Autojen sähköistyminen muuttaa asentajan työtä – jopa tuulilasista yhteys tietokoneeseen

teollisuusliitto

Nykyautojen elektroniikka tarkoittaa paljon muutakin kuin sähköikkunoita ja penkinlämmitintä. Suurin osa elektroniikasta on yhteydessä ajotietokoneeseen, joka tekee muutakin kuin näyttää keskimääräisen kulutuksen ja lämpötilan. Jopa tuulilasi sisältää elektroniikkaa. Asentajiin kohdistuukin aivan uudenlaisia vaatimuksia.

Tuulilasissa on särö, taustapeili on rikki ja oikean etupyörän lokasuoja on irronnut. Peurakolariin joutunut henkilöauto on korjattavana BN Bilservice -autokorjaamolla Tammisaaressa. Vahingot näyttävät huomattavilta, mutta autonasentaja ja varaluottamusmies Mikael Flink vakuuttaa, että kyseessä on pienehkö eläintörmäys ja korjaukset hoituvat yhden työpäivän aikana.

– Laitetaan uusi tuulilasi ja taustapeili ja oikaistaan toinen etuovi. Puskuri ja valot olivat täysin kunnossa. Tämä on kuuden–seitsemän tunnin työ, hän arvioi.

Pieni peura on osunut auton oikeaan etukulmaan ja lentänyt tuulilasia vasten. Tuulilasi on helppo vaihtaa, mutta se voi olla kallista, sillä nykypäivänä myös tuulilaseissa on paljon tekniikkaa, kolarikorjaaja Mikael Flink sanoo.

Flink pujottaa metallilangan tuulilasin alle ja kiinnittää lasin sisäpuolelle kaksi vinssiä, joissa on suuret imukupit. Hän kiinnittää langan vinsseihin ja alkaa jännittää lankaa, joka leikkaa vähitellen liiman lasin reunoilta. Sen jälkeen vaurioituneen tuulilasin voi vain nostaa pois. Flinkin mukaan tuulilasin vaihto on helppoa, mutta nykyautojen tuulilasit ovat usein erittäin kalliita.

– Monet tuulilasinvaihdot ovat nykyään vakuutusasioita, koska ne ovat uusissa autoissa niin kalliita. Ne ovat osa kantavaa rakennetta ja niissä on paljon tekniikkaa, kuten tunnistimia ja lämmittimiä, hän selittää.

Flink työskentelee yksin peltikorjaamolla, joka sijaitsee toisella puolella pihaa kuin varsinainen korjaamo. Hän korjaa kolareissa vahingoittuneita ajoneuvoja, joten hänen päivittäisiin tehtäviinsä kuuluu muun muassa runkojen, etu- ja takapäiden ja pintojen oikaisu ja vaurioituneiden osien vaihdot. Kolarissa olleen auton korjaaminen ei kuitenkaan ole aina kannattavaa.

– Jos kyseessä on isommat vahingot ja hieman vanhempi auto, irrotan kaikki vaurioituneet osat ja teen korjauksista kustannusarvion. Sitten vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja tulee paikalle ja päättää hyväksytäänkö kustannukset vai meneekö auto lunastukseen, jos sen korjaaminen on liian kallista auton arvoa ajatellen.

Flinkin mukaan ei voi suoraan sanoa, että talven liukkailla keleillä sattuisi erityisen paljon kolareita muihin vuodenaikoihin verrattuna. Työmäärä vaihtelee kuitenkin merkittävästi viikosta toiseen, mutta tiettyjä ilmiöitä on kyllä havaittavissa.

– Syksyllä, kun hirvet ja peurat ovat liikkeellä, kolareita on ehkä jonkin verran enemmän, hän miettii.

TIETOKONE VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄ KUIN JAKOAVAIN

Kristian Dahlström on suorittanut vianetsintää tietokoneella. Käy ilmi, että vika on tällä kertaa mekaaninen. Tietokone ei saa yhteyttä airbagiin vaurioituneen ohjauslaitteen vuoksi.

Loput kaikkiaan kahdeksasta asentajasta työskentelee suuressa korjaamohallissa, jossa seisoo rivissä henkilö- ja pakettiautoja. Osa on nostettu ylös, toiset ovat lattialla. Hallin etualalla, tietokoneen ääressä seisoo Kristian Dahlström, joka on diagnosoimassa autoa, tietokoneeseen yhdistettyä Volkswagen Passatia.

– Olen suorittanut vianetsinnän testauslaitteella, joka esittää minulle eri vaihtoehtoja ja piirtää erilaisia käyriä tähän näytölle. Ensin yritän vain paikantaa vian. Ongelma ei ole läheskään aina mekaaninen, vaan myös ohjelmassa voi jotain mennä pieleen, ja silloin pelkkä päivitys riittää, Kristian selittää. Hän on työskennellyt vianetsinnän ja muiden elektroniikka-asioiden parissa korjaamolla jo 21 vuotta.

Prosessi alkaa yleensä siitä, että jokin varoitusvaloista syttyy auton kojelaudalla tai omistaja huomaa auton käyttäytyvän oudosti.

– Joskus kyseessä voi kuitenkin olla tilanne, jossa auto tekee juuri niin kuin sen pitäisikin, puhdistaa suodatinta tai vastaavaa, mutta niin tehdessään nykii hieman tai käy epätasaisesti. Asiakas luulee silloin helposti, että jokin on vialla, hän selittää.

Dahlström paikantaa ongelman nopeasti. Tällä kertaa kyseessä on kuin onkin mekaaninen osa, joka on antanut periksi ja täytyy vaihtaa. Mutta sekään ei onnistu ilman tietokonetta. Ohjauslaite on vaurioitunut, eikä tietokone saa yhteyttä turvatyynyyn.

– Osa, jonka vaihdan, täytyy ohjelmoida tietokoneelle ja koeajaa. Tietokone täytyy opettaa tunnistamaan uusi komponentti ja ymmärtämään, milloin ohjauspyörä on suorassa ja sitä rataa.

Viereinen auto on nostettu ylös ja asentaja Mårten Fast tutkii sen alustaa ja jousitusta 40 vuoden kokemuksella. Hän myöntää, että kehityksessä mukana pysyminen tuntuu joskus työläältä, mutta pitää kuitenkin tietokoneita hyvinä apuvälineinä.

– Ei ihminen voi kaikkea osata. Se on mahdotonta. Sitä voi vain yrittää, ja siksi tietokoneet ovat hyviä olemassa. Niistä on paljon apua. Ja ainahan voi kysyä työkavereilta, joten kaikki saadaan kyllä ratkaistua.

Mårten Fast on korjannut Volkswageneita 40 vuotta ja työskennellyt BN Bilservicessä vuodesta 1996 alkaen, jolloin korjaamo valmistui.

ELEKTRONIIKKA AUTTAA JA VAROITTAA AUTOILIJAA, MUTTA TYÖLLISTÄÄ KORJAAMOA

Kauempana hallin takaosassa on työn touhussa pakettiautokorjaaja ja työpaikan pääluottamusmies Jimmy Karjalainen, joka korjaa pakettiauton vuotavaa vaihdelaatikkoa. Hän on työskennellyt korjaamolla siitä alkaen, kun rakennus vuonna 1996 valmistui. Hän tietää hyvin, kuinka autonasentajan työ ja vaatimukset ovat 20 vuoden aikana muuttuneet.

– Oi! Kyseessähän on aivan eri työ. Elektroniikka on tuonut mukanaan suuria muutoksia ja sekä hyviä että huonoja puolia. Autoista on tullut turvallisempia ja monin tavoin parempia. Mutta asentajan näkökulmasta katsottuna erityisesti iäkkäämpien ihmisten tilanne on vaikeutunut, hän sanoo ja osoittaa vetokoukkua konkreettisena esimerkkinä.

– Ennen tuon saattoi vain iskeä kiinni, ja sen pystyi tekemään kotona. Nykyään kaikki pitää yhdistää auton omaan tietokonejärjestelmään ja koodata.

Pääluottamusmies Jimmy Karjalainen on tyytyväinen työpaikan olosuhteisiin. Suhde työnantajaan on hyvä.

Teknisen kehityksen myötä autoista on tullut paljon parempia ja turvallisempia ja huoltovälit ovat pidentyneet. Nykyautojen öljyjä ei tarvitse vaihtaa kuin 20 000 kilometrin tai jopa 40 000 kilometrin välein ja huoltoväli on vuoden ja kahden vuoden välillä. Karjalaisen mukaan autokorjaamoilla riittää kuitenkin tehtävää. Asiakkaiden omilla korjauksillaan aikaansaamien vahinkojen korjaaminen on nykyään harvinaisuus.

– Se on vähentynyt ja on nykyään erittäin harvinaista. Hyvin harva rassaa enää autoaan itse. Ihmiset ovat erittäin tietoisia nykyautojen sisältämästä elektroniikasta. Auton korjaaminen itse, pelkän maalaisjärjen avulla, on erittäin vaikeaa. Konepellin alla alkaa olla niin ahdasta, että pelkkä lampun polttimon vaihtaminen on erittäin hankalaa ja siitä aiheutuu helposti enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta toki YouTube-asentajia aina löytyy, Jimmy naurahtaa.

”Asentajan näkökulmasta katsottuna erityisesti iäkkäämpien ihmisten tilanne on vaikeutunut.”
Jimmy Karjalainen, luottamusmies

Karjalainen myöntää kuitenkin, että internet voi olla erittäin hyvä tiedonlähde jopa ammattiasentajalle. Apua ja tiedonlähteitä tarvitaan. BN Bilservice -korjaamo on Volkswagenin, Seatin, Saabin ja syksystä alkaen myös Skodan valtuutettu huoltopalvelu. Tämä asettaa vaatimuksia varustelulle ja osaamiselle. Korjaamolla toivotetaan kuitenkin tervetulleiksi myös kaikki muut pihaan ilmestyvät automerkit. Ihan aina ei kuitenkaan voi olla selvillä joka ikisestä automerkistä erityispiirteineen.

– Teemme hyvää yhteistyötä lähialueen muiden korjaamojen kanssa. Neuvomme toisiamme tarvittaessa ja olemme joskus lainanneet muille myös työkalujamme. Yhteistyö kannattaa, ei pelkkä sokea eurojen tuijottelu ja sen miettiminen, että menettää itseltään asiakkaan. Jonain kauniina päivänä sitä voi olla itse samassa tilanteessa ja tarvita apua.

LISÄKOULUTUS YLLÄPITÄÄ OSAAMISTA

Marcus Mannström selvittelee auton käynnistysongelmia. Jälkikäteen asennettu radio on käynnistänyt auton ajoneston, eikä auto liiku mihinkään.

Talvella käynnistysongelmat ovat tavallisia ja ne voi usein ratkaista akun varaamisella tai vaihdolla. Aina ratkaisut eivät kuitenkaan ole läheskään näin helppoja. Sen tietää myös Marcus Mannström, joka tutkii käynnistysongelmista kärsivää Volkswagen Boraa. Joskus ratkaisu täytyy etsiä kokeilemalla ja luottaa aiempaan kokemukseensa, kun tietokoneetkaan eivät saa yhteyttä.

– Radio oli käynnistänyt ajoneston, eikä auto käynnisty, koska ajonesto on päällä. Syy tähän ei ole selvinnyt minulle, mutta irrotin radion, joka ei ollut auton alkuperäisosa, ja silloin moottori käynnistyi. Nyt minun täytyy selvittää, mikä radion johdoista täytyy irrottaa, ettei muu järjestelmä häiriinny.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaisilla asioilla voi olla vaikutusta toisiinsa. Alkuperäinen radio on asennettu autoon tietyllä tavalla ja joskus kun autoon laitetaan jälkikäteen ostettu radio tai muu komponentti, saattaa tulla eteen tällaisia ongelmia, jatkaa Mannström, joka työskentelee monipuolisesti kaikenlaisissa tehtävissä IT-pohjaisesta vianetsinnästä moottorikorjauksiin.

Mannströmin on helppo allekirjoittaa väite, että vianetsintä on sitä vaikeampaa, mitä uudemmasta autosta on kyse. Hän huomauttaa, että oma panos on erittäin tärkeää, jos haluaa kehittyä ja oppia uutta.

– Tarvitaan laajaa osaamista, jotta pystyy tekemään johtopäätöksiä vianetsinnässä löytyneen perusteella. Olen tässä nyt paljolti siksi, että olen ollut niin kiinnostunut asioista. Jos en olisi ollut niin kiinnostunut etsimään itse tietoa internetistä ja seuraamaan, mitä muut tekevät, olisin tällä hetkellä aivan eri tasolla kuin nyt olen. Oman kiinnostukseni ansiosta olen pystynyt tutustumaan syvällisesti siihen, kuinka nämä järjestelmät rakentuvat, millaisia muutoksia voi tehdä ja mitä vaikutuksia niillä on muihin järjestelmiin, hän selittää.

Se, että korjaamo on tiettyjen merkkien valtuutettu merkkihuolto asettaa omat vaatimuksensa työntekijöiden säännölliselle koulutukselle. Sitä vaaditaan, mutta yhtä lailla se on meille eduksi ja mahdollisuus kehittää omaa osaamistamme, korjaamon työntekijät toteavat.

– Koulutus on huipputärkeää ja on antoisaa, kun voi keskustella kursseilla muiden asentajien kanssa, Mannström sanoo.

– Käymme kursseilla useita kertoja vuodessa, jotta pysyisimme aina kärryillä kaikista uutuuksista. Koulutus on yksinkertaisesti välttämättömyys, muuten töiden tekeminen täällä olisi huomattavasti vaikeampaa, Kristian Dahlström jatkaa.

Kurssien ja muiden koulutuksen järjestämistiheys riippuu tarpeesta.

– Joka kerta, kun joku merkkimme tuo markkinoille uuden auton, käymme kaksipäiväisen kurssin. Jos moottorit ja muu tekniikka käydään läpi yksityiskohtaisemmin, kurssi on nelipäiväinen. Joskus näitä kursseja on useita vuodessa. Koko ajan tulee niin paljon uutta ja tekniikka kehittyy jatkuvasti niin kovaa vauhtia, Dahlström sanoo.

TEKSTI JOHAN LUND
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM