MITÄ TEHDÄ MUOVILLE: Kontiolahden Phillips-Medisizella: ”Mistä muusta kuin muovista?”

”Ominaisuuksiltaan muovi on lähes ainoa materiaali, josta näitä tuotteita pystyy valmistamaan”, uskoo Phillips-Medisizen asettaja Viivi Tukiainen. Kontiolahdella tehdään ihmishenkiä pelastavia insuliinikyniä vientiin.

Vierailijakin on joutunut painamaan suojatakin nepparit ihan kurkkuun asti kiinni ja pyyhkimään myös haastattelunauhurin desinfiointiaineella. Medisizen tehtaan puhdastiloissa, ruiskuvaluosastolla, ollaan tarkkoina. Täällä tehdään lääketeollisuuden tiukkojen hygieniamääräysten mukaisesti työtä. On tasaisen lämmintä ja tasaisen kosteaa.

Työntekijöitä puikkii ahtaissa väleissä, kun pitkälti automatisoidut ja vieri viereen sijoitetut koneet putkauttavat tuuteistaan valmiita komponentteja diabeetikkojen insuliinikyniä varten. Eri osat valetaan muovista, josta osa on harmaata, osa valkoista, osa aivan kirkkaan läpinäkyvää.

Valukoneisiin muotteja asettava ja tuotantoa valvova Viivi Tukiainen on tietoinen muovista käydystä keskustelusta. Suurin ongelma hänestä on meriin joutuva muovijäte, mutta sekin olisi ratkaistavissa oikealla lajittelulla ja oikealla hävittämisellä. Tukiainen opiskelee nyt oppisopimuksella muovitekniikan ammattitutkintoa. Alun alkaen hänen piti piipahtaa tehtaalla ”väliaikaisesti”.

– Olen ollut täällä seitsemän vuotta, ja syy miksi tulin, on se ihan perinteinen; ajautuminen, Tukiainen kertoo rehevästi nauraen.

Asettaja toteaa, että vuorotyö ruiskuvalukoneella ei ole varsinaisesti ”kutsumus”, mutta hyvät työkaverit saavat viihtymään. Tukiainen uskoo koko tehtaan tulevaisuuteen – ja omaansa, siksi hän on lähtenyt jatkamaan muovialan opintoja.

– En halua jäädä junnaamaan paikalleni, haluan edetäkin.

MONENLAISTA MUOVIA

Phillips-Medisizen tehtaan omistaa yhdysvaltalainen Molex-konserni, jonka puolestaan omistavat Trumpin taustarahoittajina tunnetut Kochin veljekset. Kontiolahden tehtaalla henkilöstöä on yhteensä 480. Insuliinikyniä valmistavassa Ensolantien yksikössä tuotannon työntekijöitä on 193, syöpälääkkeiden annostelijoita ja kierukan asettajia valmistavassa Lammintien yksikössä 113.

Tehdas toimii pelkästään alihankkijana lääkefirmoille, ja tilaajat määrittelevät aina tarkkaan tuotteen vaatimukset. Henkilöstö- ja viestintäasiantuntija Mari Vänskä-Ruotsalainen toteaa, että EU-määräykset tiukentuivat vuonna 2016. Taustalta löytyvät erityisesti silikoni-implantteihin liittyneet skandaalit, kun esimerkiksi Ranskassa rintojen silikonitäytteisiin käytettiin teollisuuslaatua.

Medisizen tuotteet kootaan valmiiksi Kontiolahdella, mutta lääkeaineita ei tehdas itse lisää, vaan sen hoitavat lääkefirmat. Insuliinikynien komponenteissa on hyvin erilaisia muoveja. Ne tehdään kaikki neitseellisestä muoviraaka-aineesta lääketeollisuuden vaatimusten mukaisesti. Mutta muoveissa voi olla mitä moninaisimpia lisä- tai seosaineita, Vänskä-Ruotsalainen toteaa.

– Se, mikä tekee koko muovialalla kierrättämisestä haasteen, on yrityssalaisuuksien suoja. Muovituote on hyvin harvoin pelkästään yhtä materiaalia, vaikka PC:tä. Muut aineet eivät välttämättä näy pakkauksessa. Ja tämä tekee uudelleenkäytöstä vaikeaa.

Pääluottamusmies, työkaluvalmistaja ja muottihuoltaja Jani Kähkönen komppaa PR-henkilön mietteitä. Kähkönen vielä lisää, että häntä ei ainakaan kiinnosta sellainen ratkaisu, että käytön jälkeen erilaisia muoveja sisältäviä jätteitä vietäisiin niin sanottuihin kehitysmaihin käsin lajiteltaviksi. Kähkönen aprikoi, voitaisiinko muovien käyttöä vähentää pikemmin sitä kautta, että kertakäyttötuotteista siirryttäisiin monikäyttöisiin muovituotteisiin.

Työsuojeluvaltuutettu ja EHS-kouluttaja Teppo Suikkari kertoo, että tehtaan prosessissa on suljettu veden kierto, eikä muoveja pääse vettä vaihdettaessakaan jätevesiin tai ilmaan. Kaikki hukkamuovi menee joko kierrätykseen tai energiajakeeksi.

MISSÄ VAKITUISET, MISSÄ KISÄLLIT?

Tehtaan PR-asiantuntija sanoo, että tänä vuonna on otettu 80 uutta työntekijää. Saman pöydän ääressä muoviasioita Tekijälle selvittelevä pääluottamusmies ei oikein suostu hyväksymään Vänskä-Ruotsalaisen lukua. Kähkönen harmittelee, että vuokratyöstä on tullut ”stabiili” käytäntö tällekin tehtaalle. Hän heittää vielä Teollisuusliiton johdolle terveiset.

– Kun Riku (Aalto) istuu muiden herrojen kanssa neuvottelupöydässä, on vuokratyöntekijät nostettava agendalle.

Kymmenisen vuotta sitten sekä paikallinen ammatti- että ammattikorkeakoulu lopettivat muoviin erikoistuneen opetuksen. Nyt tätäkin tehdasta uhkaa osaavan työvoiman pula.

– Entiset perloslaiset alkavat loppua, Suikkari kuvaa tilannetta.

Tehdaskierroksella tapaamme työkaluvalmistaja Jorma ”Zimi” Hirvosen, jonka tilanne kertoo siitä, että kisällejä ei ole kuitenkaan otettu. Hirvonen viimeistelee ruiskuvaluun tarvittavia muotteja, eikä tätä hyvin vaativaa, pitkälti käsin tehtävää metallityötä opita hetkessä. Hirvonen on ”todennäköisesti” lähdössä ensi keväänä eläkkeelle – 45 työvuoden ja 27 tässä tehtaassa vietetyn vuoden jälkeen.

– Onhan se huonompi puoli, että minulla ei ole kisälliä, vaikka osaamispulasta puhutaan. Silloin kun aikoinaan nuorena menin lukkotehtaalle, nuoret saivat oppia vanhemmilta.

Hirvonen on yksi niistä tehtaalaisista, jotka ovat muovin ongelmakohdista lukeneet ja tykönänsä miettineet.

– Onhan se muovi kakspiippuinen juttu tässä vaiheessa. Ongelma muovi on, jos se luontoon jääpi. Mutta me teemme kuitenkin näitä terveydenalan hommia. Näillä meidän tuotteillamme pelastetaan ihmishenkiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JOHANNA KOKKOLA

LUE MUOVISTA MYÖS:

Muovi on kaikkialla, niin myös jäte – mikä on muovin tulevaisuus? (16.1.2019)

Tampereen Amerplastilla: ”Vaikeaa olisi ilman muovia” (16.1.2019)