Enemmän töitä hyvillä ehdoilla!

”Mitä enemmän muualla päin maailmaa tehdään töitä huonoilla työeh­doilla, sitä vähemmän tehdään työtä hyvillä ehdoilla eli meillä länsi­maissa.” Tämä on Petri Partasen ydinmie­telmä siitä, miksi ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen aktiivin pitää olla aktiivi myös kansain­vä­li­sissä asioissa.

13.12.2017

Boliden Kokkola Oy:n teolli­suus­liit­to­lainen pääluot­ta­mus­mies Petri Partanen on käynyt kansain­vä­li­syy­s­asioista kurssia kurssin jälkeen.

– Varsinkin viime kesän Genève­koulu avasi silmiä, Partanen kuvaa.

Genève­koulu on pohjois­maisen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kolmi­viik­koinen kurssi, jolla päästään seuraa­maan samai­sessa Sveitsin kaupun­gissa kokoon­tuvaa ILO:n yleis­ko­kousta. ILO on YK:n alainen kansain­vä­linen työjär­jestö, jossa ovat edustet­tuina työnte­kijät, työnan­tajat ja valtiot. ILO:ssa sovitaan ja valvo­taan kolmi­kan­tai­sesti työelämän vähim­mäi­seh­doista ympäri maailmaa.

– ILO on ainoa YK:n järjestö, joka toimii kolmi­kan­tai­sesti. Mutta työnan­ta­ja­puoli toimii hirveän kaksi­naa­mai­sesti. Vuodesta 2012 asti ILO:ssa on kytenyt riita siitä, kuuluuko lakko-oikeus ihmisten perus­oi­keuk­siin. Työnan­ta­jien mielestä jokainen maan pitäisi saada itse päättää lakko-oikeu­dessa kansal­li­sessa lainsää­dän­nös­sään. Lakko on kuitenkin ainoa keino, millä kehit­ty­vissä tai epäde­mo­kraat­ti­sissa maissa ihmiset pystyvät kehit­tä­mään yhteis­kun­nal­lisia olojaan, Partanen puuskahtaa.

Euroopan maihin, Keski-Euroo­passa jopa halli­tus­ta­solle asti, rantau­tunut rasismi huolettaa Partasta sekin. Partanen kuvailee pakolai­suuden todel­lisia syitä.

– Sota ei tunne rajoja, terro­rismi ei tunne rajoja, raha ei tunne rajoja, ilmas­ton­muutos ja saasteet, eivät nekään tunne rajoja. Jos 50 vuoden päästä jokin ydina­se­valtio romahtaa näistä syistä sisältä päin, mitä me sitten teemme?

– Rasistit eivät tahdo ymmärtää pakolai­suuden alkusyitä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajoja, eivätkä pakolai­set­kaan voi tämän takia tuntea rajoja.

Rasistit eivät tahdo ymmärtää pakolai­suuden alkusyitä. Nuo alkusyyt eivät tunne rajoja.

Partanen painottaa, että teollis­tu­neiden maiden tulisi vaikuttaa asioihin jo ennalta. Ihmisiä on autet­tava siellä missä he asuvat. Tätä apua on annet­tava paitsi inhimil­li­sistä syistä, myös siksi, että se vaikuttaa välil­li­sesti Suomen kaltaisen maan työnte­ki­jöiden työehtoihin.

– Jos emme auta ihmisiä siellä, missä heillä on hätä, tulevat he meille ja tuovat mukanaan ne lieveil­miöt, joiden takia heillä alun alkaen oli hätä.

Tämä on Partasen toinen ydinmie­telmä eli erään­lainen vastaus niihin kansain­vä­li­siin kysymyk­siin, joita hän sanoo mietti­neensä. Suurimpia kysymyksiä on herät­tänyt globaali kauppa, sen mukanaan tuomat työeh­tojen polke­miset ja ihmisoi­keus­rik­ko­mukset. Partasen on ollut vaikea ymmärtää, miksi suoma­lainen ammat­tiyh­dis­tys­liike on johdon­mu­kai­sesti poikennut julki­lausu­mis­saan monista euroop­pa­lai­sista ja yhdys­val­ta­lai­sista ammat­ti­lii­toista. Jälkim­mäiset vastus­tavat kaupan vapaut­ta­mista entisestään.

– Olen itse vapaa­kaup­pa­so­pi­muksia vastaan. Ymmär­tääk­seni SAK on perus­tanut kanna­tuk­sensa siihen, että histo­rial­li­sesti kaupan vapaut­ta­minen on hyödyt­tänyt teolli­suus­maita. Tätä en enää pidä automaattina.

– Tehtaat vaihtavat paikkaa maasta toiseen niin nopeasti ja esimer­kiksi vapaa­kaup­pa­so­pi­musten välimie­soi­keudet toimivat täysin epäde­mo­kraat­ti­sesti. Ja muiste­taan nyt se ILO, jossa lakko-oikeus on kyseenalaistettu.

Välimie­soi­keuden tuomiot voivat tunne­tusti varjella yritysten oikeuksia niin, että kansa­laisten oikeudet polje­taan maahan.

– Eihän tämä nyt ole mistään kotoisin! Minä saatan demokraat­ti­sissa vaaleissa äänestää puoluetta, joka haluaa säätää esimer­kiksi uutta ympäris­tö­lain­sää­däntöä. Ja sitten tulee jokin ylikan­sal­linen elin (välimie­soi­keus), joka antaa valtiolle sakot.

Järjes­tä­minen on kaikkein tehok­kainta kehity­syh­teis­työtä, siitä on jo ihan tutkittua tietoa.

Partanen toivoo, että Teolli­suus­liitto jatkaisi SASKin eli Suomen Ammat­ti­liit­tojen Solidaa­ri­suus­kes­kuksen ja sen – yhdessä eri liittojen kanssa – toteu­tet­tujen solidaa­ri­suus­hank­keiden tukemista. Ulkomi­nis­teriö on juuri arvioinut SASKin toimintaa, ja se on saanut tuolta viral­li­sel­takin taholta aivan huippuarvion.

– SASKin touhut tuntuvat minusta kaikkein järke­vim­miltä. Globaa­lien tuotan­to­ket­jujen alkupäät ovat Afrikassa ja Aasiassa. Rahakin on siellä tehtaitten muodossa. Mutta työnte­kijät eivät osaa tai uskalla vaatia omaa osuut­taan tuosta rahasta.

Partasen mukaan tuo osuus vähen­täisi kuitenkin yhtä pakolai­suuden perus­syytä, köyhyyttä.

– Kaikkein parasta on järjestää työnte­kijät ammat­ti­liit­toihin. Ei kannata hakea muille kaivosta vettä, kannattaa opettaa heidät käymään kaivolla itse. Järjes­tä­minen on kaikkein tehok­kainta kehity­syh­teis­työtä, siitä on jo ihan tutkittua tietoa, Partanen toteaa viitaten nimeno­maan tuohon ulkomi­nis­te­riön selvitykseen.

”Tiedon­jano” kuuluu Partasen omien sanojen mukaan hänellä jo perus­luon­tee­seen. Kun vastauksia kysymyk­siin on käyty hakemassa ulkomail­takin, mitä muuta kuuluu kansain­vä­li­syy­sak­tiivin tehtä­vä­kent­tään? Selväs­tikin vaikka blogin pitäminen.

– Minulla on ollut sellainen tapa, että jos minulla on tietoja ja mieli­pi­teitä, minä myös levitän niitä ja kirjoitan niistä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Kansain­vä­li­syys kiertyy yhtei­seksi eduksi
Asiamme on yhteinen, kaikkialla
Kolmi­kan­nassa harjoi­teltua järjestämistä