Anu-Hanna Anttila: Eteenpäin, sanoi viesti tabletissa

teollisuusliitto

Kun appiukkoni Leo aloitti koulunsa vuosikymmeniä sitten, hänen opettajansa totesi ensimmäisenä päivänä luokan edessä: ”Tänä vuonna Leo sitten jää luokalle.” Mitä luulette käyneen? Kyllä vain. Ehdot sai ja luokalle jäi.

Aivan samalla tavalla kansantalouden kehitys toisinaan jumittaa ja kehitys pysähtyy. Kun talouden toimijat vähentävät investointejaan, siirtävät toimintojaan ulkomaille ja jättävät kehittelemättä uusia tuotteita, on seuraus sama. Näin Suomessa kävi muutamaksi vuodeksi, vaikka pahin taloudellinen taantuma oli jo takana päin. Ehdot tuli, ja Suomi jäi luokalle.

Kilpailukykysopimuksen todellisia vaikutuksia on hankala arvioida. On liian yksioikoista väittää, että juuri kilpailukykysopimuksen vuoksi markkinoilla kysyntä kasvoi. Kuitenkin on hyvin mahdollista, että sopimuksen myötä laukesi tietynlainen taantumaan jämähtäminen, henkinen jumi. Kun vientimarkkinat reipastuivat, kasvoi sen ohella myös yrityksissä halu ja uskallus tehdä vaikkapa investointeja. Vaikka syiden ja seurausten hahmottaminen on monimutkaista, lopputulos on selvä: Suomi pääsi sittenkin luokalta.

Vuonna 2017 tuotteiden kysyntä, tuottavuus sekä koneisiin ja uuteen teknologiaan tehdyt investoinnit lähtivät mukavaan kasvuun. Sama myönteinen kehitys näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Etenkin metalliteollisuuden tuotannon määrä on kasvussa, ja Teollisuusliiton tutkimusyksikkö ennustaa hyvän kehityksen jatkuvan. Puutuoteteollisuuden tuotanto on sekin kehittynyt hyvin. Kemianteollisuuden tuotannon kehitys on myös myönteinen.

Vaikka tuotanto kasvaa, ei se merkittävästi vaikuta työllisyyteen. Vaikuttaakin osin siltä, että koneet ja uusi teknologia ovat saaneet töitä. Kuten eräs metsäkonealan pääluottamusmies minulle kertoi, lähimmäksi työkaveriksi vaihtui tabletti. Yhä useampi työntekijä työskentelee perinteisten työvälineiden ja paikkojen rinnalla uuden teknologian kanssa ja virtuaalisissa työtiloissa.

Monilla aloilla näyttää menevän vallan mainiosti.

Koneinvestoinnit eivät välttämättä tarkoita sitä, että lomautuksiin ja irtisanomisiin olisi ryhdytty työpaikoilla tästä syystä. Pikemminkin on niin, että koneisiin investoivat ja työtä uudelleen organisoivat yritykset myös investoivat inhimilliseen pääomaan. Työtä ja koulutusta riittää näin työntekijöille tällaisissa yrityksissä.

Tieto- ja muilla koneinvestoinneilla vastataan lisääntyneeseen kysyntään, joka lisää tuotantoa. Yhä enenevämmin etenkin puutuote- ja teknologiasektorin työpaikoilla on tehty koneinvestointeja sekä automatisoitu työtehtäviä. Kaikilla sektoreilla tuottavuus kehittyy tutkimusyksikön arvion mukaan seuraavien kahden vuoden aikana maltillisesti.

Jos tällä hetkellä arvioisi Teollisuusliiton piiriin kuuluvien teollisuuden toimialojen kehitystä, näyttää monilla aloilla menevän vallan mainiosti. Jos tutkimusyksikön tekemien arviointien pohjalta laskisi niistä keskiarvon, olisi se hyvä eli 8. Se on aikamoisen kaukana niistä ehdoista, jotka kesälomapäivinä pysäyttävät miettimään, kannattaako tätä jatkaa vai ei.

Tarkemmin Teollisuusliiton neljän sektorin eri toimialojen tilanteesta löytyy tietoa juuri ilmestyneestä Suhdannekatsauksesta. Vuosittain ilmestyvän katsauksen on laatinut Teollisuusliiton tutkimusyksikön tutkimustiimi. Nyt ilmestyneen Suhdannekatsauksen lisäksi tutkimusyksikkö julkaisee syyskuussa Palkkakatsauksen ja marraskuussa Toimialakatsauksen.

ANU-HANNA ANTTILA
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö

Lue lisää: Suhdannekatsaus (2018)

KUVA KITI HAILA