MAAILMA: Yritysverolla varoja oppisopimuskoulutukseen

Saksankielisessä Euroopassa on pitkä oppisopimuskoulutuksen perinne. Moni siirtyy peruskoulusta suoraan työssäoppimiseen, Sveitsissä jopa kaksi kolmasosaa.

KUVA YLLÄ: Automekatroniikka-asennuksen oppisopimusopiskelija Jiyan Kizilboga tutki Volkswagen Touraniin tullutta näädän nakertamaa vauriota VW-korjaamolla Hannoverin lähellä Saksassa heinäkuun lopussa. Ala-Saksin osavaltiossa opiskelijoiden lukukausi alkoi epävarmoissa tunnelmissa, mikä ilmenee vähempinä oppisopimushakijoina, harvempina harjoittelupaikkoja tarjoavina työnantajina ja täyttämättöminä harjoittelupaikkoina. KUVA LEHTIKUVA / DPA / JULIAN STRATENSCHULTE

9.9.2020

Saksalaiset kutsuvat omaa koulutusmalliaan duaalikoulutukseksi eli kahden järjestelmän koulutukseksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limittämistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppisopimusjärjestelmä on saanut paljon vaikutteita Saksasta.

Saksassa opiskelijoiden korvauksen taso on ammattiliitoille tärkeä asia. Se määritellään työehtosopimuksissa, ja esimerkiksi IG Metall pyrkii jatkuvasti nostamaan sitä enemmän kuin muita palkkoja.

Laki määrittää koulutettavien vähimmäiskorvaukset 515–620 euron välille kuukaudessa, mutta esimerkiksi terästeollisuuden sopimus takaa 980–1 197 euron korvauksen.

Liitto valvoo muutoinkin tarkasti opiskelijoiden etuja työpaikoilla.

– Pidämme huolta siitä, että opintosuunnitelmaa noudatetaan, eikä opiskelijoilla teetetä mitään opinnoille vieraita tehtäviä, sanoo liiton Volkswagenin Osnabrückin yritysneuvoston jäsen Petra Nolte liiton verkkosivuilla.

Saksassa on työpaikoilla oma lakisääteinen opiskelijoiden ja nuorten etuja valvova elin, Jugend- und Auszubildendenvertretung JAV. Sen toiminta kattaa alle 25-vuotiaat työntekijät ja sille valitaan oma edustaja tai neuvosto.

Laki säätää, että JAV:n luottamushenkilöille on taattava työpaikka opintojen jälkeen. Suoja kestää vuoden opintojen päättymisen jälkeen.

Tanskassa oppisopimusverolla kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista.

Monessa maassa oppisopimuskoulutuksen kuluja katetaan yrityksiltä perittävällä erillisellä verolla. Tanskassa näin kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista.

Järjestelmä tasaa oppisopimuksen kuluja eri yritysten kesken ja tuo hyötyjä niille, jotka oppilaspaikkoja tarjoavat. Silti veron tuottoa ei ole pystytty kokonaisuudessaan käyttämään ja tänä vuonna sitä peritään vähemmän.

Ranskassa vastaavaa veroa on eri muodoissaan peritty jo vuodesta 1925. Verosta on voinut vähentää omat oppisopimuskulut. Veron tarkoitus on kannustaa yrityksiä tarjoamaan koulutuspaikkoja.

Britanniassa konservatiivihallitus sääti vuodesta 2017 yli kolmen miljoonan punnan liikevaihdon saavuttaville yrityksille 0,5 prosentin oppisopimusveron niiden koko palkkasummasta. Yrityksillä on kaksi vuotta aikaa käyttää maksamansa vero omaan oppisopimuskoulutukseensa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

MAAILMA: Tanskassa suuntana nelipäiväinen työviikko senioreille

Tanskassa teollisuuden tämän kevään työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa.

Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskeisistä parannuksista on fritvalgskonto, työntekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin.

Työnantaja siirtää tämän summan työntekijän tilille palkan päälle. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkansaajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa.

Tilinsä voi sijoittaa eläkemaksunsa nostamiseen, alle 14-vuotiaiden lastensa hoitamiseen tarvittaviin vapaapäiviin tai lisäpalkan maksamiseen lomapäivien yhteydessä.

Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla.

Varttuneilla työntekijöillä on lisäksi viisi vuotta ennen kansaneläkeikäänsä mahdollisuus lyhentää työaikaansa. Tällä sopimuskaudella he voivat käyttämällä koko tilinsä saada kaikkiaan 38 vapaapäivää työaikansa lyhentämiseen.

Tähän voi lisätä päälle kuudennen lomaviikon viisi vapaapäivää. Näin ollaan jo melkein vuoden työviikkojen määrässä. Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla.

Vapaansa voi halutessaan ottaa lyhyempänä viikoittaisena työaikana tai pidempinä lomina.

Tanskan teollisuuden ammattiliitot ovat painottaneet pitkään fritvalgskonton kehittämistä. Järjestely alkoi vuonna 2007 ja sen arvoa on kasvatettu alun yhdestä prosentista nykyiseen seitsemään. Samalla on varmistettu, että se tuo joustoja kaiken ikäisille työntekijöille.

Eläkeikää lähestyvien työajan lyhentämisen uskotaan vähentävän varhaiseläkkeitä ja irtisanomisia.

Teollisuuden ammattiliitot neuvottelivat 230 000 työntekijää kattavan teollisuuden sopimuksen maaliskuussa. Huhtikuussa se hyväksyttiin selvin luvuin jäsenäänestyksessä.

Tanskan metalliliitossa 91,6 prosenttia äänestäneistä hyväksyi sopimuksen ja monialaisessa 3F-liitossa 67,9 prosenttia. Kaikkiaan keskusjärjestö FH:n jäsenliittojen äänestäneistä 79,8 prosenttia tuki sopimusta.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Tanskan teollisuudelle neuvottelutulos, Ruotsissa neuvottelut alkavat

Tanskassa on saatu neuvottelutulos teollisuuden työntekijöiden uudesta kolmivuotisesta sopimuksesta. Se menee nyt jäsenäänestykseen. Ruotsissa teollisuuden neuvottelut käynnistyvät ja osapuolten vaateet on julkistettu.

Yhdeksän ammattiliittoa muodostaa Tanskassa CO-industri -ryhmän, joka neuvottelee työnantajajärjestö Dansk Industrin kanssa työehtosopimuksen 230 000 teollisuuden työntekijälle.

OK20-niminen neuvottelutulos syntyi helmikuun alussa ja menee nyt liittojen käsittelyyn sekä jäsenäänestykseen. Sekä CO-industrin että Dansk Metal -liiton hallitukset suosittelevat ehdotuksen hyväksymistä.

Palkat eivät ole sopimuksen keskeinen osa. Se kirjaa vain vähimmäispalkat, joiden päälle tulevat yrityskohtaisesti sovitut lisät. Näin toimii 80 prosenttia maan yksityisen alan työpaikoista, loput noudattavat alakohtaisia työehtosopimuksia määriteltyine palkkoineen.

Vähimmäispalkka nousee tasan euron, ja on maaliskuun alusta 16,35 euroa tunnilta. Sen päälle tulevat yrityskohtaisesti neuvotellut korotukset. Epämukavan työajan lisät kasvavat 1,6 prosenttia jokaisena sopimusvuonna.

HENKILÖKOHTAINEN TILI KASVAA

Sopimus sisältää monia työehtoihin liittyviä osia. Keskeinen on työntekijän henkilökohtainen tili fritvalgskonto, joka kasvaa neljästä seitsemään prosenttiin palkasta. Työnantaja kirjaa tämän summan työntekijälle, joka voi itse päättää rahan käytöstä.

Sen voi ottaa rahana palkan päälle tai käyttää eläkemaksun korotukseen tai vapaapäiviin lasten tai omien vanhempien huoltamiseksi. Ikääntyvät työntekijät saavat lyhentää tilin avulla työaikaansa.

Vuonna 2007 alkanut järjestely oli alkuun kaksi prosenttia palkasta, nousi vuonna 2017 neljään prosenttiin ja nyt seitsemään prosenttiin. Uuden sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskimäärin yli 3 000 euroa vuodessa.

Sopimuksen mukaan työnantajan maksama, täydellä palkalla pidettävä vanhempainvapaa nousee 13:sta 16:een viikkoon. Äidillä on oikeus näistä viiteen viikkoon, isällä kahdeksaan. Loput kolme viikkoa voidaan jakaa vanhempien kesken.

Ammattiliitot ja työnantajat saivat myös sovittua, että sairausajalta maksettava palkka nousee yhdeksästä 14:ään viikkoon. Oppisopimuksella olevien eläkekertymä alkaa jatkossa 18 vuoden iästä aiemman 20 sijasta.

Lisäksi sopimus parantaa koulutusmahdollisuuksia sekä työsuojeluvaltuutettujen toimintamahdollisuuksia. Sopimukseen liittyy työehtojen polkemisen estämistä koskeva pöytäkirja.

Dansk Metalin puheenjohtaja Claus Jensen suosittelee jäsenille sopimuksen hyväksymistä. Se kattaa elämää kehdosta hautaan, hän sanoo. Sopimus parantaa Jensenin mukaan kaikenikäisten työntekijöiden etuja.

VUODEN SOPIMUS HAUSSA RUOTSISSA

Ruotsissa viiden teollisuuden liiton yhteenliittymä Facken inom industrin esittää yhden vuoden sopimusta kolmen prosentin palkankorotuksilla. Jokaisen on saatava kuitenkin vähintään 50,55 euron korotus kuukausipalkkaansa.

Liitot esittävät lisäsatsauksia joustoeläkejärjestelmään. Listalla on työturvallisuuteen, vuokratyöhön sekä vanhempainvapaalla olleiden syrjinnän estämiseen liittyviä vaateita.

Työnantajien vastatarjous saatiin helmikuun alussa: 1,4 prosentin korotus. Liitot pitävät tätä aivan liian pienenä.

– He antavat tarjouksen, joka nakertaa ostovoimaa. Se on vahingollinen Ruotsin taloudelle ja teollisuudelle, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä Dagens Arbete -lehdelle.

Edellisellä kolmivuotisella sopimuskierroksella palkat nousivat 6,5 prosenttia.

Ruotsissa neuvottelut pyritään saamaan selväksi maaliskuun loppuun mennessä. Sekä Tanskassa että Ruotsissa teollisuuden sopimus määrittelee pitkälti muiden alojen sopimusten tason.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN