NÄKIJÄ: Merja Kauha­nen: Työelä­mää kurjis­te­taan työnan­ta­jien ehdoilla

Halli­tus on tehnyt työn­tekijän asemaa heiken­tä­viä uudis­tuk­sia työt­tö­myy­den nujer­ta­mi­sen varjolla. Lisäksi työsuh­de­tur­vaa suun­ni­tel­laan edel­leen heiken­net­tä­väksi esimer­kiksi väljen­tä­mällä irti­sa­no­mis­suo­jaa. Tutkija Merja Kauha­nen kummas­te­lee, miksi halli­tus tekee uudis­tusta uudis­tuk­sen perään odot­ta­matta nykyis­ten päätös­ten vaikutuksia.

6.6.2018

”Esimer­kiksi työt­tö­myys­tur­van kohdalla halli­tus ei malta seurata, minkä­lai­sia vaiku­tuk­sia jo tehdyllä on, kun se jo kaavai­lee uusia refor­meja työt­tö­myys­tur­vaan, kaup­pa­tie­teen tohtori, tutkija Merja Kauha­nen Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sesta tuhahtaa.

– Olisi tärkeää selvit­tää huolel­li­sesti etukä­teen, mitä tutki­mus kertoo suun­ni­tel­tu­jen uudis­tus­ten vaikutuksista.

Halli­tus on suol­ta­nut perä­pe­rää työelä­mää kurjis­ta­via säädök­siä. Tavoit­teena on työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen ja työl­li­syy­den lisää­mi­nen, mutta työt­tö­mien ja työn­te­ki­jöi­den kustan­nuk­sella. Euroo­pan unio­nin työl­li­syys­stra­te­gian mukaan tarvi­taan lisää työpaik­koja, mutta myös laadul­taan parem­pia työpaikkoja.

– Suomi on sitou­tu­nut työelä­män kehit­tä­mis­stra­te­gi­aan, jonka tavoit­teena on tehdä työelä­mäs­tämme Euroo­pan parasta vuoteen 2020 mennessä, Kauha­nen muistuttaa.

TYÖELÄMÄN EPÄVARMUUTTA LISÄTÄÄN

Halli­tuk­sen esityk­sessä työnan­taja voi palkata vähin­tään kolme kuukautta työt­tö­minä olleet alle 30-vuoti­aat määrä­ai­kai­siin työsuh­tei­siin ilman perus­te­lua. Määrä­ai­kai­set työsuh­teet lisää­vät työelä­män epävar­muutta, ja siksi niistä on tähän asti haluttu päästä eroon.

Euroo­pan 19 valtiota koske­neen tutki­muk­sen mukaan määrä­ai­kai­suuk­sien helpot­ta­mi­nen lisäsi pätkä­töitä, mutta työt­tö­myys­ris­kiä se ei vähen­tä­nyt. Heikosti koulu­tet­tu­jen nuor­ten mies­ten työt­tö­myys­riski jopa lisääntyi.

– EU:n työsyr­jin­tä­di­rek­tii­vin mukaan ketään ei saa lait­taa eriar­voi­seen asemaan iän perus­teella. Ja tässä EU on aika tiukka. Direk­tii­vistä voidaan poiketa perus­tel­lusta syystä, mutta pitäisi pystyä osoit­ta­maan poik­keuk­sen vaikutukset.

Halli­tuk­sen mukaan jo kolmen kuukau­den työt­tö­myy­den jälkeen nuoren syrjäy­ty­mis­riski monin­ker­tais­tuu. Siksi työnan­ta­jille tarjo­taan mata­laa kynnystä palkata nuori, vaikka määräajaksi.

– Mieles­täni parempi tapa auttaa vähän koulu­tet­tuja nuoria olisi tukea heidän lisä­kou­lut­tau­tu­mis­taan, Kauha­nen ehdottaa.

Tavoit­teena on työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen työt­tö­mien ja työn­te­ki­jöi­den kustannuksella.

PORKKANAA PK-YRITYKSILLE

Perus­te­luna koea­jan piden­tä­mi­selle kolmesta kuukau­desta puoleen vuoteen oli, että yrityk­set pysty­vät havain­noi­maan uuden työn­tekijän sovel­tu­vuutta tarpeeksi pitkään. Tavoit­teena oli jälleen madal­taa työnan­ta­jan työllistämiskynnystä.

Samaa perus­te­lua käyte­tään myös suun­ni­tel­lulle työn­tekijän irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­nyk­selle pienissä, alle 20 henkeä työl­lis­tä­vissä yrityksissä.

Tutki­mus­ten mukaan uudet työpai­kat synty­vät pääasiassa pieniin ja keski­suu­riin yrityk­siin. Yrit­tä­jyys­ti­las­ton mukaan 1–9 hengen mikro­y­ri­tyk­siä on 264 500 eli runsaat 93 prosent­tia kaikista yrityksistä.

– Tutki­mus­ten mukaan tiukempi työsuh­de­turva vähen­tää sekä työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­sia että rekry­toin­teja. Aiem­man tutki­muk­sen perus­teella ei voi enna­koida, että löysempi irti­sa­no­mis­suoja vält­tä­mättä paran­taisi työl­li­syyttä, Kauha­nen kertoo.

SUOMESSA IRTISANOMINEN HELPPOA

Talou­del­li­sen yhteis­työn ja kehi­tyk­sen järjes­tön OECD:n mukaan Suomen irti­sa­no­mis­suoja oli vuonna 2013 OECD-maiden keski­ta­son alapuo­lella, mutta selvästi myös EU-maiden keski­ta­son alapuolella.

Suomeen verrat­tuna vaki­tuis­ten työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suoja sekä yksi­löl­listä että kollek­tii­vista irti­sa­no­mista vastaan on heikompi vain Iso-Britan­niassa, Virossa, Irlan­nissa ja Unka­rissa. Tuotan­nol­li­siin ja talou­del­li­siin syihin perus­tuva eli kollek­tii­vi­nen irti­sa­no­mi­nen on Suomessa help­poa muihin Euroo­pan maihin verrattuina.

– Onko meillä erityi­sen tiukka työsuh­de­turva verrat­tuna muihin maihin? Erilais­ten muut­tu­jien mukaan näin ei ole, Kauha­nen toteaa.

Hän näkee alle 20 hengen yritys­ten työn­te­ki­jöi­den heiken­ne­tyssä irti­sa­no­mis­suo­jassa myös eriar­voi­suu­den vaaran.

Kaavail­lun irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sen lisäksi halli­tus on jo lyhen­tä­nyt yritys­ten takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suutta. Enti­sen yhdek­sän kuukau­den velvoit­teen sijaan yritys voi palkata irti­sa­no­tun tilalle uuden työn­tekijän jo neljän kuukau­den päästä.

Heikosti koulu­tet­tu­jen nuor­ten mies­ten työt­tö­myys­riski jopa lisääntyi.

HALLITUS EI MALTA ODOTTAA

Halli­tuk­sen erityi­sen suuren­nus­la­sin alla ovat työt­tö­mät. Heidät halu­taan työl­lis­tää, mutta vastuu niin työl­lis­ty­mi­sestä kuin työt­tö­myy­des­tä­kin on siir­retty työt­tö­mille itsel­leen. Työl­li­syys­ta­son nosta­jaksi kehi­telty aktii­vi­malli tuli voimaan vuoden alusta.

Työt­tö­myys­tur­va­la­kiin oli jo aiem­min tehty muutos, joka typisti ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­päi­vä­ra­han enim­mäis­kes­ton 500 päivästä 400:aan. Alle kolme vuotta työs­ken­nel­lei­den ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­päi­vä­raha kutis­tet­tiin 400:sta 300 päivään.

– Halli­tus ei jäänyt odot­ta­maan, miten tuo uudis­tus vaikut­taa työt­tö­mien käyt­täy­ty­mi­seen. Tehtiin jälleen uudis­tus, työt­tö­myys­tur­van aktiivimalli.

Kauha­nen muis­tut­taa, että aktii­vi­mal­lin idea on kopioitu Tans­kasta, mutta vain osit­tain. Tans­kan mallissa työt­tö­millä on suurem­mat työvel­voit­teet, mutta samalla he saavat piden­net­tyä työt­tö­myys­tur­vaansa. Suomessa aktii­vi­malli leik­kaa työt­tö­myy­se­tuu­desta 4,65 prosent­tia, jos aktii­vi­mal­lin velvoit­teet eivät täyty. Tans­kassa työt­tö­myy­se­tuu­desta leika­taan vain runsas prosentti.

AKTIIVIMALLI LISÄÄ ERIARVOISUUTTA

Alus­ta­vat Kelan tilas­tot kolmen kuukau­den tark­kai­lu­jak­solta paljas­ta­vat, että Kelan työt­tö­myys­tur­vaa eli työmark­ki­na­tu­kea tai perus­päi­vä­ra­haa saaneista lähes puolet eivät ole täyt­tä­neet aktiivisuusehtoa.

Aktii­vi­mal­lia on kriti­soitu siitä, että käytän­nössä työtöntä rangais­taan työt­tö­myy­des­tään, johon hän ei voi vaikuttaa.

Kauha­nen näkee aktii­vi­mal­lin eriar­vois­ta­van työttömiä.

– Palve­lui­hin tai työhön pääsy vaih­te­lee eri puolilla maata. Lyhyen pätkä­työn perässä ei usein­kaan muuteta.

Lisäksi Kauha­nen epäi­lee TE-toimis­ton virkai­li­joi­den määrän riit­tä­vyyttä aktii­vi­mal­lin aiheut­ta­maan lisätyöhön.

– TE-toimis­toille ei liene osoi­tettu tarpeeksi lisä­re­surs­seja, vaikka aktii­vi­malli työl­lis­tää niitä paljon. Suomessa on TE-toimis­to­jen virkai­li­joita suhteessa työt­tö­miin vähem­män kuin muissa Pohjoismaissa.

Halli­tuk­sen kaavai­lema aktii­vi­malli 2.0 lisää toteu­tues­saan työt­tö­mille uuden rangais­tuk­sen, jos työtön ei hae vähin­tään yhtä työpaik­kaa viikossa. Hausta pitäisi rapor­toida TE-toimistolle.

Laskel­mien mukaan 200 000 työt­tö­män työn­ha­ki­jan lähet­tä­mien työha­ke­mus­ten määrä olisi vuodessa noin 10 miljoonaa.

– En tiedä, onko hake­mus­ten tehtai­le­mi­nen järke­vää työn­ha­ki­jalle vain aktii­vi­suuseh­don täyt­tä­mi­seksi. Työnan­ta­jan­kaan näkö­kul­masta ei ole miele­kästä käydä läpi hake­mus­ten suurta määrää, jos työn­ha­kija ei osoita kiin­nos­tusta työpaik­kaan, Kauha­nen pohtii.

Maalis­kuussa työmi­nis­teri Jari Lind­ström (sin.) ja sisä­mi­nis­teri Mika Lintilä (kesk.) epäi­li­vät vahvasti aktii­vi­malli 2:n aika­tau­lua ja voimaan­tu­loa kulu­valla vaalikaudella.

Irti­sa­no­mis­suoja on heikompi vain Iso-Britan­niassa, Virossa, Irlan­nissa ja Unkarissa.

HUOMIO TYÖELÄMÄN LAATUUN

Merja Kauha­nen toivoo työelä­män laadun paran­ta­mi­sen nouse­van esiin työelä­män kurjis­ta­mi­sen sijaan. Hän pitää koulu­tusta ja osaa­mi­sen päivi­tystä keskei­senä. Jos koulu­mai­nen opetus ei joil­le­kin sovi, pitäisi heille räätä­löidä yksi­löl­li­set oppi­mis­po­lut. Kauha­sen mukaan pitäisi järjes­tää myös jous­ta­via mahdol­li­suuk­sia siir­tyä amma­tista toiseen vaik­kapa työpaik­ka­koh­tai­sen koulu­tuk­sen avulla.

– Pitkä­ai­kais­työt­tö­mille pitäisi kohdis­taa enem­män resursseja.

Kauha­nen näkee ammat­ti­liit­to­jen voivan edis­tää työelä­män laatua sopimusneuvotteluissaan.

Hän toivoo halli­tuk­sen työelä­män uudis­tus­ten perus­tu­van entistä vankem­min tutkit­tuun tietoon. Nähtä­väksi jää, tehdäänkö päätök­siä poliit­ti­set tavoit­teet edellä asian­tun­ti­joi­den tietä­myk­sestä huolimatta.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVAT PEKKA ELOMAA