Tarjolla siistiä sisätyötä

Savolainen sylinterivalmistaja Hydroline kärsii kroonisesti työvoimapulasta, vaikka tarjolla on täsmäkoulutusta ja vakaa työpaikka siistissä ympäristössä.

”Ammatinvalintaneuvoja suositteli minulle alun perin metallialaa, ja kun tuossa vieressä asun, niin tänne oli helppo tulla ensin tutustumaan, ja sillä tiellä tässä ollaan.”
MINTTU ÅMAN Koneistaja

Auto kaartaa Kuopion pohjoispuolella moottoritien rampista ylös kohti Siilinjärveä ja Joensuuta. Oikealla näkyy komea rivi valkeita tehdashalleja. Niitä tulee jatkuvasti lisää, sillä sylinterivalmistaja Hydroline Oy:llä menee juuri nyt erittäin kovaa. Viime vuonna kasvua kertyi 19 prosenttia ja tänä vuonna jatketaan samaa tahtia.

Tarvitaan siis lisää tekijöitä.

HAUSSA 100 UUTTA TEKIJÄÄ

Tuotannossa oli viime vuoden lopussa 170 tekijää ja tämän vuoden maaliskuun puolivälissä jo 260. Jos suunnitelmat toteutuvat, loppuvuodesta päästään 350 työntekijään.

– Alkuvuoden some-kamppanja toi heti 50 uutta työntekijää. Myöhemmin tänä vuonna alkaa jälleen uusi rekrytointikoulutus. Niitä on ollut jatkuvasti kaksi parin viime vuoden aikana. Sitä kautta tulin itsekin tänne vuonna 2010, pääluottamusmies ja hitsari Miikka Lemettinen sanoo.

”Kavereita opetetaan täällä muun muassa hitsaamaan ja koneistamaan, mutta kestää aikansa, ennen kuin
näihin hommiin oppii.”
MIIKKA LEMETTINEN Pääluottamusmies

Hydrolinelle pääsee rekrykoulutuksen kautta töihin ilman metallialan peruskoulutusta. Tulijat täsmäkoulutetaan suoraan siihen työhön, mitä tehdään.

– Kavereita opetetaan täällä muun muassa hitsaamaan ja koneistamaan, mutta kestää aikansa, ennen kuin näihin hommiin oppii.

Pelkkää ruusuilla tanssia Hydrolinen taival ei ole ollut. Vuonna 2009 yritys sukelsi syvälle, ja koko porukka oli lomautettuna, jotkut jopa pari vuotta. Valtaosa palasi kuitenkin takaisin, kun ajat kohenivat. Heiluntaa jatkui aina vuoteen 2014 saakka.

Vuodesta 2015 alkoi hurja nousu. Tuotantomäärät työntekijää kohden ovat nousseet 20–30 prosenttia vuodessa.

YLITÖITÄ JA JOUSTOJA

Työntekijöille kova kasvu on näkynyt työaikajoustoina, työajan keskimääräistämisenä, jatkuvina ylitöinä ja monen työn siirtämisenä kahteen tai kolmeen vuoroon.

Kasvu ja muutokset ovat aiheuttaneet paljon kysymyksiä työntekijöiden piirissä.

– Monen on vaikea pysyä kovassa vauhdissa mukana. Jo muutos yhdestä vuorosta kahteen tai kolmeen on vaikea asia. Jos tällaisessa kasvussa halutaan olla mukana, edellyttää se myös työntekijöiltä muutosten ymmärtämistä ja joustoihin sopeutumista, Lemettinen sanoo ja jatkaa.

– Onhan se toisaalta aika kovaa, jos tekee vaikka viisi lauantaita putkeen ja se sitten tasoitetaan vuosityöaikaan niin, ettet saakaan mitään ylityökorvauksia.

Kun Lemettiseltä kysyy, mikä on ollut suurin muutos kymmenen vuoden aikana, tulee vastaus heti.

– Tehtaan uusi johto ja uuden sukupolven omistajat. Heidän kanssaan viedään nyt monia perusasioita eteenpäin. Turvallisuuteen ja tiedonkulkuun on tullut paljon parannusta. Tehtaan johtaja kertoo ajankohtaisista asioista kerran kuussa tiedotustilaisuudessa ja toimitusjohtaja vastaavasti isommista linjoista, minne olemme menossa. Hyvähän se on tietää asioista, mutta tieto lisää myös tuskaa, Lemettinen myöntää.

LAATU RATKAISEE

Hydroline kilpailee markkinoilla, joilla yksi asia ratkaisee.

– Laatu se on. Ei halpamaissa pystytä tällaiseen laatuun millään. Meidän toimittamat sylinterit toimivat siinä käytössä mihin ne on suunniteltu ja ne kestävät pitkään. Laatua seurataan läpi tuotannon ja kaikki osat mitataan jokaisessa työpisteessä.

Hydroline tekee kaikki sylinterit asiakastilausten mukaan. Kaikkiaan tuotetaan 1 800:aa erilaista sylinteriä, vuodessa 120 000 kappaletta. Vuosittain tulee 100–200 uutta mallia ja saman verran poistuu mallistosta. Pienimmät sylinterit ovat 15 senttimetriä ja pisimmät 12 metrisiä. Halkaisijat ovat 25–280 millimetriä.

PITKIEN PUTKIEN MIEHET

Avarassa, valoisassa ja hohtavan valkeassa tehdassalissa ihastelemme 11 metriä pitkiä sylintereitä, joita käytetään muun muassa tikasautoissa ja henkilönostimissa. Osa sylintereistä on teleskooppivartisia eli niissä on kaksi sylinteriä sisäkkäin, jolloin kokonaispituus nousee yli 20 metrin.

Lemettisen työpisteessä tapaamme hänen työparinsa hitsari Eetu Vartiaisen. Hän hioo juuri hitsaamansa Bronto Skyliftille toimitettavan reilun viisimetrisen sylinterin vartta. Vartiainen vaihtoi pari vuotta sitten ammattiaan, kun kaivinkonekuljettajan jatkuvat reissuhommat eivät enää maistuneet.

– Menin aikuisiällä suorittamaan levyseppähitsaajan tutkintoa, tulin tänne koulun kautta työharjoitteluun jigi-hitsariksi ja tänne olen jäänyt. Onhan tämä siistiä sisätyötä verrattuna entiseen. Hyvää on myös se, että kotoa käsin voi käydä töissä ja työajat ovat säännölliset, Vartiainen sanoo.

Seuraavassa työpisteessä metallimies Arttu Hartikainen kokoaa yli 30 osasta reilun tonnin painoista teleskooppisylinteriä, joka sekin on menossa Bronto Skyliftille.

– Neljä ja puoli vuotta olen ollut erilaisissa kokoonpanohommissa. Aiemmin olin Hydroline Servicen palveluksessa. Olin sieltä lainassa ja sitten jäin pysyvästi tänne, Hartikainen sanoo.

Kari Savolainen työskentelee Vartiaisen ja Hartikaisen työpisteiden tuntumassa Hydrolinen pisimmällä sorvilla, jolla työstetään parhaimmillaan 12-metrisiä sylintereitä. 11 vuoden kokemuksella sujuu hiuksen paksuutta tarkemmat työt.

– Puhumme muutamista millin sadasosista, mitä tällaisessa sylinterissä saa olla välyksiä koko matkalla. Kun paineet ovat sylinterin sisällä kovat, ei enempää sallita. Pitkän koneen kanssa pitää olla tarkkana, että sorvattava sylinteri pyörii suorassa ja että sylinterivarret ovat suoria. Näissä vanhoissa sorveissa on mekaaniset laakerit, joiden säätäminen on vaativampaa kuin hydraulisten sorvien kanssa, joissa automaatio huolehtii pitkälti säädöistä, Savolainen sanoo.

Sylinterit sorvataan monessa vaiheessa. Ensin ne rouhitaan aihiosta. Sen jälkeen niistä poistetaan jännitys. Tämän jälkeen seuraa hienosorvaus, hionta ja hitsaus. 12-metrisen sylinterin tekoon menee pari päivää aihiosta viimeistelyyn.

NAISTEN PAIKKA

Hydrolinen halleissa naisten osuus on noussut 15 prosenttiin työntekijöistä.

Viisi vuotta mukana ollut Svetlana Hyvärinen kerää pienosia tilauksen mukaan kokoonpanopisteisiin.

– Työvoimatoimiston kautta pääsin tänne logistiikkakoulutukseen, sen jälkeen seitsemän kuukauden työharjoitteluun ja sitten jäin tänne töihin. Tiivis tahti on ollut koko ajan.

Kokoonpanotyöntekijä Virpi Jäsperi kokoaa kolmekymmentä senttiä pitkän sylinterin vartta. Kun häneltä kysyy varteen tarvittavien osien määrää, saa savolaisen vastauksen.

– No sehän riippuu sylinteristä. Ohjain ja mäntähän ne ovat tärkeimmät osat. Sitten on väliholkki ja tiivisteitä. Kun varsi on valmis, se asennetaan putkeen. Sitten se lähtee koeponnistukseen, Jäsperi sanoo.

Vuoden alussa alkaneen työsuhteen alkuun Jäsperi sai vanhemmilta työntekijöiltä opastuksen tehtävään. Aiemmin Bilteman myyjänä työskennellyttä Jäsperiä miellyttää, että työajat ovat tasaiset kolmea vuoroa, eikä viikonloppuja tarvitse tehdä.

Lähettämötyöntekijä Sari Rautava nostaa vankalla ammattitaidolla parikymmenkiloisia sylinterejä kuormalavalle. Hänellä tuli helmikuun alussa vuosi täyteen Hydrolinella, ja niin kuin moni muukin työntekijä, myös hän tuli töihin Hydrolinen järjestämän koulutuksen kautta.

”Mukavaa tänne on joka aamu tulla. Olen ainut nainen täällä lähettämössä, enkä usko, että kovin pian toista tulee, sillä aika raskasta työtä tämä on.”
SARI RAUTAVA Lähettämötyöntekijä

– Vastaan käytännössä yksin Valtran tuotteiden pakkauksesta ja lähettämisestä. Normaalisti eri ihmiset pakkaavat ja hoitavat lähettämisen.

– Valtralla on omat ohjelmat, minne lähetykset pitää ajaa. Se pitää hallita. Näiden tuotteiden pakkauksessa on myös oma tyylinsä, sillä nämä ovat pohjamaalissa eivätkä valmiita kuten useimmat muut tuotteet.

Tuotteita on monenlaisia muutaman kilon painoisista yli metrin mittaisiin laitteisiin. Painavimmillaan tuotteet painavat 30 kiloa. Niihin Rautava saa apuja naapurista maalaamon miehiltä, sillä nostureita ei näiden valmiiden tuotteiden liikutteluun voi käyttää.

– Mukavaa tänne on joka aamu tulla. Olen ainut nainen täällä lähettämössä, enkä usko, että kovin pian toista tulee, sillä aika raskasta työtä tämä on, Rautava sanoo.

ROBOTTIAPULAISET

Neljä vuotta sitten taloon tullut koneistaja Minttu Åman työskentelee kymmenkunta vuotta talossa olleen robotin kanssa. Robotti nostaa sorvattavan osan automaattisorville, ja kun työ on tehty, se palauttaa kappaleen valmiiden osien laatikkoon ja tuo samalla uuden kappaleen sorvattavaksi. Kaikki tämän tapahtuu sen mukaan, miten robotti on ohjelmoitu.

– Sorvi ja robotti on ohjelmoitu toimimaan yhdessä. Mitään koulutusta minulla ei tähän ole, vaan työtä tekemällä olen oppinut toimimaan robotin kanssa.

– Ammatinvalintaneuvoja suositteli minulle alun perin metallialaa, ja kun tuossa vieressä asun, niin tänne oli helppo tulla ensin tutustumaan, ja sillä tiellä tässä ollaan.

Robotin ja sorvin työtä valvotaan kahdessa vuorossa ja kolmannen eli yövuoron ne tekevät itsenäisesti. Aina robottikaan ei tee aivan sen mukaan, miten pitäisi.

– Välillä sitä pitää ojentaa. Jos se menee jumiin, niin kyllä minä sen kuriin saan. Annan sille silloin käskyjä tuolta ohjauspöydältä, Åman sanoo.

Vähän matkan päässä hallin keskellä on huone, jossa työskentelee kaksi kappaleita siirtävää robottia ja kolmantena hitsausrobotti. Kaksi siirtorobottia tarjoaa hitsausrobotille sylinterin varren ja sen silmukan yhteen hitsattaviksi. Kun hitsaus on valmis, siirtorobotit poimivat kappaleen valmiiden tuotteiden laatikkoon ja syöttävät samalla uuden varren ja silmukan hitsausrobotille.

KOKEMUKSEN ÄÄNI

Koneistaja Jari Jyrälä valmistaa CNC-koneella yksinkertaisesta aihiosta monimutkaista sylinterin nivelpäätä. Jyrälän kone on sama, joka oli aikanaan ensimmäinen Kuopion alueelle hankittu CNC-kone.

Myös Jyrälä on Hydrolinen veteraani. Hänellä on takanaan 35 vuotta saman työnantajan palveluksessa.

– 1984 siirryimme Kuopion keskustasta tänne Vuorelaan. Siitä tämä on kasvanut koko ajan halli kerrallaan isommaksi.

Jyrälä työskentelee osavalmistuksessa, joka tuottaa Hydrolinen kokoonpanon tarvitsemia osia alihankintana silloin kun alihankkijoiden kapasiteetti ei riitä, tai hankintaerät ovat niin pieniä, ettei niitä kannata talon ulkopuolelta tilata.

– Kun tulee nopeita tuotannon muutoksia, me pystymme reagoimaan niihin. Alihankkijat tekevät massatuotteita, eivätkä ne pysty reagoimaan pieniin sarjoihin. Tiukkaa meilläkin välillä tekee, ja kolmea vuoroa välillä painetaan.

Mikä sitten on saanut pysymään talossa 35 vuotta?

– Kai sitä on urautunut ja uskoo, ettei sitä muualla ole sen parempaa. Tällä hetkellä meillä on kyllä hyvää se, että on todella nykyaikaiset tuotantotilat, jotka ovat varmasti Suomen huippua. Ei ole perinteistä 1980-luvun konepajameininkiä. Ja turvallinen työnantajahan tämä on ollut, paitsi mitä oli tuo vuoden 2008 lama, jolloin minäkin olin kolme kuukautta lomautettuna.

Maalari Laila Koivistoinen.

HYDROLINE OY

PERUSTETTU 1962
KOTIPAIKKA Siilinjärvi
PÄÄOMISTAJAT Laakkosen suku, Juuri Partners ja Ilmarinen
TUOTANTO Hydraulisylintereitä, noin 120 000 vuodessa
HENKILÖSTÖ 279, joista tuotannossa 223 (2017)
LIIKEVAIHTO 43 miljoonaa euroa (2017)

TEKSTI JUKKA NORTIO
KUVAT PENTTI VÄNSKÄ