TEKIJÄ 20171026 Jukka Seppälä keskellä, Aluetoimisto, Jyväskylä. Vasemmalla Ilkka Terimaa, Paula Ikonen, Eliisa Haimakka, Aila Hämynen ja Kirsi Hyvönen. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Alue­toi­misto on liitto pienoiskoossa

Jukka Seppälä luot­saa jatkos­sa­kin Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-aluetta Jyväs­ky­län alue­toi­mis­tosta käsin. ”Jos jäsen tulee käymään tai soit­taa alue­toi­mis­toon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä”, Seppälä kertoo.

Kun Jukka Seppälä siir­tyi vuonna 1998 Metal­li­työ­väen liiton keskus­toi­mis­tolta Helsin­gin Haka­nie­mestä alue­toi­mit­si­jaksi Jyväs­ky­lään, arveli hän tule­van työnsä olevan ”moni­puo­lista hommaa”. Arvio osui oike­aan: tyypil­listä työpäi­vää ei ole, ja työvii­kolla hän on mukana monenlaisessa.

Viikon aikana hän saat­taa esimer­kiksi tehdä kampan­ja­työtä, hoitaa jäsen­ten ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­den kysy­myk­siä ja ongel­mia, koulut­tau­tua, tehdä yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mista tai toimin­nan­suun­nit­te­lua sekä hoitaa esimie­helle kuulu­via rutii­neja ja alueen tapah­tu­miin liit­ty­viä järjestelyjä.

Liit­to­fuusion valmis­telu toi työn­ku­vaan oman lisänsä: Seppälä oli mukana työryh­mässä, joka pohti järjes­tö­toi­min­taa ja sen myötä myös alue­toi­min­taa. Alue­toi­mis­to­jen roolia hän luon­neh­tii ”kuin liitoksi pienois­koossa”. Erona on se, että alueella ollaan lähem­pänä seudun jäse­niä, luot­ta­mus­hen­ki­löitä ja työpaik­koja. Esimer­kiksi Vaasa–Keski-Suomen alueella asuu noin 35 000 teollisuusliittolaista.

– Jos jäsen tulee käymään tai soit­taa alue­toi­mis­toon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä. Asiaa pyri­tään ratkai­se­maan täällä meillä niin pitkälle kuin mahdol­lista. Jos taas joudu­taan teke­mään vaik­kapa oikeus­a­pu­ha­ke­mus, asia siir­tyy Helsin­kiin hoidet­ta­vaksi, hän kertoo.

LISÄÄ VAIKUTTAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ

Millaista se alue­toi­minta sitten 1.1.2018 alkaen on? Seppä­län mukaan alueilla säilyy niin edun­val­vonta, järjes­tö­toi­minta kuin jäse­nyys- ja kassa­pal­ve­lut­kin. Eri sopi­musa­lo­jen osaa­mista tarvi­taan mahdol­li­sim­man laajasti, mutta kun uudessa liitossa aloja on 33, ei jokai­seen sopi­musa­laan erikois­tu­nutta henki­löä kuuden hengen toimis­tosta löydy. Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­seen Seppälä kaipaa lisää voimavaroja.

– Pitäisi olla enem­män yhtey­den­pi­toa poliit­ti­siin päät­tä­jiin, virka­mie­hiin ja vaik­kapa oppi­lai­tok­siin. Lisäksi Teol­li­suus­lii­ton pitää näkyä ja kuulua myös mediassa. Siinä­kin on kyse siitä, että jäsen­ten ja koko teol­li­suu­den asema yhteis­kun­nan kivi­jal­kana vahvis­tui­si­vat, hän pohtii.

Lisää resurs­seja hän kaipaa myös järjes­tä­mis­toi­min­taan. Käytän­nössä järjes­tä­mi­nen tarkoit­taa sitä, että tietyn työpai­kan työn­te­ki­jöitä valmen­ne­taan hoita­maan työpai­kan edun­val­von­taa ja ratkai­se­maan asioita työpai­kalla yhdessä. Seppä­län mukaan etuna on, että se lisää aktii­vi­suutta ja aktii­veja ja tuo uusia jäseniä.

Niitä, jotka pelkää­vät yhtei­söl­li­syy­den katoa­mista suuressa liitossa, hän haluaa rauhoi­tella. Ammat­tio­sas­toja kannus­te­taan edel­leen teke­mään yhteis­työtä, ja aiem­min muodos­tu­nei­den poru­koi­den toivo­taan pysy­vän tiiviinä jatkossakin.

– Alue­toi­min­nassa löytyy paik­kansa ihan varmasti kaikille jäse­nille, jotka vain halua­vat osal­lis­tua. Ensi vuoden tapah­tu­ma­ka­len­te­rissa on paljon eri kohde­ryh­mille suun­nat­tuja tilai­suuk­sia ja koulu­tuk­sia. On nuorille, osas­toak­tii­veille, luot­ta­mus­hen­ki­löille, valtuu­te­tuille ja ihan rivi­jä­se­nille sekä jäsen­ten perheille, hän listaa.

KOLMEN LIITON NÄKÖISTÄ TEKEMISTÄ

Teami­lai­sille alue­toi­mis­tot tule­vat uutena asiana, mutta TEAMis­sa­kin on ollut alue­toi­min­taa. Pari vuotta ennen fuusiota liitossa lansee­rat­tiin mata­lan kynnyk­sen Uutta virtaa ‑toiminta, jonka tavoit­teena oli auttaa jäse­niä verkos­toi­tu­maan yli työpaikka- ja osas­to­ra­jo­jen sekä akti­voida myös uutta väkeä mukaan.

Käytän­nössä jäse­net järjes­ti­vät alueel­li­sia tapah­tu­mia varsin omatoi­mi­sesti alueensa suun­nit­te­lu­ryh­män johdolla ja kahden toimit­si­ja­kum­min avulla. Seppä­lää innos­taa malli, jossa jäse­net ottai­si­vat veto­vas­tuun tapah­tu­man järjes­tä­mi­sestä ja markkinoinnista.

– Jotain sen tyyp­pistä olisi hyvä jossain vaiheessa saada mukaan uuteen liit­toon, hän sanoo.

Alue­pääl­li­köllä on hyvä tuntuma Keski-Suomen metal­lia­lan työpai­koista. Fuusion myötä työpaik­ko­jen kirjo laaje­nee, ja hän haluaa mielel­lään tutus­tua myös uusiin yrityk­siin ja jäseniin.

– Toivot­ta­vasti jäse­net vaikka kutsu­vat käymään, koska vierai­lu­han on ihan paras tapa tutus­tua työpaik­koi­hin ja työn­te­ki­jöi­hin, hän sanoo.

TEKSTI SIRPA TASKINEN
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Sivun yläreu­nan kuvassa Jukka Seppälä keskellä, Ilkka Teri­maa (vas.), Paula Ikonen, Eliisa Haimakka, Aila Hämy­nen ja Kirsi Hyvönen.

 

JUKKA SEPPÄLÄ

Alue­pääl­likkö

KOULUTUS Levyseppä-hitsaaja

TAUSTA Kotoi­sin Kuore­ve­deltä (nyk. Jämsä). Akti­voi­tui Metal­li­työ­väen liitossa luot­ta­mus­toi­mien ja nuori­so­toi­min­nan kautta.

TOIMITSIJAURA Metal­li­lii­ton nuori­so­toi­mit­sija 1991, Jyväs­ky­län alue­toi­mis­toon 1998, alue­pääl­likkö 2003

 

6 ALUETTA

1.1.2018 alkaen

Helsinki–Uusimaa, Varsinais-Suomi–Satakunta, Vaasa–Keski-Suomi, Savo-Karjala–Kaakkois-Suomi, Häme–Pirkanmaa ja Oulu–Lappi.

14 ALUETOIMISTOA

Paik­ka­kun­nit­tain: Vantaa, Kotka, Turku, Hämeen­linna, Tampere, Mikkeli, Varkaus, Jyväs­kylä, Pori, Vaasa, Oulu ja Tornio

 

Verkos­toista Uutta virtaa

TEAMissa ammat­tio­sas­to­jen verkos­toi­tu­mi­nen ja yhteis­työ on ollut vuosien 2016 ja 2017 pain­opiste. Yhteis­työllä on saatu toimin­taan uutta virtaa ja on voitu jakaa hyviä ideoita. Yhteistä teke­mistä yli osas­to­ra­jo­jen on järjes­tetty monin paikoin jo aiem­min­kin, mutta parina viime vuonna tavoit­teena on ollut vahvis­taa olemassa olevia verkos­toja ja synnyt­tää uusia.

Yhteis­työn pohjaksi Suomi jaet­tiin viiteen löyhä­ra­jai­seen aluee­seen. Alueille nimet­tiin kummit liiton toimis­tolta. Heidän tehtä­vä­nään on ollut toimia alueen aktii­vien taus­ta­tu­kena. Kummien lisäksi alueille on nimetty jäsen­ten joukosta yhteys­hen­kilö ja suun­nit­te­lu­ryhmä, jotka ideoi­vat alueen toimintaa.

– Hyödyl­li­sintä on ollut verkos­toi­tu­mi­nen, kertoo Joroi­sissa asuva Aki Kakriai­nen.

28-vuotias Kakriai­nen toimii logis­tiik­kao­pe­raat­to­rina Oy Woikoski Ab:n Varkau­den toimi­pis­teessä ja istuu ammat­tio­sas­tonsa eli Woikos­ken Kemian­työn­te­ki­jöi­den halli­tuk­sessa. Hän lähti vajaat kaksi vuotta sitten mukaan Savo–Karjalan Uutta virtaa ‑tapah­tu­maan kave­rin yllyt­tä­mänä ja tuli heti vali­tuksi alueen suunnitteluryhmään.

Uutta virtaa ‑tapah­tu­miin on ollut sangen matala kynnys. Myös hyödyt ovat ilmeiset.

– Jos tulee ongel­mia, voin nyt soit­taa ja kysyä neuvoa saman­hen­ki­siltä ihmi­siltä toisilla työpaikoilla.

– Jäse­net toivo­vat tällaista jatkos­sa­kin, rentoa yhdessä oloa ja yhdessä teke­mistä, Kakriai­nen sanoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA

 

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Isosta järjes­töstä saatava paljon irti

Toimii, sanoo järjestäjä