Lumberjacks-bluesbändi treenikämpällään. Urmas Niemi (vas.), Jarkko Salo, Miikka Kivimäki sekä Janne Käpylä.

HARRASTAJA: Musi­soiva metsätyömies

Lumber­jacks-yhtyeen laulaja-kita­risti Urmas Niemi luo kauneutta ja rosoa kolmella soinnulla.

– Musiikki on ollut elämäs­säni pikku­po­jasta lähtien. Minulla on viisi vuotta vanhempi isoveli, joka 1970-luvun alussa sai kita­ran. Sille tuli vanhem­pana muita rien­toja. Kitara lojui kotona sängyn päällä. Otin sen syliini, ja siitä se lähti, kertoo Soinissa Etelä-Pohjan­maalla asuva Metsä­hal­li­tuk­sen metsuri Urmas Niemi.

Hän on soit­ta­nut samo­jen kave­rien kanssa 20 vuotta. Mies­ten nykyi­nen tyyli­laji on blues.

– Olemme soit­ta­neet vaikka minkä­laista musiik­kia. Jossa­kin vaiheessa päätimme ruveta teke­mään omia kappa­leita, ja niitä hiot­tiin. Blues­musiikki oli lähtö­kohta. Se on juuri­musaa, vanhaa amerik­ka­laista blue­sia englan­nin kielellä.

Yhtyeen Seinä­joen tree­ni­käm­pällä syntyi kaksi CD-levyä. Lumber­jacks esiin­tyy isoilla ja pienillä blues­fes­ti­vaa­leilla ja tekee ravin­tola- ja klubi­keik­koja. Niemen into blue­siin ei ota laantuakseen.

– Toki soitan muis­sa­kin bändeissä. Mutta Lumber­jacks on pääorkesteri.

TYÖMIESMEININKIÄ

Lumber­jacks tarkoit­taa suomeksi metsä­työ­mie­hiä. Niemi kiis­tää, että nimi olisi hänen keksin­töään, vaikka hän on joukon ainoa amma­tik­seen metsä­töitä tekevä.

– Oli hirmu vaikea keksiä bändille nimeä. Vaikka mitä jauhet­tiin, tuo nimi tuli vastaan. Kun mieti­tään yhtyeen imagoa, niin siihen kuuluu rosoi­suus. Olemme hieman katuo­jasta nous­seita. Emme hienos­tele yhtään. Se on työmies­mei­nin­kiä. Siinä mielessä nimi sopii.

– Mutta ei tämä musiikki ole huumo­ri­hom­maa, vaan vaka­vasti otettavaa.

Kont­ras­tin vuoksi metsuri Niemi erot­tau­tuu muusta bändistä pukeutumisella.

– Minä olen italia­lai­sessa puvussa, toisilla on ruutu­paita. Se on tarkoi­tuk­sella tehty niin päin.

IDEOITA METSÄSTÄ

Niemi tekee yhtyeelle sävel­lyk­siä. Esiku­vik­seen kita­ris­teina hän mainit­see muun muassa Albert Kingin ja jazz-kita­risti Grant Greenin.

– Jimi Hendrix soitti myös juuri­musiik­kia ja oli ihan blues, mutta itseäni semmoi­nen vingu­tus­ki­tara ei enää sytytä. Mitä vähem­mällä saa asian esitet­tyä, sitä parempi.

– On turha sirkus­tella. Kappa­lei­den teko on sitä, että käyte­tään aivan yksin­ker­tai­sia ideoita. Kyllä ne siitä muotou­tu­vat, kun aletaan sovit­taa. On hirveän mielen­kiin­toista puuhaa synnyt­tää uusi kappale.

Monet musiikki-ideat synty­vät Niemelle metsä­töitä tehdessä.

– Niitä vain tulee. Kun raivaus­sa­han kanssa pyörii tai sahai­lee, ei tarvitse kummem­min ajatella, kun ideoita tulee mieleen. Kun palaa illalla kotiin ja kita­ran kanssa koluaa, niin silloin kun sen idean muis­taa, siinä yleensä on jotain.

MOOTTORISAHA INSTRUMENTTINA

Niemi on vaka­vasti harkin­nut myös moot­to­ri­sa­haa instru­ment­tina. Taus­talla on pieni kokeilu.

– Olen miet­ti­nyt, että voisi tehdä jonkin kappa­leen, jossa pelaisi kaasut­ta­malla moot­to­ri­sa­haa livenä. Se voisi onnistuakin.

– Kerran meidän piti tehdä erää­seen tilai­suu­teen terveh­dys­vi­deo. Vein moot­to­ri­sa­han tree­ni­käm­pälle, ja rupe­simme soit­ta­maan. Vedin yhden kier­rok­sen kita­ralla, ja vaih­doin moot­to­ri­sa­haan. Repäi­sin sen sisällä käyn­tiin. Muut soit­ti­vat, ja minä moot­to­ri­sa­han kanssa kaasut­te­lin biisin loppuun. Oli kauhea käry kämpässä. Ja kun katsoin basis­tin rinnuk­sia, niin terä­ket­ju­öljy valui rintaa pitkin. Mutta mitäs tila­si­vat, Niemi nauraa.

Aika­naan moot­to­ri­sa­haa käytti musii­kissa Maukka Perus­jätkä, mutta hänen sahas­saan ei ollut terä­ket­jua, vaan pelkkä laippa.

– Kun itse teen, niin siinä pitää olla täydel­li­nen moot­to­ri­saha ja vielä puupölli vieressä, että hieman puru lentää. Kyllä minä sitä vielä kokei­len, aivan varmasti.

Lumber­jacks tree­ni­käm­päl­lään. Urmas Niemi (vas), Miikka Kivi­mäki, Jarkko Salo sekä Janne Käpylä.

METSURI JA KITARA

Niemi on ollut metsu­rina Metsä­hal­li­tuk­sella vuodesta 1981 lähtien. Se työ antaa hänelle yhtä paljon kuin musiikkiharrastus.

– Tykkään olla luon­nossa. Ja musiikki on aina ollut läsnä.

Niemen mukaan bändissä soit­ta­malla ei tänä päivänä tienaa leipäänsä.

– Siihen ei ole tarvet­ta­kaan, koska meillä kaikilla on päivä­työ. Jos muuta vaih­toeh­toa ei olisi, mies ja kitara-peri­aat­teella voisi elää kituuttaa.

– Mutta toivot­ta­vasti se ei ikinä siihen mittaan mene, että siitä joutuisi leipänsä otta­maan. Se alkaisi mais­tua työlle.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JA VIDEO JOHANNES TERVO

Katso mais­tiai­nen Lumber­jack­sin soitosta: