PONSSE Elep­hant ‑kuor­mat­rak­tori: Valmista tuli, mutta miten?

Metsä­ko­neen valmis­tus on työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­sen ja tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­sen muodos­tama koko­nai­suus. Toimiva kone syntyy, kun osat valmis­te­taan ja asen­ne­taan tuotan­to­lin­jan kussa­kin työpis­teessä laatu­ta­voit­teet täyt­täen. Katso kuvat ja lue, kuinka metsä­ko­neita valmis­te­taan Pons­sen Viere­män tehtaalla.

17.1.2018

RUNKOHITSAAMO

Metsä­ko­nei­den taka- ja eturun­got valmis­te­taan ihmis­ten ja robot­tien yhteis­pe­lillä. Työvaihe alkaa siten, että Pons­sen alihank­ki­joi­den valmis­ta­mat metsä­ko­nei­den etu- ja taka­run­ko­jen osat kiin­ni­te­tään hitsaus­ji­giin eli teli­nee­seen, jossa ne voidaan annet­tu­jen mitto­jen mukai­sesti hitsata halli­tusti yhdeksi koko­nai­suu­deksi. Kun osat on asetettu tarkoi­te­tuille paikoil­leen, ryhtyy levy­sep­pä­hit­saaja sillot­ta­maan eli hitsaa­maan rungon lyhyillä saumoilla kokoon niin, että se pysyy kasassa. Tämän jälkeen robotti hitsaa runkoi­hin pitkät saumat ohjel­moin­nin mukaisesti.

– Mitta­tark­kuutta ja hitsaus­tai­toa pitää olla, sekä tunte­musta metal­lista ja siitä, miten se käyt­täy­tyy eri lämpö­ti­loissa. Silmä on koke­muk­sen myötä harjaan­tu­nut näke­mään millin­kin mitta­vir­heet. Epätark­kuuk­sia ei saa olla, jotta runkoi­hin voidaan seuraa­vassa vaiheessa kiin­nit­tää tarvit­ta­vat osat ja että tuleva tuotan­to­pro­sessi voi sujua ongel­mitta, levy­sep­pä­hit­saa­jat Mika Grås­ten ja Jorma Kupa­ri­nen kertovat.

KONEISTUSKESKUS

Kokoon hitsa­tut rungot siir­re­tään koneis­tus­kes­kuk­seen. Työn­te­ki­jöi­den valvon­nassa toimiva robotti poraa kuljet­ti­mella etene­viin runkoi­hin reiät ja kier­teet, ja valmis­te­lee kaiken muun, mitä eri osien kuten esimer­kiksi nivel­ten tai moot­to­rin runkoon asen­ta­mi­sessa tarvitaan.

– Koneis­tus­kes­kuk­sen ohjauk­sessa tarvi­taan koke­musta suurista kappa­leista. Sen rinnalla toiminta ohjausyk­si­kön kanssa edel­lyt­tää myös tieto­tek­nii­kan osaa­mista. Siinä on paljon muut­tu­jia. Rungot siir­re­tään koneis­tuk­sesta maalaa­moon, mitä ennen niistä kuiten­kin pois­te­taan purseet eli koneis­tuk­sen jäljiltä jäänyt ylimää­räi­nen mate­ri­aali, CNC-koneis­taja Riku Eerola kuvailee.

OHJAAMOVALMISTUS

Ohjaa­mo­jen raken­ta­mi­nen aloi­te­taan lattia- ja kattoe­le­men­teistä. Työn­te­ki­jöi­den ja heidän ohjauk­ses­saan toimi­vien robot­tien valmis­ta­mat elemen­tit siir­re­tään silta­nos­tu­rilla hitsaus­ji­gei­hin asen­net­ta­viksi, minkä jälkeen raken­ne­taan ohjaa­mon putki­runko ja pelli­te­tään ohjaamo. Sitten ohjaamo siir­re­tään C‑koukulla viimeis­te­ly­hit­sauk­seen, mistä se etenee pintakäsittelyyn.

– Siir­rymme päivit­täin työpis­teeltä toiselle. Kaik­kien pitää osata kaikki tehtä­vät, että tulee kier­toa ja työt suju­vat. Yhdessä vuorossa on viisi työn­te­ki­jää ja yksi harjoit­te­lija. Työvai­heet kuita­taan aina henki­lö­koh­tai­sesti. Viimeis­te­lijä on vastuussa siitä, että kaikki on kohdil­laan. Hän ei päästä ohjaa­moa käsis­tään ennen kuin se on valmis, asen­taja Veli-Matti Kaup­pi­nen tiivistää.

MAALAAMO

Tehdas­sa­lin seinälle sijoi­tettu elekt­ro­ni­nen tuotan­to­taulu kertoo maalaa­mon työn­te­ki­jöille, mitä osia linjalle on tulossa. Prosessi alkaa robot­tien hoita­malla raepu­hal­luk­sella. Puhal­luk­sen jälkeen osista pois­te­taan pintaan jääneet epäpuh­tau­det. Osat pestään, kuiva­taan uunissa ja puhal­ta­malla ja suoja­taan maalausta varten. Kun maalari on vetä­nyt pinnat valmiiksi, siir­ty­vät osat auto­ma­tiik­ka­vai­hee­seen. Ne seiso­vat ensin 20 minuut­tia ohen­tei­den pois­ta­mi­seksi ja siir­ty­vät sitten 40 minuu­tiksi uuniin, minkä jälkeen vuorossa ovat jääh­dy­tys ja poraus. Siitä osat siir­ty­vät kokoonpanolinjalle.

– Meillä on kier­tävä systeemi. Olen tänään suojaa­massa, huomenna maalaa­massa, sitten päivän poraa­massa ja hiek­ka­pu­hal­ta­massa. Systeemi on koettu hyväksi. Se edel­lyt­tää monio­saa­mista ja rasit­taa kaik­kia tasa­puo­li­sesti. Vuorossa on viisi työn­te­ki­jää, maalaa­mo­työn­te­kijä Teuvo Tikka­nen kommentoi.

JOHTOSARJATUOTANTO

Johto­sar­ja­tuo­tan­nossa valmis­te­taan metsä­ko­neissa tarvit­ta­vat johdo­tuk­set ja varus­tel­laan istui­met. Istui­miin laite­taan käsi­no­jat, ohjaus­kah­vat, jalusta, penk­ki­kaa­peli, tieto­kone ja muut tarvit­ta­vat osat. Istui­met testa­taan ennen kokoon­pa­no­lin­jalle lähettämistä.

– Varus­te­lemme istui­met asiak­kai­den tilaus­ten mukai­sesti. Siitä seuraa­valla vaih­te­lulla on vaiku­tuk­sensa työn vaati­vuu­teen. Laatu varmis­te­taan ennen kuin istui­met asen­ne­taan paikoil­leen, johto­sar­ja­työn­te­kijä Kaisa Lilja sanoo.

KOKOONPANOLINJA

Kokoon­pa­no­lin­jan alussa runkoi­hin asen­ne­taan jako­laa­tikko, syylari eli jääh­dy­tin, webasto eli lämmi­tin, rasva­rit ja hydrau­liik­ka­kom­po­nen­tit. Lisäksi laite­taan letkut paikoil­leen ja nipu­te­taan ne niin, että muut osat kuten moot­to­rit ja öljy­säi­liöt saadaan seuraa­vissa työvai­heissa siis­tisti asennettua.

– Paljon on hallit­tava, mitä kaik­kea ja missä järjes­tyk­sessä pitää lait­taa paikoil­leen tai mitä asen­ne­taan ylä- ja alakautta. Se kaikki on kone­koh­taista ja riip­puu osin myös asiak­kai­den tilauk­sista, asen­ta­jat Jussi Parta­nen ja Toni Sirviö kertovat.

OHJAAMOLINJA

Ohjaa­mo­lin­jan ykkös­pai­kalle tulee maalattu ohjaa­mon runko, missä se massa­taan. Tämän jälkeen ohjaa­moi­hin lisä­tään tarvit­ta­vat osat kuten tieto­ko­neet, sähkö­kes­kuk­set, istuin, sammu­tin­pul­lot ja verhoi­lu­jen alle tule­vat kompo­nen­tit. Viimei­senä paikoil­leen laite­taan avat­ta­vat ikku­nat ja ovet ja Scor­pion-mallei­hin esimer­kiksi katto ja valot. Valmis ohjaamo testa­taan ennen paikoil­leen asettamista.

– Sormi­näp­pä­ryyttä tarvi­taan paljon. Enim­mäk­seen laitel­laan pieniä osia paikoil­leen. Isot lasit ovat paina­via, mutta muuten kahden päivän kier­rolla tehtävä työ on aika kevyttä. Ohjaa­mo­ko­koon­pa­nossa tehdään asen­nuk­sia välillä myös polvil­laan. On joutu­nut opet­te­le­maan uudes­taan tuon kont­taa­mi­sen, konea­sen­taja Veli-Matti Vartiai­nen hymähtää.

HARVESTERIPÄÄN VALMISTUS

Hakkuu­ko­nei­den harves­te­ri­päät valmis­te­taan kuten etu- ja taka­run­got­kin eli työn­te­ki­jöi­den ja teol­li­suus­ro­bot­tien yhteis­työnä. Levy­sep­pä­hit­sari liit­tää ja hitsaa harves­te­ri­pään osat lyhyillä saumoilla runkoon kiinni. Robotti puoles­taan hitsaa ohjel­moin­nin mukai­sesti pitkät saumat, minkä jälkeen harves­te­ri­pää raken­ne­taan valmiiksi nostu­rin varassa toimi­vaksi metsä­ko­nee­seen liitet­tä­väksi ”työruk­ka­seksi”.

(KUVA PETTERI RAITO)

– Robo­tit eivät huoleta. Ne helpot­ta­vat monia työvai­heita, mutta eivät pysty kaik­kea teke­mään. Toisaalta ne tarvit­se­vat aina ihmi­sen operaat­to­riksi, levy­sep­pä­hit­sari Pasi Häli­nen toteaa.

VARASTOTYÖ

Varas­to­työn­te­kijä toimit­taa oikeat osat tarpeen mukaan tuotan­to­lin­jan eri vaihei­siin. Hän katsoo kapu­lasta eli elekt­ro­ni­sesta lait­teesta, mitä osia työpis­teissä milloin­kin tarvi­taan, kerää osat varas­tosta ja kuljet­taa ne kohtei­siinsa. Pienet osat siir­re­tään kärryillä ja isot trukilla. Työhön sisäl­tyy myös tava­ran vastaanotto.

– Työ on pohjim­mil­taan yksin­ker­taista, mutta skarp­pina pitää pysyä, että minkä osan ottaa hyllystä. Ulko­muis­tista jos rupeaa keräi­le­mään, niin saat­taa tulla virheitä, varas­to­työn­te­kijä Noora Sorri aprikoi.

LOPPUTARKASTUS

Tuotan­to­pro­sessi sisäl­tää ennen loppu­tes­tausta jutussa jo mainit­tu­jen lisäksi seuraa­vat päätyö­vai­heet: taka­te­lin asen­nus ja runko­jen yhdis­tä­mi­nen, nostu­rin jalus­tan ja polt­toai­ne­säi­liön asen­nus, kuor­mai­men nostu­rin asen­nus, ohjaa­mon asen­nuk­sen valmis­telu ja taka­run­gon sähkö­jen asen­nus sekä ohjaa­mon ja kone­pei­ton asen­nus. Näiden jälkeen loppu­tes­tauk­seen ajetaan valmis metsä­kone, joka voi olla harves­teri eli hakkuu­kone, tämän jutun pääku­vassa näkyvä PONSSE Elep­hant ‑kuor­mat­rak­tori, yhdis­tel­mä­kone, nosturi tai kuor­main. Loppu­tes­tauk­sessa esimer­kiksi tarkis­te­taan nesteet, kali­broi­daan hakkuu­pään paineet, kello­te­taan nosturi ja laite­taan tehdas­a­se­tuk­set kohdil­leen. Sitten kone siir­re­tään vielä koea­jo­sa­vo­talle testat­ta­vaksi oikei­siin työolo­suh­tei­siin ennen kuin se jäte­tään toimi­tus­va­rus­te­lu­hal­lille ja asiak­kaalle toimitettavaksi.

– Loppu­tes­taus vaatii tark­kuutta ja kone­koh­tai­sen osaa­mi­sen siitä, mitkä toimin­not pitää testata ja mitä asetuk­sia käyte­tään. Vaikka teemme säädöt konei­siin sijoi­te­tuilla tieto­ko­neilla sähköi­sinä, pitää tässä ymmär­tää myös meka­nii­kasta ja hydrau­lii­kasta, loppu­tes­taaja Miska Olli­kai­nen mainitsee.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT MISKA PUUMALA

Ponsse Oyj

PERHEYRITYS
PERUSTETTU 1970
PERUSTAJA Einari Vidgrén
KOTIPAIKKA Vieremä
LIIKEVAIHTO (2016) 517,4 miljoo­naa euroa
LIIKETULOS (2016) 55,2 miljoo­naa euroa
TYÖLLISTÄÄ Ylä-Savon alueella suoraan noin 700 henkeä.
TYÖLLISTÄVYYSVAIKUTUS noin 1 500 henkeä.
Omaval­mis­tuk­sen osuus on korkea.