Järjes­tä­minen houkut­telee uusia toimijoita

”Järjes­tä­mi­sestä suurin hyöty ammat­tio­sas­tolle on varmasti se, että mukaan saadaan uusia toimi­joita”, toteaa Teolli­suus­lii­tolle järjes­tä­mi­sop­paan kirjoit­tanut Antti Mäki.

– Järjes­tä­minen on verkos­tojen luomista, kontak­tien hankki­mista työpai­koille, edunval­vontaa, jäsen­han­kintaa ja oman tilan­ne­kuvan tarkis­ta­mista, sanoo Antti Mäki.

Mäki puhuu kokemuk­sesta. Vaikka hän on nyt siirtynyt koulu­tus­suun­nit­te­li­jaksi Työväen Sivis­tys­liit­toon, opas kumpuaa ja pohjautuu omiin kokemuk­siin Turun auto- ja mootto­ri­työ­väen ammat­tio­saston järjes­tä­mis­työstä. Opas on osa Humakin eli Humanis­tisen ammat­ti­kor­kea­koulun opinnäy­te­työtä. Yhtei­sö­pe­da­go­giksi valmis­tunut Mäki teki työn Teolli­suus­liiton tilauk­sesta, ja se sai nimek­seen Ammat­tio­sastot perus­teh­tä­väänsä suorit­ta­maan. Osallis­tava aktivointi osaksi Teolli­suus­liiton ammat­tio­sas­tojen arkea. Mäki sai opinnäyt­tees­tään korkeimman mahdol­lisen arvosanan.

Jopa kolmasosa entisen Metal­li­lii­ton­kaan ammat­tio­sas­toista ei tiedä, mitä järjes­tä­mi­sellä tarkoi­te­taan, Mäki toteaa. Liitto­fuusion jälkeen on varmasti paljon lisää ammat­tio­sas­toja, joille järjes­tä­minen ei ole tuttua.

Oman osaston todel­lisen tilan­teen kartoit­ta­mi­sesta järjes­tä­minen lähtee.

– Voidaan olettaa, että järjes­täy­ty­mi­saste huitelee yli 80 prosen­tissa, mutta kun faktat lyödään pöytään, se voi ollakin 45 prosenttia, Mäki huomauttaa.

Mäen oman, turku­laisen ammat­tio­saston tilan­ne­kuva ei ollut ennen järjes­tä­mis­työtä ”kaunista katsel­tavaa”. Hän oli organi­soi­massa osaston työpaik­kojen kartoi­tusta. Osastolla on noin 700 jäsentä 94 työpai­kalla. Kun 30 suurinta työpaikkaa otettiin tarkemman luupin alle, löytyi asioita, joille ”tarttis tehdä jotakin”.

– Järjes­täy­ty­mi­sas­teesta löytyi puutteita, mutta se ei ollut minusta isoin ongelma. Luotta­mus­miehet eivät olleet käyneet koulu­tuksia. Oli paljon luotta­mus­miehiä, jotka olivat hyvällä tuurilla käyneet yhdessä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, Mäki kuvailee.

KONTAKTIT KONDIKSEEN

– Verkos­tojen luominen tarkoittaa ammat­tio­sas­toille sitä, että luodaan uudes­taan työpai­koille ne yhteydet, jotka on saatettu kadottaa ajan kuluessa. Verkostot löytyvät samalla, kun tehdään työpaik­kojen kartoi­tusta, Mäki alleviivaa.

Järjes­tä­minen on Mäelle myös ”sosio­kult­tuu­rista innos­ta­mista”. Käsit­teellä tarkoi­te­taan mitä tahansa tavoit­teel­lista toimintaa, jolla ihmiset saadaan kansa­lai­sina itse tarttu­maan asioiden hoitoon. Ammat­tio­saston toiminta tarvitsee juuri tällaisia aktii­visia kansa­laisia. Järjes­täjän tehtä­vänä on vain löytää ja innostaa nämä kansa­lais­toi­minnan poten­ti­aa­liset tulisielut.

– Kuunte­lette, ette kerro – ohjaatte ja opetatte, ette tee itse kaikkea, Mäki kertaa järjes­tä­mis­työn mantraa.

Mäki puhuu taas omista kokemuk­sis­taan, kun hän summaa järjes­tä­mis­työn tyypil­lisiä lopputulemia.

– Kun suhteita luodaan työpai­koille, saadaan uusia luotta­mus­miehiä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja. Ja aina työpai­kalta löytyy niitä innos­tu­neita kavereita, joilla on paloa myös ammat­tio­sas­to­toi­min­taan. Ammat­tio­sasto saa uusia toimijoita.

– Jäsenten määrä nousee. Järjes­tä­minen ei ole hokkus­pok­kus­temppu, eikä jäsen­määrän kasvu tapahdu sormia napsaut­ta­malla, mutta kyllä kehitys kääntyy positii­vi­seen suuntaan.

Ja sitten on vielä väännet­tävä ylös se juurevin kanto kaskesta: toiminnan muuttaminen.

PERUSTEHTÄVÄN ÄÄRELLE

– Retket eivät saa olla ammat­tio­saston päätoimi, Mäki alleviivaa.

– Ammat­tio­saston hallitus on sitou­tet­tava uuden­lai­seen toimin­taan. Me muutimme ammat­tio­saston budjetin aivan uuden­lai­seksi tälle vuodelle. Huomat­tava siivu menee järjes­tä­mi­seen, Mäki kertoo turku­laisten suunnanmuutoksesta.

Mäki ei suinkaan tyrmää järjes­tä­mis­työn yhdis­tä­mistä erilai­siin tapah­tu­miin ja toimin­toihin. Vapaa­eh­tois­työn merki­tyk­sel­li­syyttä nostavat palkit­se­vilta tuntuvat vapaa-ajan tapah­tumat. Mutta matka­toi­misto tai tuuli­pu­kujen suunnit­te­lu­kont­tori ei ammat­tio­sasto voi päätoi­min­nal­taan olla. Mäki muistuttaa Teolli­suus­liiton säännöis­täkin. Kaikki liiton osastot ovat itse kopaut­ta­neet nuijaa ja hyväk­sy­neet säännöt, joissa järjes­tä­minen on mainittu ammat­tio­saston päätarkoitukseksi.

Järjes­tä­mi­sop­paan tekijä painottaa sen hyväk­sy­mistä, että ammat­tio­sasto on kuitenkin aina vapaa­eh­toisten ihmisten organi­saatio. Mitään ei saada aikaan pakot­ta­malla. Myös pitkään ammat­tio­sas­tossa toimi­neet saattavat kuitenkin löytää syyt siihen, miksi järjes­tä­minen on vastaus havain­toon ”jotain tarttis tehdä”.

– Aika monella lamppu syttyy, kun heille näyttää tilan­teen, joka paljastuu ammat­tio­saston työpaik­kojen kartoi­tuk­sessa, Mäki toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑opasta ja aihee­seen liittyvää koulu­tusta voi tilata Teolli­suus­liiton koulu­tusyk­si­köstä: koulutus@teollisuusliitto.fi

Katso esitte­ly­video Järjes­tävä ammat­tio­sasto: