Kiina­lai­siin inves­toin­tei­hin aset­ta­vat toivonsa erityi­sesti suoma­lai­nen metsä- ja biotuo­te­teol­li­suus, mutta Kiinan inves­toin­tien myötä tulee myös riskejä. Suurim­mat riskit tule­vat poli­tii­kasta. Kiinan kaup­pa­po­li­tiikka on ollut oiku­kasta, ja se voi tehdä hetkessä 180 asteen käännöksen.

Suomessa media on kevään ajan kirjoit­ta­nut paljon Kiinasta. Kiina­lais­ra­halla ollaan raken­ta­massa milloin tunne­lia Helsin­gistä Tallin­naan, milloin rataa Lapin läpi Jääme­relle, ja milloin biotuo­te­teh­taita pelas­ta­maan Pohjois-Suomen työllisyys.

Vähem­mälle huomiolle on jäänyt, että Kiina on vetä­nyt inves­toin­ti­ha­noja ulko­maille kiinni. Kiinasta ulko­maille tehdyt sijoi­tuk­set supis­tui­vat viime vuonna kolmas­osan edellisvuodesta.

– Kiinan koko­nai­sin­ves­toin­nit ulko­maille laski­vat viime vuonna jyrkästi. Viime vuonna Kiinassa hyväk­syt­tiin uudet ohjeet inves­toin­tien suosi­mi­sesta sekä rajoit­ta­mi­sesta, Suomen Pankin Kiina-asioi­hin pereh­ty­nyt neuvo­nan­taja Jouko Rautava sanoo.

Inves­toin­teja on jouduttu jarrut­ta­maan, koska Kiinan kansan­ta­lous alkoi kompuroida.

– Viime vuoden jyrkkä inves­toin­tien vähe­ne­mi­nen johtui siitä, että vuoden 2016 syksyllä Kiinan viran­omai­set pani­vat tiukat pääoma­vien­ti­ra­joit­teet päälle. Vanhoja rajoit­teita kiris­tet­tiin, ja lisäksi tuli uusia. Syynä oli se, että Kiinan valuut­taan kohdis­tui kovat heikkenemispaineet.

Tietoja tämän vuoden alun inves­toin­ti­mää­ristä Kiinasta ulko­maille ei ole vielä saatavissa.

Kiinan talous­vai­keu­det eivät ole vielä ohi.

– Kiinassa on isoja yrityk­siä, jotka ovat joutu­neet maksu­vai­keuk­siin ja joutu­vat sitten myymään ulko­mai­sia inves­toin­te­jaan pois, jotta selviä­vät maksu­vel­voit­teis­taan, Rautava kertoo.

Tällai­sia ovat muun muassa monia­layh­tiö HNA Group, vakuu­tus­yh­tiö Anbang, ener­giayh­tiö CEFC China Energy ja monia­layh­tiö Wanda Group. Lehti­tie­to­jen mukaan näillä on ollut rahoi­tus­vai­keuk­sia ja ne ovat joutu­neet myymään sijoi­tuk­si­aan. Esimer­kiksi HNA on joutu­nut myymään Deutsche Bankista osta­mi­aan pala­sia pois.

SUOMESSAKIN INVESTOINTEJA PERUTTU

Kiinan inves­toin­tien jähmet­ty­mi­nen on näky­nyt myös Suomessa. Viime vuonna peruun­tui kaksi merkit­tä­vää jo sovit­tua inves­toin­tia teknologiateollisuuteen.

Esimer­kiksi kiina­lais­ten oli tarkoi­tus hank­kia omis­tus tuotan­non auto­maa­tioon ja testaus­rat­kai­sui­hin erikois­tu­neesta JOT Auto­ma­tio­nista. Varmana uuti­soitu kauppa peruun­tui viime vuoden tammi­kuussa. Kiina­lais­ten sijaan uusi part­neri löytyi Kali­for­nian Piilaaksosta.

Peruun­tu­mi­nen tapah­tui myös Aavi Tech­no­lo­gies Oy:lle. Ilman­puh­dis­tus­lait­teita valmis­tava yhtiö siir­tyi kiina­lai­so­mis­tuk­seen vuonna 2013. Vuoden 2016 lopulla uuti­soi­tiin inves­toin­neista, jotka olisi­vat tuoneet uutta työtä yrityk­sen tuotan­to­lin­jalle Helsin­gin Herttoniemeen.

Yhtiö vihki vuoden 2016 lopussa Hert­to­nie­messä 4 400 neliötä uutta tuotan­to­ka­pa­si­teet­tia. Tekniikka & Talous ‑lehti uuti­soi, että henki­lös­tö­määrä Suomessa kasvaisi noin kahdes­ta­kym­me­nestä henki­löstä sataan vuoteen 2018 mennessä.

Kiina­lais­si­joit­ta­jien puhal­ta­mat suuret odotuk­set haih­tui­vat ilmaan. Yhtiö joutui Kiinan valtion kiris­ty­neen inves­toin­ti­po­li­tii­kan uhriksi. Inves­toin­nit eivät saaneet Kiinan valtiolta lupaa.

Aavin tuotan­to­työn­te­ki­jöi­den pääluot­ta­mus­mies Teppo Luuk­kai­nen on tilan­tee­seen hyvin pettynyt.

– Meillä on tuotan­nossa enää neljä­toista työn­te­ki­jää, Luuk­kai­nen sanoo.

Tuotan­to­työn­te­ki­jät valmis­ta­vat lähinnä prototyyppejä.

– Tuote­ke­hi­tys vetää sisään poruk­kaa. Tämä on aika­lailla sellaista ”protoi­lua” tällä hetkellä. Meille kyllä usko­tel­laan, että jossain vaiheessa aletaan teke­mään­kin, mutta tällä hetkellä ollaan aika pysäh­ty­neessä tilassa.

REKRYTOINTI EHDITTIIN ALOITTAA

Aavissa inves­toin­tia pidet­tiin viime vuonna jo niin varmana, että tuotan­to­hen­ki­lö­kun­nan rekry­tointi ehdit­tiin aloittaa.

– Viime vuoden keväällä palkat­tiin poruk­kaa. Enim­mil­lään tuotan­nossa oli noin 50 henki­löä, Luuk­kai­nen kertoo.

Loka­kuussa yt-neuvot­te­lu­jen jälkeen vajaa pari­kym­mentä työn­te­ki­jää lomau­tet­tiin tai irti­sa­not­tiin. Osa työn­te­ki­jöistä on lähte­nyt vapaaehtoisesti.

– Saa nähdä, kuinka paljon meitä enää on kesän jälkeen. Usein­han työpaik­kaa vaih­de­taan kesä­lo­mien jälkeen, jotta kerty­neet lomat ehtii pitää, Luuk­kai­nen pohtii.

Huolta aiheut­taa myös Kiinaan raken­net­tava uusi tuotantolaitos.

– Kiinaan on valmis­teilla tuotan­to­lai­tos, joka on kool­taan kolme kertaa isompi kuin tämä Hert­to­nie­men tila. Meille on sanottu, että täällä tehdään osia sinne, mutta onko se sitten niin, kun mark­ki­nat ovat kuiten­kin siellä, Luuk­kai­nen toteaa.

OKMETICILLA MENEE HYVIN

Kiina­lai­so­mis­tuk­seen keväällä 2016 siir­ty­nyt Okme­tic Oy pors­kut­taa. Yhti­öön tehtyjä inves­toin­teja ei ole peruttu, ja firma palk­kaa jatku­vasti uutta väkeä tuotan­toon. Okme­tic sijait­see Vantaalla ja valmis­taa piikiek­koja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den tarpeisiin.

– Meillä on edel­leen kova kasvu­tahti. Keski­mää­rin olemme tänä vuonna rekry­toi­neet yhden duuna­rin per viikko. Tämä tahti kestää aina­kin tämän vuoden loppuun ja ensi vuon­na­kin varmaan. Erilai­siin tuotan­non tehtä­viin tulee poruk­kaa. Porukka tulee suoraan tois­tai­seksi voimassa oleviin sopi­muk­siin. Väliai­kai­sesta piikistä ei ole kyse, Okme­ticin pääluot­ta­mus­mies Paavo Niska­nen kertoo.

Yhtiö on saanut inves­toin­neil­leen hyväk­syn­nät Kiinan valtiolta ilman isom­pia pulmia. Vantaan tehdasta on laajen­nettu ja kehi­tetty. Lisä­ra­ken­nusta alet­tiin urakoida vuosi sitten.

– Lisä­ra­ken­nus on vielä hieman kesken. Myös vanhan talon sisällä muut­tuu paljon. Tehtaassa tapah­tuu raken­ta­mista koko ajan.

Kiina­lai­so­mis­tus on vähen­tä­nyt tiedon­saan­tia. Tuotan­to­työn­te­ki­jöitä ei enää pidetä yhtä infor­moi­tuina kuin ennen.

– Tuotan­non edus­ta­jan vink­ke­listä kiina­lais­ten omis­ta­juus on näyt­tä­nyt hiljai­selta. Meille ei kauheasti tietoa Kiinasta tule.

Niska­sen mukaan alku­vai­heessa kiina­lai­so­mis­tuk­seen siir­ty­mi­nen herätti huolta henkilöstössä.

– Alku­jaan tilanne oli lupauk­sia herät­tävä, mutta risti­rii­tai­nen. Muutosta kun on tällä hetkellä niin paljon tehtaalla, niin tuotan­non puolella omis­taja-asiaan ei enää kiin­nitä huomioita, Niska­nen sanoo.

MAAILMANPOLITIIKKA HEILUTTELEE

USA:n ja Kiinan tuleh­tu­neet kaup­pa­suh­teet saat­ta­vat heijas­tua myös Suomeen ja Euroop­paan suun­tau­tu­viin kiina­lai­sin­ves­toin­tei­hin. USA on määrän­nyt kiina­lai­sille tuot­teille ylimää­räi­siä tulleja, ja Kiina on tehnyt vastaa­vasti USA:lle.

– Jos USA:sta kiina­lais­ten sijoi­tuk­sia jää pois, niin silloin kiina­lai­set joutu­vat etsi­mään inves­toin­ti­koh­teita muualta, Jouko Rautava Suomen Pankista sanoo.

Silloin sijoi­tuk­sia voi tulla Suomeen enemmän.

Päin­vas­tai­nen­kin kehi­tys on mahdol­li­nen. Euroo­pan unioni voi alkaa katsoa Kiinan inves­toin­teja kriit­ti­sem­min kuin ennen. Näin on jo tapahtunut.

– Päät­rendi on se, että Kiinan inves­toin­tei­hin kiin­ni­te­tään kohde­maissa yhä enem­män huomioita USA:ssa ja Euroo­passa. USA:ssa eten­kin on suhtau­tu­mi­nen kiris­ty­nyt presi­dentti Donald Trum­pin talous­po­li­tii­kan myötä.

Euroo­pas­sa­kin on herätty siihen, että osa kiina­lai­sista inves­toin­neista on haital­li­sia kohde­maille. Tavoit­teena saat­taa olla esimer­kiksi koko­nais­ten tehtai­den siirto Euroo­pasta Kiinaan.

VESSAPAPERIN KYSYNTÄ NOUSEE

Myös pelk­kään raaka-aine­tuo­tan­toon keskit­ty­vät kiina­lais­ten inves­toin­nit voivat olla kohde­maille haital­li­sia. Suomeen mahdol­li­sesti suun­tau­tu­vien metsä­teol­li­suusin­ves­toin­tien osalta tätä on jo pidetty yhtenä riskinä.

Valmis­teilla olevilla inves­toin­neilla vaikut­taa olevan varsin arki­nen ja vähem­män korkea­tek­no­lo­gi­nen peruste: Elin­ta­son nousun myötä kiina­lai­set ovat alka­neet käyt­tää yhä enem­män vessa­pa­pe­ria ja muita pehmopapereita.

– Kiinalla ei ole riit­tä­västi omaa puuta tyydyt­tä­mään maan kasva­vaa pehmo­pa­pe­rin kysyn­tää, Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen erikois­tut­kija Matleena Knii­vilä sanoi aiheesta kerto­neessa Yleis­ra­dion uutisessa.

Vaikka Kiina on pinta-alal­taan valtava ja maan metsä­va­rat ovat maail­man viiden­neksi suurim­mat USA:n, Kana­dan, Brasi­lian ja Venä­jän jälkeen, metsiä on asukas­lu­kuun nähden suhteel­li­sen vähän. Eten­kään pitkä­kui­tuista sellu­puuta ei ole kysyn­tään nähden tarpeeksi, joten Kiina tarvit­see raaka-ainetta eli sellua pohjoisesta.

Vessa­pa­pe­riin tarvit­ta­vaan sellu­puu­roon keskit­ty­mi­nen sopii huonosti Suomen tekno­lo­gia­vi­sioi­hin. Mata­lan jalos­tusar­von raaka-ainei­den vien­tiin keskit­ty­mi­nen on yleensä tyypil­listä kehi­tys­maa­ta­louk­sille. Jatkossa myös Suomelle.

– Sellu on pape­riin verrat­tuna mata­lam­man jalos­tusas­teen tuote. Sikäli sellun roolin kasvu on hämmäs­tyt­tä­vä­kin kehi­tys­suunta. Vaikka on toki hyvä, että pape­ri­vien­nin menes­tyk­siä on saatu korvat­tua sellulla, Knii­vilä totesi Ylen haastattelussa.

KIINA TOIMII KUTEN JAPANI

Suomen Pankin Rauta­van mielestä Kiinan kehi­tys muis­tut­taa Japa­nin ja Etelä-Korean nousua vuosi­kym­me­niä aikaisemmin.

– Pitkällä tähtäyk­sellä Kiina tois­taa sitä, mitä Japani ja Etelä-Korea ovat jo tehneet menneillä vuosi­kym­me­nillä. Kunnian­himo on valtava. Polku ei kuiten­kaan ole suora eikä tasai­nen. Matkan varrelle tulee ongel­mia, ja niitä on tässä jo nähty­kin, Rautava sanoo.

Myös Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tok­sen Etlan tutki­mus­joh­taja Markku Koti­lai­nen näkee Kiinan nousun jatku­van, vaikka ulko­maille suun­tau­tu­neita kiina­lai­sin­ves­toin­nit vähen­tyi­vät niin Suomessa kuin muuallakin.

– Suurin innos­tus oli pari vuotta sitten, mutta eivät kiina­lai­set ulko­maille suun­tau­tu­via inves­toin­teja ole pysäyt­tä­mässä. Siellä on vain haluttu jäitä hattuun. Vaih­to­ta­sey­li­jäämä on kasvat­ta­nut Kiinan valuut­tay­li­jää­mää. Kansan­ta­lou­tena kiina­lai­silla on varaa sijoit­taa ulko­maille, Koti­lai­nen toteaa.

MAAILMAN SUURIN KANSANTALOUS

• Kiinan koko­nais­tuo­tanto eli BKT on kasva­nut viime vuosiin saakka runsaat 7 prosent­tia vuodessa. Nopean viime vuosi­kym­me­ninä tapah­tu­neen kasvun myötä Kiinasta on tullut maail­man suurin kansan­ta­lous tuotan­nolla mitattuna.
• Kiinasta on tullut ”maail­man tehdas”, jonne on keskit­ty­nyt mata­laa kustan­nus­ta­soa, suurta skaa­laa ja erityi­sesti Aasian mark­ki­noita palve­le­vaa tuotan­toa. Kansain­vä­li­set yrityk­set ovat merkit­tä­vässä määrin siir­tä­neet tuotan­to­aan Kiinaan.
• Kiinan teol­li­suus on käyt­tä­nyt merkit­tä­västi ulko­mai­sia, usein aasia­lai­sista naapu­ri­maista, mutta myös länsi­maista peräi­sin olevia komponentteja.
• Viime aikoina kiina­lai­set ovat lisän­neet tutu­vasti omaa kompo­nent­tien tuotan­toa. Koti­mais­ten kompo­nent­tien käytön lisään­ty­mi­nen heijas­te­lee kiina­lai­sen tuotan­non laadun kohe­ne­mista. Tämän taus­talla on koulu­tus­ta­son nousu sekä tutki­muk­sen ja tuote­ke­hi­tyk­sen voimistuminen.

Lähde: Ville Kaitila & Markku Koti­lai­nen. Leijona ja lohi­käärme: Suomen ja Kiinan talous­suh­teet. Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tos Etla, 2017.

Kiina­lai­set omis­ta­vat yli viiden­nek­sen Uuden­kau­pun­gin autotehtaasta

Kiina on inves­toi­nut viime vuosina voimak­kaasti auto­teol­li­suu­teen ja eten­kin sähkö­au­to­teol­li­suu­teen. Viime vuoden alussa myös Suomen auto­teol­li­suus pääsi apajille, kun kiina­lai­nen akkui­hin ja sähkö­au­to­rat­kai­sui­hin erikois­tu­nut CATL osti 22 prosen­tin osuu­den Valmet Auto­mo­ti­vesta eli Uuden­kau­pun­gin autotehtaasta.

CATL on yksi­tyi­sesti omis­tettu kiina­lai­nen tekno­lo­gia-alan yritys. Yhtiö suun­nit­te­lee ja valmis­taa litium-ioni-tekno­lo­gi­aan perus­tu­via sähköi­sen liiken­teen akku­rat­kai­suja. Yhtiö on maail­man johta­via auto­teol­li­suu­den akku­val­mis­ta­jia ja selkeä mark­kin­ajoh­taja Kiinassa.

MOLEMPIA HYÖDYTTÄVÄ KAUPPA

Suomessa CATL:in inves­toin­tia Valmet Auto­mo­ti­veen on ylei­sesti pidetty myönteisenä.

– Valmet Auto­mo­ti­velle tämä on stra­te­gi­nen sijoi­tus, koska he ovat halun­neet saada kiina­lai­silta osaa­mista akku­tek­no­lo­giasta. Kyseessä on stra­te­gi­nen kump­pa­nuus sähkö­au­to­rat­kai­sui­hin. Saama­puo­lella tässä on Valmet Auto­mo­ti­ve­kin, Etlan tutki­mus­joh­taja Markku Koti­lai­nen sanoo.

Valmet Auto­mo­tive korosti kaupan yhtey­dessä, että yrityk­set kehit­tä­vät yhdessä sähköi­seen voiman­siir­toon ja akku­pa­ket­tei­hin liit­ty­viä ratkai­suja Euroo­passa johta­ville auton­val­mis­ta­jille sekä heidän alihankkijoilleen.

VOIMAKASTA KASVUA

Tämän vuoden maalis­kuussa CATL kertoi julki­suu­teen, että se on nous­sut jo maail­man suurim­maksi sähkö­käyt­töis­ten auto­jen akkuvalmistajaksi.

Yhtiöstä on samalla tullut Kiinan valtiolle keskei­nen talous- ja teol­li­suus­po­liit­ti­nen pelinappula.

Financial Times ‑lehden mukaan yhtiön tähtäi­messä ovat nyt maail­man suurim­pien sähkö­au­to­val­mis­ta­jien akut ja mark­kin­ajoh­ta­juu­den vakiin­nut­ta­mi­nen akkubisneksessä.

Kiina­laista siltarumpupolitiikkaa

Tie- ja muut infra­struk­tuu­ri­hank­keet ovat monen polii­ti­kon mieleen. Yksi parhaista keinoista saada oman vaali­pii­rin äänet itsel­leen on, jos kansan­edus­ta­jana onnis­tuu hank­ki­maan omaan vaali­pii­riin moot­to­ri­tien tai ohitus­tien. Jos näistä ei kumpi­kaan onnistu, niin silta­rumpu saadaan vähintään.

Kiina on vienyt silta­rum­pu­po­li­tii­kan globaa­lille tasolle. Isojen infra­struk­tuu­ri­hank­kei­den rahoi­tus on hyvä keino ostaa vaiku­tus­val­taa maissa, joihin Kiina haluaa vaikut­taa. Kiina on käyt­tä­nyt taktiik­kaa menes­tyk­sek­käästi Afri­kassa, nyt taktiikka on rantau­tu­nut myös muualle.

Tästä on osit­tain kyse, kun mediassa väläy­tel­tiin kevät­tal­vella kiina­lais­ra­hoi­tusta Tallin­nan ja Helsin­gin väli­seen tunne­liyh­tey­den raken­ta­mi­seen. Raken­nus­pro­jekti olisi valtava.

KIINALAISRAHAA JÄÄMEREN RATAAN?

Kiina­lais­ra­hoi­tusta on pidetty esillä myös Suomen Lappiin kaavail­ta­van Jääme­ren radan yhteydessä.

Ajatuk­sena on raken­taa Pohjois-Norjaan iso satama ja sata­masta suora rauta­tie­yh­teys Rova­nie­melle ja Etelä-Suomeen. Tarvit­ta­vat raha­sum­mat olisi­vat suuria ja hanke tutkittu kannat­ta­mat­to­maksi, mutta silta­rum­pu­po­li­tii­kassa raha­sum­milla tai kannat­ta­vuu­della ei aina ole merkitystä.

Yhteyttä perus­tel­laan muun muassa sillä, että ilmas­ton­muu­tok­sen myötä Venä­jän pohjois­puo­lelta kulkeva meriyh­teys Kiinaan eli Koil­lis­väylä on avau­tu­massa kaup­pa­me­ren­ku­lulle. Tallin­nan ja Helsin­gin väliin (kiina­lais­ra­hoin) mahdol­li­sesti raken­net­tava tunneli kytkisi Pohjois-Norjan sata­mat itäi­seen Keski-Eurooppaan.

Ajat­te­lussa vähem­mälle huomioille jää se, että pohjoista reit­tiä saapu­villa laivoilla ei menisi enää kovin paljon pidem­pään seilata Pohjois-Norjan ranni­kolta Alan­ko­mai­den valta­viin kont­ti­sa­ta­miin, joiden läpi Kiinan vienti tällä­kin hetkellä Euroop­paan tulee.

Rata­hanke ei ole saanut tukea, kun asiaa on selvi­tetty akatee­mi­sessa tutki­muk­sessa. Turun yliopis­tossa tehdyn väitös­kir­ja­tut­ki­muk­sen mukaan Koil­lis­väy­län rahti­lii­kenne Euroo­pan ja Aasian välillä tulee olemaan vähäistä vielä pitkään.

”UUSI SILKKITIE”

Kiina on ollut avoin pyrki­myk­sis­sään saada vaiku­tus­val­taa infra­struk­tuu­ri­hank­keilla. Globaali poliit­ti­nen projekti on ristitty uudeksi silkkitieksi.

Kiinan presi­dentti Xi Jinping puhui syys­kuussa 2013 Kazaks­ta­nissa ensim­mäi­sen kerran julki­sesti uuden silk­ki­tien raken­ta­mi­sesta. Kuukausi myöhem­min Indo­ne­siassa hän mainitsi, että meri­rei­tit Kiinasta Afrik­kaan ja Euroop­paan ovat myös osa uutta silkkitietä.

Valmis­tues­saan se yhdis­tää noin 60 maata yhdeksi Kiinaan kytkey­ty­väksi talous­vyö­hyk­keeksi. Suomeen kaavail­lut hank­keet olisi­vat uuden silk­ki­tien sivuhaaroja.

Uuden silk­ki­tien pääväylä kulkee Kiinasta Keski-Aasian kautta Iraniin ja sieltä Turk­kiin. Istan­bu­lista reitti jatkuu Itä-Euroo­pan halki Mosko­vaan. Mosko­vasta pääväylä kulkee Valko-Venä­jän kautta Liettuaan.

PUOLUE SANOO VIIMEISEN SANAN

• Kiinassa maan kommu­nis­ti­nen puolue on läsnä kaikilla hallin­non tasoilla. Se ohjaa myös talou­den kehitystä.
• Puolue­hal­lin­non stra­te­giana on pyrkiä kaikin tavoin voimis­ta­maan talous­kas­vua elin­ta­son paran­ta­mi­seksi. Maan johto näkee tämän keskei­senä keinona myös sosi­aa­li­sen vakau­den ylläpitämiseksi.
• Nopean talous­kas­vun aikana kansa­lais­ten talou­del­li­set olot ovat paran­tu­neet nopeasti. Tuloe­rot ovat talous­kas­vun myötä kasva­neet, mutta tämä on hyväk­sytty osana kehitysprosessia.
• Vahva talous­ke­hi­tys on perus­tu­nut vuonna 1978 aloi­tet­tuun Kiinan talous­re­for­miin. Länti­seen maail­man suhteen hyvin suljet­tua taloutta avat­tiin ja suun­ni­tel­ma­ta­loutta alet­tiin asteit­tain muovata mark­ki­na­ve­toi­seen suuntaan.
• Muutok­sista huoli­matta talous­ke­hi­tystä ohja­taan edel­leen viisi­vuo­tis­suun­ni­tel­milla kuten aika­naan Neuvos­to­lii­tossa. Vuonna 2016 alkoi Kiinan 13. viisi­vuo­tis­suun­ni­telma Suun­ni­tel­man sito­vuutta on kuiten­kin asteit­tain väljennetty.

Lähde: Ville Kaitila & Markku Koti­lai­nen. Leijona ja lohi­käärme: Suomen ja Kiinan talous­suh­teet. Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tos Etla, 2017

TEKSTI ALEKSI VIENONEN
KUVITUS ERIC LERAILLEZ
VALOKUVAT PEKKA ELOMAA (AAVI TECHNOLOGIES), ANNIKA RAUHALA (OKMETIC) JA VESA-MATTI VÄÄRÄ (VALMET AUTOMOTIVE)