Oikeus­apu on arvo­kas jäsenetu

Mitä tehdä, jos työnan­taja kiel­täy­tyy noudat­ta­masta lakia tai työeh­to­so­pi­musta? Onneksi on ammat­ti­liitto. Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön pääl­likkö Anna Tapio kertoo, millai­sissa tilan­teissa liitto antaa jäse­nil­leen oikeusapua.

12.3.2018

Yksit­täi­nen työn­tekijä on usein vaikeassa asemassa, jos hän joutuu puolus­ta­maan oikeuk­si­aan työnan­ta­jaa vastaan. Pitäisi tuntea tarkasti lain pykä­lät ja työeh­to­so­pi­muk­sen kirjauk­set. Tällai­sissa tilan­teissa työpai­kan luot­ta­mus­mie­het ja liiton asian­tun­ti­jat anta­vat neuvoja ja tuke­vat. Kärä­jille ei kuiten­kaan kannata lähteä suorin tein, se on aina vasta viimei­nen ratkaisu.

– Kun erimie­li­syyk­siä tulee, ensi­si­jai­sesti tavoit­tee­namme on sopu­rat­kaisu. Sopi­mi­nen­han on ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toimin­nan ydin­a­luetta. Mutta jos sovin­non synty­mi­seen ei kuiten­kaan ole edel­ly­tyk­siä, etenemme tietysti tarvit­taessa vaikka oikeu­den­käyn­tiin asti, sanoo Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön pääl­likkö Anna Tapio.

Kolmen liiton yhdis­ty­mi­sen myötä 30-vuoti­aasta Tapiosta tuli Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sen yksi­kön pääl­likkö. Hän työs­ken­teli aiem­min TEAMissa työehtosihteerinä.

OIKEUSAPUOHJE MÄÄRITTÄÄ TOIMINTATAVAT

Teol­li­suus­lii­ton oikeus­a­puohje valmis­tui joulu­kuussa. Ohje määrit­te­lee ne peri­aat­teet, joiden mukaan liitto antaa oikeus­a­pua jäsenilleen.

Entis­ten metal­li­liit­to­lais­ten näkö­kul­masta suurin muutos proses­sissa on se, että oikeus­a­vun haki­jana ei enää toimi ammat­tio­sasto vaan jäsen itse – pääsään­töi­sesti ammat­tio­sas­ton tai liiton asian­tun­ti­joi­den ohjeis­ta­mana. Käytäntö vastaa Puulii­ton ja TEAMin aikai­sem­paa toimin­ta­ta­paa. Metal­li­lii­ton aikai­sempi käytäntö koet­tiin myös kuor­mit­ta­vaksi eten­kin pienissä ammattiosastoissa.

– Tavoit­tee­namme on ollut luoda mahdol­li­sim­man selkeä ja jous­tava, kaikille yhte­näi­nen menet­te­ly­tapa oikeus­a­vun hake­mi­sessa. Yhdestä väli­por­taasta luovut­tiin, jotta käsit­tely olisi mahdol­li­sim­man mutka­tonta ja ripeää. Toimi­tamme toki ammat­tio­sas­toille myös jatkossa mahdol­li­suuk­sien mukaan tietoa liitossa käsi­tel­tä­vänä olevista oikeus­a­pu­asioista, sanoo Tapio.

Help­poa ja nopeaa juri­diikka ei juuri koskaan ole.

– Proses­sit vaati­vat väis­tä­mättä aikaa ja edel­lyt­tä­vät myös tiet­tyä byro­kra­tiaa. Siltä ei voi näissä asioissa koko­naan välttyä.

Valtaosa erimie­li­syyk­sistä koskee vuodesta toiseen palk­ka­saa­ta­via, irti­sa­no­mi­sia sekä työsuh­teen purkamisia.

LIITTO MAKSAA KULUT

Teol­li­suus­lii­ton tarjoama oikeus­apu on erit­täin kattava. Jos oikeus­apu myön­ne­tään, se kattaa jäse­nen oikeu­den­käyn­ti­ku­lut ilman omavas­tuu­osuutta ja oikeu­den­käyn­ti­ku­lu­jen enim­mäis­mää­rää koske­via rajoi­tuk­sia. Tämä on merkit­tävä jäse­netu, sillä oikeu­den­käyn­ti­ku­lut voivat helposti nousta kymme­niin tuhan­siin euroihin.

Näin ei ole kaik­kialla. Monissa ammat­ti­lii­toissa oikeus­tur­va­va­kuu­tus kattaa jäse­nen oikeu­den­käyn­ti­ku­lut vain tiet­tyyn enim­mäis­mää­rään asti ja jäsen vastaa itse ylime­ne­västä osuu­desta. Usein oikeus­a­puun liit­tyy myös tietty omavas­tuu­osuus. Teol­li­suus­lii­tolla tällai­sia rajoit­teita ei ole. Oikeus­a­vun myön­tä­mi­nen ei kuiten­kaan ole mikään auto­maatti, vaan sitä edel­tää aina oikeu­del­li­sen yksi­kön tekemä huolel­li­nen oikeusapuarviointi.

– Jos oikeus­a­vun myön­tä­mi­sen perus­e­del­ly­tyk­set täyt­ty­vät jäse­nen kohdalla, oikeus­a­pu­pää­tös yksit­täi­sessä asiassa tehdään huolel­li­sen koko­nais­har­kin­nan ja perus­teel­li­sen keskus­te­lun jälkeen. Päätöstä tehtäessä huomioi­daan jutun oikeu­del­li­set menes­ty­mis­mah­dol­li­suu­det, siihen liit­tyvä talou­del­li­nen intressi ja asian peri­aat­teel­li­nen merki­tys liiton jäsen­ten kannalta, Tapio selittää.

Valtaosa erimie­li­syyk­sistä ei kuiten­kaan päädy oikeus­a­puar­vioin­tiin asti, vaan ne saadaan tavalla tai toisella ratkais­tua jo ennen sitä. Paine sovin­toon kasvaa myös työnan­ta­jan puolella, jos se asiaa selvi­tel­täessä huomaa omat perus­te­lunsa heikoiksi ja uhkana on riskial­tis ja pitkä­kes­toi­nen oikeudenkäyntiprosessi.

– Suurim­massa osassa asioista ei edetä oikeu­den­käyn­tiin asti ja hyvä niin. Sovinto on pääsään­töi­sesti kumman­kin osapuo­len kannalta se suosi­tel­ta­vin vaihtoehto.

Oikeu­den­käyn­tiin eden­neistä jutuista liitto on yleensä voit­ta­nut yli puolet. Tapio muis­tut­taa, että tarkoi­tuk­sena ei ole ottaa ajet­ta­vaksi ainoas­taan ”varmoja voit­toja”, joita ei liene olemassakaan.

– Ajamme ihan tietoi­sesti myös epävar­moja juttuja peri­aat­teel­li­sesti tärkeissä asioissa ja oikeus­ti­lan selkiyttämiseksi.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT KITI HAILA
GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA

Lue lisää oikeus­a­vun hake­mi­sesta ja myön­tä­mi­sestä Teol­li­suus­lii­ton sivuilta.