GDPR – Luottamusmiehellä on oikeus tietoon

Työnantaja ei voi torpata luottamusmiehen tiedonsaantioikeutta EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen vedoten, sanoo Teollisuusliiton tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) astuu voimaan 25. toukokuuta. Asetus on herättänyt työpaikoilla hämminkiä joidenkin työnantajien pyrittyä sen nojalla rajoittamaan luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta. Teollisuusliiton tietosuojavastaava Ville-Petteri Risbergin mukaan asiasta on tullut Teollisuusliittoon toistakymmentä yhteydenottoa, osa jopa isoilta työpaikoilta.

– On kysytty, saako luottamusmies saada tiedon siitä, ketkä ovat liiton ammattiosaston jäseniä.

Risbergin mukaan luottamusmiehen tiedonsaantioikeuden määrittelevät työehtosopimusmääräykset ja eri lait, joiden vastaisesti työnantaja ei voi yksipuolisesti toimia.

– Meidän näkökulmastamme luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja liiton edustaja, jolloin hänellä tulee olla oikeutus nähdä ja tietää ketkä ovat liiton ammattiosaston jäseniä, jotta hän voi tehdä työtänsä.

– Hänen pitää tietää, keitä hän edustaa. Luottamusmiehen tehtävä on edustaa järjestäytyneitä työntekijöitä, ei muita. Tämä on yksi meidän sopimusjärjestelmämme kulmakivistä.

Risbergin mukaan osa työnantajista on lähtenyt tulkitsemaan tietosuoja-asetusta hieman tarkoitushakuisesti, toiselta kulmalta kuin sitä oikeasti pitää lähestyä.

ILMOITA TIEDONSAANNIN ESTÄMISESTÄ LIITTOON

Teollisuusliitossa ollaan Risbergin mukaan sitä mieltä, että tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen luottamusmiestoiminta jatkuu entisellään, eikä sen suhteen tule mitään suurta muutosta.

– Totta kai me liittona koulutamme ja informoimme luottamushenkilöitä siitä, miten tiettyjä asioita pitää käsitellä. Vähän samalla lailla kuin on aloitettu ammattiosastojen tietosuojainfot, myös luottamushenkilöille tarjotaan informaatiota.

– Pyydämme myös ilmoittamaan liittoon, jos luottamushenkilöille tulee sellainen tilanne eteen, että työnantaja rupeaa epäämään tietojen saantia. Tapauksiin puututaan.

Tarkoitus on Risbergin mukaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa käydä tietosuoja-asetukseen liittyvät asiat läpi neuvottelupöydissä.

TULKINNASSA MALTTI ON VALTTIA

EU:n tietosuoja-asetus tulee kansallisesti suoraan sovellettavaksi. Suomen omalla lainsäädännöllä voidaan Risbergin mukaan hieman joko tiukentaa tai laventaa sen reunaehtoja.

Eduskunnalle on annettu esitys uudeksi tietosuojalaiksi, joka kumoaa vanhan henkilötietolain.

– Meillä on työelämän tietosuojalait jo olemassa. Niihin ei ole tällä hetkellä muutoksia tiedossa.

Risbergin mukaan tietosuoja-asetus velvoittaa, että rekisterien pidossa noudatetaan huolellisuutta ja ollaan tarkkoja siinä, mitä tietoja käsitellään. Erilaisten vaikutusten arviointi ja dokumentointi ovat uusia asioita.

Siihen ei hänen mukaansa kuitenkaan pidä mennä, että asetuksen soveltamisella vaikeutetaan sitä työtä, mitä yrityksessä tehdään tai mitä luottamusmiehet työpaikalla tekevät.

– On tärkeää, että firma on toimintakykyinen ja työntekijät työpaikoilla tyytyväisiä ja tuottavia. Maltti on valttia tässäkin asiassa.

TEKSTI JARI ISOKORPI