Tuot­ta­vuutta yhdessä: ”Ei ole tarkoi­tus juosta kovem­paa vaan tehdä järkevämmin”

Teol­li­suus­lii­ton ja Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den Tuot­ta­vuutta yhdessä ‑hanke pyrkii kehit­tä­mään yritys­ten tuot­ta­vuutta. KaVo Kerr Group Finlan­dilla hank­keen ajat­te­lun mukai­nen lean-toiminta­tapa on tuonut työhön suju­vuutta ja työn­te­ki­jöille lisää rahaa, sano­vat Site leader Jari Taski­nen ja pääluot­ta­mus­mies Tapani Koivunen.

Teol­li­suus­lii­ton ja Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den Tuot­ta­vuutta yhdessä ‑hanke käyn­nis­tet­tiin viime viikolla Vantaalla avaus­se­mi­naa­rilla, johon osal­lis­tui sekä yritys­joh­ta­jia että luot­ta­mus­mie­hiä. Liitot halua­vat hank­keella yhdessä tukea yritys­ten tuottavuuskehitystä.

Teol­li­suus­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus ovat yhtä mieltä siitä, että tuot­ta­vuus on keskei­nen kilpai­lu­ky­ky­te­kijä ja sen eteen on paljon tehtä­vissä. Keskei­sessä roolissa on hyvä yhteis­työ yrityksissä.

Hank­keesta sovit­tiin viime syksynä osana alan työeh­to­so­pi­musta, ja se on ainut­laa­tui­nen ohjelma Suomen työmark­ki­noilla. Ohjel­maan pyri­tään saamaan mukaan mahdol­li­sim­man monia yrityk­siä eri puolilta maata.

TYÖ FIKSUMMAKSI SUJUVOITTAMALLA

Tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen monella työpai­kalla käyte­tään japa­ni­lai­sesta auto­teol­li­suu­desta alkunsa saanutta lean-toimin­ta­ta­paa, joka perus­tuu työpro­ses­sien jatku­vaan paran­ta­mi­seen johdon ja työn­te­ki­jöi­den yhteistyöllä.

Lean voidaan vapaa­muo­toi­sesti suomen­taa työn sujuvoittamiseksi.

Eräs menes­tyk­sek­käästi toimin­ta­ta­paa hyödyn­tävä yritys on pääna­lu­een kuvan­ta­mis­lait­teita valmis­tava KaVo Kerr Group Finland, jossa toiminta­tapa on ollut käytössä koko 2000-luvun ajan.

Kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla toimi­vassa yrityk­sessä tuot­ta­vuus on nous­sut kohis­ten, mikä on mahdol­lis­ta­nut sekä inves­toin­nit että uusien työn­te­ki­jöi­den palkkauksen.

– Viimei­sen kymme­nen vuoden aikana tehtaa­seen on otettu 34 prosent­tia lisää väkeä ja liike­vaihto kolmin­ker­tais­tu­nut. Lisää tilaa on raken­nettu viisi prosent­tia, kertoo yrityk­sen Site leader Jari Taski­nen.

Nykyi­sin Tuusu­lassa toimiva tehdas työl­lis­tää 430 henkilöä.

SUORITTAMISESTA JÄRJEN KÄYTTÖÖN

Lean-työpai­kalle on tyypil­listä, että nopean suorit­ta­mi­sen sijasta toimin­nassa panos­te­taan runsaasti työai­kaa ongel­mien ratkai­suun ja toiminta­tapojen kehit­tä­mi­seen. Onko se sen arvoista?

Taski­sen mielestä ehdot­to­masti on.

– Siinä on monen­lai­sia näkö­koh­tia, eikä pienin ole se, että henki­lös­tö­ryhmä, jonka työtä ollaan suju­voit­ta­massa, on ollut itse teke­mässä muutosta proses­sei­hin ja työs­ken­te­lee varmasti paljon mieluum­min sellai­sessa ympä­ris­tössä. Ei tarvitse juosta edes­ta­kai­sin, eikä ole niin kiire. Tehdään järke­väm­min asioita. Kaikille tehtaalla pitäisi olla tärkeää, että aika käyte­tään asiak­kaalle arvoa tuot­ta­vam­paan työhön, koska asia­kas maksaa meidän kaik­kien palkat.

Pääluot­ta­mus­mies Tapani Koivusen mielestä perus­haaste lean-toimin­ta­ta­paan siir­ty­mi­sessä on ollut ihmis­ten perin­tei­nen pyrki­mys suorit­taa asioita tunnol­li­sesti ja nopeasti.

– Vaikka olisi kuinka tunnol­li­nen ja nopea, silti työtä on mahdol­lista kehit­tää, eivätkä esimer­kiksi työvauhti ja suorit­ta­mi­nen ole enää määrää­viä tekijöitä.

– Kun ”sortuu” tunnol­li­suu­teen, sitä tekee työvauh­dilla asioita silloin, kun pitäisi ideoida ja toteut­taa paran­ta­via muutok­sia. Vie aikaa, että pääs­tään suorit­ta­mi­sen ideasta pois ja siir­ry­tään siihen, että muute­taan työtä ihmi­selle parem­min sopivaksi.

LEAN ON JATKUVA PROSESSI

– Parem­paan suun­taan työpai­kalla leanin suhteen on menty, mutta varmasti ihmi­set vielä kehit­ty­vät siinä, arvioi Koivunen.

Uutta toimin­ta­ta­paa tehtaassa ei omak­suttu käden käänteessä.

– Muutok­siin on meillä jonkin verran totuttu. Aikoi­naan lean-johta­mi­sesta ei puhuttu, mutta element­tejä siitä oli jo vuosien varrella käytössä.

– Kymme­nen vuotta sitten esiin­tyi enem­män arvos­te­lua, ja kyse­ly­jen perus­teella ihmi­set vastus­ti­vat vähän kaik­kea mikä liit­tyi leaniin. Mutta vuosien varrella mm. tiedot­ta­mi­nen siitä on paran­tu­nut. Ihmis­ten osal­lis­tu­mi­nen ja osal­lis­ta­mi­nen ovat laajem­paa kuin silloin.

Koivusen mielestä työn laatuun lean on vaikut­ta­nut myönteisesti.

– Näki­sin, että suhtau­tu­mi­nen leaniin on muut­tu­nut myön­tei­sem­mäksi. Tosin asiaa ei ole millään henki­lös­tö­ky­se­lyillä mitattu.

Taski­sen mukaan työn jatku­vassa paran­ta­mi­sessa tarvi­taan vuoropuhelua.

– Tärkeää on kommu­ni­kointi siitä, miksi näin toimi­taan. Help­po­jen esimerk­ki­ta­pauk­sen kautta pitää päästä toden­ta­maan isom­malle ryhmälle, että kun tämä tehdään, niin siitä saadaan kaikille muka­vampi olotila. Ei ole tarkoi­tus juosta kovem­paa, vaan tehdä järkevämmin.

MYÖS TYÖNTEKIJÄ HYÖTYY

Koivusen mukaan lean-toimin­ta­van tuot­ta­masta tehok­kuu­desta ovat myös työn­te­ki­jät hyötyneet.

– Henki­löstö on hyöty­nyt leanista aina­kin sillä tavoin, että työpai­kat ovat pysy­neet parem­min ja varmaan toimin­ta­ta­van­kin ansiosta on pystytty jaka­maan tulos- ja voit­to­palk­kioina rahaa ihmi­sille. Myös idea­pal­kin­toja on jaettu.

Menes­tys on ilmen­nyt myös palkankorotuksina.

– Aika monta kertaa viimei­sen 15 vuoden aikana on meillä tehty paikal­li­nen sopi­mus, joka on anta­nut rahaa hieman enem­män kuin tessin minimi. Ihmi­set ovat saaneet ansio­ta­so­aan nostet­tua pikkuhiljaa.

Järke­vät proses­sit helpot­ta­vat työtä, mutta leipä ei silloin­kaan tule pöytään ponnis­te­le­matta, muis­tut­taa Koivunen.

– Vaikka ihmi­set koke­vat työnsä mielek­kääksi, niin maail­man­meno on sellai­nen varmaan monessa firmassa, että aika kiivas tahti on riip­pu­matta siitä, että onko leania vai ei.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA