas­saan toimi pankin tieto­ko­ne­asian­tun­ti­jana. Suomen kieli ei vain täällä tahdo millään vielä riit­tää IT-alan töihin, joten Haider päätti opis­kella uuden ammatin.

– Minä en missään nimessä halua vain istua kotona! Haider toteaa tois­ten kurs­si­lais­ten tapaan moneen, moneen kertaan puhues­saan toiveis­taan päästä töihin ja elät­tää perheensä.

Perhee­seen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Haider kuvaa hänkin, että Bagda­dista oli yksin­ker­tai­sesti pakko lähteä. Hän mainit­see mafian, korrup­tion ja väki­val­lan pakoon lähte­mi­sen taus­talta. Pöyris­tyt­tä­vin perheen koke­mus Irakista liit­ty­nee perheen pojan kohte­luun bagda­di­lai­sessa päivä­ko­dissa. Hoidosta pala­tes­saan muuten reipas poika halusi vain nukkua, nukkua ja nukkua, silmät­kin veres­ti­vät. Vanhem­pien pahat aavis­tuk­set herä­si­vät päivä­ko­din toimin­ta­ta­voista. He veivät pojat lääkä­riin ja veri­ko­kee­seen. Verestä löytyi Valiu­mia, vahvaa, rauhoit­ta­vaa lääkettä, joka voi aiheut­taa nopeasti myös riippuvuuden.

Nyt perheen poika käy uudessa koti­maassa jo alakou­lua ja pulput­taa suomea. Mutta Haider kuvaa, että se on ihan, ihan erilaista kuin se suomi, jota Variassa opis­kel­laan. Tuo Suomen arki­kie­len, puhe­kie­len oppi­mi­sen vaikeus onkin ainoa asia, mistä Haider on Variassa huolissaan.

– Varia on tosi, tosi, tosi hyvä! Olen täällä joka päivä aktii­vi­nen ja opin uuden amma­tin. Olen menossa jo työhar­joit­te­luun, mutta en tiedä vielä paik­kaa, Haider kertoo.

Haider sanoo, että hänelle suoma­lai­set ovat kyllä olleet aina ystä­väl­li­siä, hymyi­le­vät ja auttavat.

– Mutta kaik­kialla kuulen vain nämä sanat: moi, terve­tu­loa, moi moi. Kukaan ei puhu sen enem­pää kanssani.

Tarmo­kas iraki­lai­semme on nyt kään­ty­nyt­kin vaimonsa kanssa sosi­aa­li­toi­mis­ton puoleen.

– Olemme pyytä­neet, että joku suoma­lai­nen perhe voisi tutus­tua meihin, tulla kylään ja puhua kans­samme suomea. Muuten minä puhun täällä kurs­silla muiden iraki­lais­ten kanssa arabiaa ja illalla kotona arabiaa. Ja olemme vaimon kanssa päät­tä­neet, että opet­te­lemme joka päivä uusia suomen kielen sanoja.

– Hitsaa­mi­sen osaan jo ennes­tään. Mikään ei ole vaikeaa. Opis­ke­len myös sorvausta ja koneis­tusta. Vain suomen kieli on vaikeaa.

Afri­kan itse­var­mim­paan kansa­kun­taan kuuluva, Nige­riasta kotoi­sin oleva Emma­nuel sanoo hänkin, että vain suomen kieli on suuri haaste. Yli kolmi­kymp­pi­nen Emma­nuel oli koti­maas­saan tehnyt töitä sekä hitsaa­jana että auto­me­kaa­nik­kona. Siksi hän haluaa Varian kurs­silla paneu­tua ennen kaik­kea koneis­tuk­seen ja sorvauk­seen. Mitkä ovat tule­vai­suu­den suunnitelmat?

– Haluai­sin ensin päästä töihin firmaan, jossa on paljon hitsaus­työtä ja sorvausta. Tule­vai­suus kertoo sitten itse, mitä tule­vai­suus tuo muka­naan, Emma­nuel sanoo rauhallisesti.

Afri­kasta kotoi­sin olevalle kurs­si­lai­selle ei ole ollut mikään ongelma, että kurs­si­lai­sia on monesta muusta maasta, lukuisa joukko Irakista.

– Minä en ylipäänsä ajat­tele, että toinen ihmi­nen on siitä ja siitä maasta. Tärkeää on se, miten ihmi­nen kohte­lee muita ihmi­siä. Täällä Variassa meillä on kaikki hyvin.

Pako­lais­taus­tan takia jutun haas­ta­tel­ta­vat esiin­ty­vät vain etunimillään.

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Kurssi on paikal­li­sesti tarjot­tava, valin­nai­nen amma­til­li­sen tutkin­non osa. Se on suun­nattu levy­seppä-hitsaa­jaksi aiko­ville, maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille opis­ke­li­joille, mutta sovel­tuu myös muille levy- ja hitsaus­töistä kiin­nos­tu­neille opis­ke­li­joille. Edel­tä­vää osaa­mista ei vaadita, joten kurssi sovel­tuu kaikille metal­lia­lasta kiinnostuneille.

Tutkin­non osan aluksi jokai­selle opis­ke­li­jalle tehdään henki­lö­koh­tai­nen haas­tat­telu ja osaa­mis­kar­toi­tus, minkä pohjalta opin­not kohden­ne­taan. Opetuk­sen pääpaino on hitsauk­sessa, osaa­mis­ta­son tavoit­teena on työl­lis­ty­mi­nen metal­lia­lan yrityk­seen. Tutkin­non osan aikana on mahdol­lista suorit­taa hitsaa­jan pätevyyksiä.

Nyt Variassa meneil­lään olevalla perus­tut­kin­non maahan­muut­ta­ja­kurs­silla on 32 opis­ke­li­jaa. Heille on löyty­nyt 14 harjoit­te­lu­paik­kaa, joista yksi on muut­tu­nut vaki­nai­seksi työksi ja yksi kesätyöksi.

Sivun yläreu­nan kuva: Maahan­muut­ta­ja­kurs­sin hitsaa­jao­pis­ke­li­jat halua­vat selvit­tää kurs­sio­pin­not mahdol­li­si­man nopeasti ja kunnialla pääs­täk­seen työn syrjään kiinni. Varian hitsaus­kurs­si­lai­set Mahdi (vas.), Haider ja Emma­nuel ovat jo kaikki työharjoittelussa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT PEKKA ELOMAA