Tuottavuutta yhdessä: ”Ei ole tarkoitus juosta kovempaa vaan tehdä järkevämmin”

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden Tuottavuutta yhdessä -hanke pyrkii kehittämään yritysten tuottavuutta. KaVo Kerr Group Finlandilla hankkeen ajattelun mukainen lean-toimintatapa on tuonut työhön sujuvuutta ja työntekijöille lisää rahaa, sanovat Site leader Jari Taskinen ja pääluottamusmies Tapani Koivunen.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden Tuottavuutta yhdessä -hanke käynnistettiin viime viikolla Vantaalla avausseminaarilla, johon osallistui sekä yritysjohtajia että luottamusmiehiä. Liitot haluavat hankkeella yhdessä tukea yritysten tuottavuuskehitystä.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat yhtä mieltä siitä, että tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä ja sen eteen on paljon tehtävissä. Keskeisessä roolissa on hyvä yhteistyö yrityksissä.

Hankkeesta sovittiin viime syksynä osana alan työehtosopimusta, ja se on ainutlaatuinen ohjelma Suomen työmarkkinoilla. Ohjelmaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monia yrityksiä eri puolilta maata.

TYÖ FIKSUMMAKSI SUJUVOITTAMALLA

Tuottavuuden parantamiseen monella työpaikalla käytetään japanilaisesta autoteollisuudesta alkunsa saanutta lean-toimintatapaa, joka perustuu työprosessien jatkuvaan parantamiseen johdon ja työntekijöiden yhteistyöllä.

Lean voidaan vapaamuotoisesti suomentaa työn sujuvoittamiseksi.

Eräs menestyksekkäästi toimintatapaa hyödyntävä yritys on päänalueen kuvantamislaitteita valmistava KaVo Kerr Group Finland, jossa toimintatapa on ollut käytössä koko 2000-luvun ajan.

Kansainvälisillä markkinoilla toimivassa yrityksessä tuottavuus on noussut kohisten, mikä on mahdollistanut sekä investoinnit että uusien työntekijöiden palkkauksen.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtaaseen on otettu 34 prosenttia lisää väkeä ja liikevaihto kolminkertaistunut. Lisää tilaa on rakennettu viisi prosenttia, kertoo yrityksen Site leader Jari Taskinen.

Nykyisin Tuusulassa toimiva tehdas työllistää 430 henkilöä.

SUORITTAMISESTA JÄRJEN KÄYTTÖÖN

Lean-työpaikalle on tyypillistä, että nopean suorittamisen sijasta toiminnassa panostetaan runsaasti työaikaa ongelmien ratkaisuun ja toimintatapojen kehittämiseen. Onko se sen arvoista?

Taskisen mielestä ehdottomasti on.

– Siinä on monenlaisia näkökohtia, eikä pienin ole se, että henkilöstöryhmä, jonka työtä ollaan sujuvoittamassa, on ollut itse tekemässä muutosta prosesseihin ja työskentelee varmasti paljon mieluummin sellaisessa ympäristössä. Ei tarvitse juosta edestakaisin, eikä ole niin kiire. Tehdään järkevämmin asioita. Kaikille tehtaalla pitäisi olla tärkeää, että aika käytetään asiakkaalle arvoa tuottavampaan työhön, koska asiakas maksaa meidän kaikkien palkat.

Pääluottamusmies Tapani Koivusen mielestä perushaaste lean-toimintatapaan siirtymisessä on ollut ihmisten perinteinen pyrkimys suorittaa asioita tunnollisesti ja nopeasti.

– Vaikka olisi kuinka tunnollinen ja nopea, silti työtä on mahdollista kehittää, eivätkä esimerkiksi työvauhti ja suorittaminen ole enää määrääviä tekijöitä.

– Kun ”sortuu” tunnollisuuteen, sitä tekee työvauhdilla asioita silloin, kun pitäisi ideoida ja toteuttaa parantavia muutoksia. Vie aikaa, että päästään suorittamisen ideasta pois ja siirrytään siihen, että muutetaan työtä ihmiselle paremmin sopivaksi.

LEAN ON JATKUVA PROSESSI

– Parempaan suuntaan työpaikalla leanin suhteen on menty, mutta varmasti ihmiset vielä kehittyvät siinä, arvioi Koivunen.

Uutta toimintatapaa tehtaassa ei omaksuttu käden käänteessä.

– Muutoksiin on meillä jonkin verran totuttu. Aikoinaan lean-johtamisesta ei puhuttu, mutta elementtejä siitä oli jo vuosien varrella käytössä.

– Kymmenen vuotta sitten esiintyi enemmän arvostelua, ja kyselyjen perusteella ihmiset vastustivat vähän kaikkea mikä liittyi leaniin. Mutta vuosien varrella mm. tiedottaminen siitä on parantunut. Ihmisten osallistuminen ja osallistaminen ovat laajempaa kuin silloin.

Koivusen mielestä työn laatuun lean on vaikuttanut myönteisesti.

– Näkisin, että suhtautuminen leaniin on muuttunut myönteisemmäksi. Tosin asiaa ei ole millään henkilöstökyselyillä mitattu.

Taskisen mukaan työn jatkuvassa parantamisessa tarvitaan vuoropuhelua.

– Tärkeää on kommunikointi siitä, miksi näin toimitaan. Helppojen esimerkkitapauksen kautta pitää päästä todentamaan isommalle ryhmälle, että kun tämä tehdään, niin siitä saadaan kaikille mukavampi olotila. Ei ole tarkoitus juosta kovempaa, vaan tehdä järkevämmin.

MYÖS TYÖNTEKIJÄ HYÖTYY

Koivusen mukaan lean-toimintavan tuottamasta tehokkuudesta ovat myös työntekijät hyötyneet.

– Henkilöstö on hyötynyt leanista ainakin sillä tavoin, että työpaikat ovat pysyneet paremmin ja varmaan toimintatavankin ansiosta on pystytty jakamaan tulos- ja voittopalkkioina rahaa ihmisille. Myös ideapalkintoja on jaettu.

Menestys on ilmennyt myös palkankorotuksina.

– Aika monta kertaa viimeisen 15 vuoden aikana on meillä tehty paikallinen sopimus, joka on antanut rahaa hieman enemmän kuin tessin minimi. Ihmiset ovat saaneet ansiotasoaan nostettua pikkuhiljaa.

Järkevät prosessit helpottavat työtä, mutta leipä ei silloinkaan tule pöytään ponnistelematta, muistuttaa Koivunen.

– Vaikka ihmiset kokevat työnsä mielekkääksi, niin maailmanmeno on sellainen varmaan monessa firmassa, että aika kiivas tahti on riippumatta siitä, että onko leania vai ei.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA