GDPR – Luot­ta­mus­mie­hellä on oikeus tietoon

Työnan­taja ei voi torpata luot­ta­mus­mie­hen tiedon­saan­tioi­keutta EU:n ylei­seen tieto­suoja-asetuk­seen vedo­ten, sanoo Teol­li­suus­lii­ton tieto­suo­ja­vas­taava Ville-Petteri Risberg.

EU:n ylei­nen tieto­suoja-asetus (Gene­ral Data Protec­tion Regu­la­tion, GDPR) astuu voimaan 25. touko­kuuta. Asetus on herät­tä­nyt työpai­koilla hämmin­kiä joiden­kin työnan­ta­jien pyrit­tyä sen nojalla rajoit­ta­maan luot­ta­mus­mies­ten tiedon­saan­tioi­keutta. Teol­li­suus­lii­ton tieto­suo­ja­vas­taava Ville-Petteri Risber­gin mukaan asiasta on tullut Teol­li­suus­liit­toon tois­ta­kym­mentä yhtey­den­ot­toa, osa jopa isoilta työpaikoilta.

– On kysytty, saako luot­ta­mus­mies saada tiedon siitä, ketkä ovat liiton ammat­tio­sas­ton jäseniä.

Risber­gin mukaan luot­ta­mus­mie­hen tiedon­saan­tioi­keu­den määrit­te­le­vät työeh­to­so­pi­mus­mää­räyk­set ja eri lait, joiden vastai­sesti työnan­taja ei voi yksi­puo­li­sesti toimia.

– Meidän näkö­kul­mas­tamme luot­ta­mus­mies on työpai­kalla ammat­tio­sas­ton ja liiton edus­taja, jolloin hänellä tulee olla oikeu­tus nähdä ja tietää ketkä ovat liiton ammat­tio­sas­ton jäse­niä, jotta hän voi tehdä työtänsä.

– Hänen pitää tietää, keitä hän edus­taa. Luot­ta­mus­mie­hen tehtävä on edus­taa järjes­täy­ty­neitä työn­te­ki­jöitä, ei muita. Tämä on yksi meidän sopi­mus­jär­jes­tel­mämme kulmakivistä.

Risber­gin mukaan osa työnan­ta­jista on lähte­nyt tulkit­se­maan tieto­suoja-asetusta hieman tarkoi­tus­ha­kui­sesti, toiselta kulmalta kuin sitä oikeasti pitää lähestyä.

ILMOITA TIEDONSAANNIN ESTÄMISESTÄ LIITTOON

Teol­li­suus­lii­tossa ollaan Risber­gin mukaan sitä mieltä, että tieto­suoja-asetuk­sen voimaan­tu­lon jälkeen luot­ta­mus­mies­toi­minta jatkuu enti­sel­lään, eikä sen suhteen tule mitään suurta muutosta.

– Totta kai me liit­tona koulu­tamme ja infor­moimme luot­ta­mus­hen­ki­löitä siitä, miten tiet­tyjä asioita pitää käsi­tellä. Vähän samalla lailla kuin on aloi­tettu ammat­tio­sas­to­jen tieto­suo­jain­fot, myös luot­ta­mus­hen­ki­löille tarjo­taan informaatiota.

– Pyydämme myös ilmoit­ta­maan liit­toon, jos luot­ta­mus­hen­ki­löille tulee sellai­nen tilanne eteen, että työnan­taja rupeaa epää­mään tieto­jen saan­tia. Tapauk­siin puututaan.

Tarkoi­tus on Risber­gin mukaan yhdessä työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa käydä tieto­suoja-asetuk­seen liit­ty­vät asiat läpi neuvottelupöydissä.

TULKINNASSA MALTTI ON VALTTIA

EU:n tieto­suoja-asetus tulee kansal­li­sesti suoraan sovel­let­ta­vaksi. Suomen omalla lain­sää­dän­nöllä voidaan Risber­gin mukaan hieman joko tiuken­taa tai laven­taa sen reunaehtoja.

Edus­kun­nalle on annettu esitys uudeksi tieto­suo­ja­laiksi, joka kumoaa vanhan henkilötietolain.

– Meillä on työelä­män tieto­suo­ja­lait jo olemassa. Niihin ei ole tällä hetkellä muutok­sia tiedossa.

Risber­gin mukaan tieto­suoja-asetus velvoit­taa, että rekis­te­rien pidossa nouda­te­taan huolel­li­suutta ja ollaan tark­koja siinä, mitä tietoja käsi­tel­lään. Erilais­ten vaiku­tus­ten arviointi ja doku­men­tointi ovat uusia asioita.

Siihen ei hänen mukaansa kuiten­kaan pidä mennä, että asetuk­sen sovel­ta­mi­sella vaikeu­te­taan sitä työtä, mitä yrityk­sessä tehdään tai mitä luot­ta­mus­mie­het työpai­kalla tekevät.

– On tärkeää, että firma on toimin­ta­ky­kyi­nen ja työn­te­ki­jät työpai­koilla tyyty­väi­siä ja tuot­ta­via. Maltti on valt­tia tässä­kin asiassa.

TEKSTI JARI ISOKORPI