PONSSE Elephant ‑kuormat­rak­tori: Valmista tuli, mutta miten?

Metsä­ko­neen valmistus on työnte­ki­jöiden osaamisen ja tekno­lo­gian hyödyn­tä­misen muodos­tama kokonai­suus. Toimiva kone syntyy, kun osat valmis­te­taan ja asenne­taan tuotan­to­linjan kussakin työpis­teessä laatu­ta­voit­teet täyttäen. Katso kuvat ja lue, kuinka metsä­ko­neita valmis­te­taan Ponssen Vieremän tehtaalla.

17.1.2018

RUNKOHITSAAMO

Metsä­ko­neiden taka- ja eturungot valmis­te­taan ihmisten ja robot­tien yhteis­pe­lillä. Työvaihe alkaa siten, että Ponssen alihank­ki­joiden valmis­tamat metsä­ko­neiden etu- ja takarun­kojen osat kiinni­te­tään hitsaus­ji­giin eli telinee­seen, jossa ne voidaan annet­tujen mittojen mukai­sesti hitsata halli­tusti yhdeksi kokonai­suu­deksi. Kun osat on asetettu tarkoi­te­tuille paikoil­leen, ryhtyy levysep­pä­hit­saaja sillot­ta­maan eli hitsaa­maan rungon lyhyillä saumoilla kokoon niin, että se pysyy kasassa. Tämän jälkeen robotti hitsaa runkoihin pitkät saumat ohjel­moinnin mukaisesti.

– Mitta­tark­kuutta ja hitsaus­taitoa pitää olla, sekä tunte­musta metal­lista ja siitä, miten se käyttäytyy eri lämpö­ti­loissa. Silmä on kokemuksen myötä harjaan­tunut näkemään millinkin mitta­vir­heet. Epätark­kuuksia ei saa olla, jotta runkoihin voidaan seuraa­vassa vaiheessa kiinnittää tarvit­tavat osat ja että tuleva tuotan­to­pro­sessi voi sujua ongel­mitta, levysep­pä­hit­saajat Mika Gråsten ja Jorma Kuparinen kertovat.

KONEISTUSKESKUS

Kokoon hitsatut rungot siirre­tään koneis­tus­kes­kuk­seen. Työnte­ki­jöiden valvon­nassa toimiva robotti poraa kuljet­ti­mella etene­viin runkoihin reiät ja kierteet, ja valmis­telee kaiken muun, mitä eri osien kuten esimer­kiksi nivelten tai moottorin runkoon asenta­mi­sessa tarvitaan.

– Koneis­tus­kes­kuksen ohjauk­sessa tarvi­taan kokemusta suurista kappa­leista. Sen rinnalla toiminta ohjausyk­sikön kanssa edellyttää myös tieto­tek­niikan osaamista. Siinä on paljon muuttujia. Rungot siirre­tään koneis­tuk­sesta maalaa­moon, mitä ennen niistä kuitenkin poiste­taan purseet eli koneis­tuksen jäljiltä jäänyt ylimää­räinen materi­aali, CNC-koneis­taja Riku Eerola kuvailee.

OHJAAMOVALMISTUS

Ohjaa­mojen raken­ta­minen aloite­taan lattia- ja kattoe­le­men­teistä. Työnte­ki­jöiden ja heidän ohjauk­ses­saan toimi­vien robot­tien valmis­tamat elementit siirre­tään silta­nos­tu­rilla hitsaus­ji­geihin asennet­ta­viksi, minkä jälkeen raken­ne­taan ohjaamon putki­runko ja pelli­te­tään ohjaamo. Sitten ohjaamo siirre­tään C‑koukulla viimeis­te­ly­hit­sauk­seen, mistä se etenee pintakäsittelyyn.

– Siirrymme päivit­täin työpis­teeltä toiselle. Kaikkien pitää osata kaikki tehtävät, että tulee kiertoa ja työt sujuvat. Yhdessä vuorossa on viisi työnte­kijää ja yksi harjoit­te­lija. Työvai­heet kuita­taan aina henki­lö­koh­tai­sesti. Viimeis­te­lijä on vastuussa siitä, että kaikki on kohdil­laan. Hän ei päästä ohjaamoa käsis­tään ennen kuin se on valmis, asentaja Veli-Matti Kauppinen tiivistää.

MAALAAMO

Tehdas­salin seinälle sijoi­tettu elekt­ro­ninen tuotan­to­taulu kertoo maalaamon työnte­ki­jöille, mitä osia linjalle on tulossa. Prosessi alkaa robot­tien hoita­malla raepu­hal­luk­sella. Puhal­luksen jälkeen osista poiste­taan pintaan jääneet epäpuh­taudet. Osat pestään, kuiva­taan uunissa ja puhal­ta­malla ja suoja­taan maalausta varten. Kun maalari on vetänyt pinnat valmiiksi, siirtyvät osat automa­tiik­ka­vai­hee­seen. Ne seisovat ensin 20 minuuttia ohenteiden poista­mi­seksi ja siirtyvät sitten 40 minuu­tiksi uuniin, minkä jälkeen vuorossa ovat jäähdytys ja poraus. Siitä osat siirtyvät kokoonpanolinjalle.

– Meillä on kiertävä systeemi. Olen tänään suojaa­massa, huomenna maalaa­massa, sitten päivän poraa­massa ja hiekka­pu­hal­ta­massa. Systeemi on koettu hyväksi. Se edellyttää monio­saa­mista ja rasittaa kaikkia tasapuo­li­sesti. Vuorossa on viisi työnte­kijää, maalaa­mo­työn­te­kijä Teuvo Tikkanen kommentoi.

JOHTOSARJATUOTANTO

Johto­sar­ja­tuo­tan­nossa valmis­te­taan metsä­ko­neissa tarvit­tavat johdo­tukset ja varus­tel­laan istuimet. Istui­miin laite­taan käsinojat, ohjaus­kahvat, jalusta, penkki­kaa­peli, tieto­kone ja muut tarvit­tavat osat. Istuimet testa­taan ennen kokoon­pa­no­lin­jalle lähettämistä.

– Varus­te­lemme istuimet asiak­kaiden tilausten mukai­sesti. Siitä seuraa­valla vaihte­lulla on vaiku­tuk­sensa työn vaati­vuu­teen. Laatu varmis­te­taan ennen kuin istuimet asenne­taan paikoil­leen, johto­sar­ja­työn­te­kijä Kaisa Lilja sanoo.

KOKOONPANOLINJA

Kokoon­pa­no­linjan alussa runkoihin asenne­taan jakolaa­tikko, syylari eli jäähdytin, webasto eli lämmitin, rasvarit ja hydrau­liik­ka­kom­po­nentit. Lisäksi laite­taan letkut paikoil­leen ja nipute­taan ne niin, että muut osat kuten moottorit ja öljysäi­liöt saadaan seuraa­vissa työvai­heissa siististi asennettua.

– Paljon on hallit­tava, mitä kaikkea ja missä järjes­tyk­sessä pitää laittaa paikoil­leen tai mitä asenne­taan ylä- ja alakautta. Se kaikki on konekoh­taista ja riippuu osin myös asiak­kaiden tilauk­sista, asentajat Jussi Partanen ja Toni Sirviö kertovat.

OHJAAMOLINJA

Ohjaa­mo­linjan ykkös­pai­kalle tulee maalattu ohjaamon runko, missä se massa­taan. Tämän jälkeen ohjaa­moihin lisätään tarvit­tavat osat kuten tieto­ko­neet, sähkö­kes­kukset, istuin, sammu­tin­pullot ja verhoi­lujen alle tulevat kompo­nentit. Viimei­senä paikoil­leen laite­taan avattavat ikkunat ja ovet ja Scorpion-malleihin esimer­kiksi katto ja valot. Valmis ohjaamo testa­taan ennen paikoil­leen asettamista.

– Sormi­näp­pä­ryyttä tarvi­taan paljon. Enimmäk­seen laitel­laan pieniä osia paikoil­leen. Isot lasit ovat painavia, mutta muuten kahden päivän kierrolla tehtävä työ on aika kevyttä. Ohjaa­mo­ko­koon­pa­nossa tehdään asennuksia välillä myös polvil­laan. On joutunut opette­le­maan uudes­taan tuon konttaa­misen, konea­sen­taja Veli-Matti Vartiainen hymähtää.

HARVESTERIPÄÄN VALMISTUS

Hakkuu­ko­neiden harves­te­ri­päät valmis­te­taan kuten etu- ja takarun­gotkin eli työnte­ki­jöiden ja teolli­suus­ro­bot­tien yhteis­työnä. Levysep­pä­hit­sari liittää ja hitsaa harves­te­ri­pään osat lyhyillä saumoilla runkoon kiinni. Robotti puoles­taan hitsaa ohjel­moinnin mukai­sesti pitkät saumat, minkä jälkeen harves­te­ripää raken­ne­taan valmiiksi nosturin varassa toimi­vaksi metsä­ko­nee­seen liitet­tä­väksi ”työruk­ka­seksi”.

(KUVA PETTERI RAITO)

– Robotit eivät huoleta. Ne helpot­tavat monia työvai­heita, mutta eivät pysty kaikkea tekemään. Toisaalta ne tarvit­sevat aina ihmisen operaat­to­riksi, levysep­pä­hit­sari Pasi Hälinen toteaa.

VARASTOTYÖ

Varas­to­työn­te­kijä toimittaa oikeat osat tarpeen mukaan tuotan­to­linjan eri vaihei­siin. Hän katsoo kapulasta eli elekt­ro­ni­sesta laitteesta, mitä osia työpis­teissä milloinkin tarvi­taan, kerää osat varas­tosta ja kuljettaa ne kohtei­siinsa. Pienet osat siirre­tään kärryillä ja isot trukilla. Työhön sisältyy myös tavaran vastaanotto.

– Työ on pohjim­mil­taan yksin­ker­taista, mutta skarp­pina pitää pysyä, että minkä osan ottaa hyllystä. Ulkomuis­tista jos rupeaa keräi­le­mään, niin saattaa tulla virheitä, varas­to­työn­te­kijä Noora Sorri aprikoi.

LOPPUTARKASTUS

Tuotan­to­pro­sessi sisältää ennen loppu­tes­tausta jutussa jo mainit­tujen lisäksi seuraavat päätyö­vai­heet: takatelin asennus ja runkojen yhdis­tä­minen, nosturin jalustan ja polttoai­ne­säi­liön asennus, kuormaimen nosturin asennus, ohjaamon asennuksen valmis­telu ja takarungon sähköjen asennus sekä ohjaamon ja konepeiton asennus. Näiden jälkeen loppu­tes­tauk­seen ajetaan valmis metsä­kone, joka voi olla harves­teri eli hakkuu­kone, tämän jutun pääku­vassa näkyvä PONSSE Elephant ‑kuormat­rak­tori, yhdis­tel­mä­kone, nosturi tai kuormain. Loppu­tes­tauk­sessa esimer­kiksi tarkis­te­taan nesteet, kalibroi­daan hakkuu­pään paineet, kello­te­taan nosturi ja laite­taan tehdas­a­se­tukset kohdil­leen. Sitten kone siirre­tään vielä koeajo­sa­vo­talle testat­ta­vaksi oikei­siin työolo­suh­tei­siin ennen kuin se jätetään toimi­tus­va­rus­te­lu­hal­lille ja asiak­kaalle toimitettavaksi.

– Loppu­tes­taus vaatii tarkkuutta ja konekoh­taisen osaamisen siitä, mitkä toiminnot pitää testata ja mitä asetuksia käyte­tään. Vaikka teemme säädöt konei­siin sijoi­te­tuilla tieto­ko­neilla sähköi­sinä, pitää tässä ymmärtää myös mekanii­kasta ja hydrau­lii­kasta, loppu­tes­taaja Miska Ollikainen mainitsee.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT MISKA PUUMALA

Ponsse Oyj

PERHEYRITYS
PERUSTETTU 1970
PERUSTAJA Einari Vidgrén
KOTIPAIKKA Vieremä
LIIKEVAIHTO (2016) 517,4 miljoonaa euroa
LIIKETULOS (2016) 55,2 miljoonaa euroa
TYÖLLISTÄÄ Ylä-Savon alueella suoraan noin 700 henkeä.
TYÖLLISTÄVYYSVAIKUTUS noin 1 500 henkeä.
Omaval­mis­tuksen osuus on korkea.