MAAILMA: Lernfabrik inhimillistää uutta teknologiaa

Saksan metalliliitto IG Metall kouluttaa hankkeella jäseniään työn muutokseen, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka huomioi ihmisen.

23.6.2021

KUVA YLLÄ: Robotit maalasivat Volkswagenin koria autovalmistajan Wolfsburgin tehtaalla maaliskuussa 2019.

Miten robotit ja digitaalinen tekniikka vaikuttavat työoloihin? Saksan metalliliitto IG Metallilla on kunnianhimoinen Työ ja uudistuminen -hanke, jolla se valmistaa jäseniään muutoksiin. Yksi osa tätä on Bochumissa sijaitseva Lernfabrik, Oppitehdas.

Liitto on muutaman viime vuoden aikana opastanut Lernfabrikissa useita satoja keskisuurten teollisuusyritysten yritysneuvostojen jäseniä uuteen teollisuustekniikkaan. Yritysneuvostot ovat lailla määriteltyjä, työntekijöiden valitsemia elimiä, jotka valvovat heidän etujaan.

Lernfabrik on liiton ja Ruhrin teollisuusalueen sydämessä sijaitsevan Bochumin korkeakoulun yhteinen hanke. IG Metall solmi jo vuonna 1975 yhteistyösopimuksen korkeakoulun kanssa työelämän ja tutkimuksen lähentämisestä.

Vuonna 2008 ne perustivat työn parantamisen kokeilutehtaan Bochumiin, ja vuonna 2018 se suureni sekä keskittyi uuteen teknologiaan. Nyt Lernfabrikissa voi tutustua teollisuusrobottien osaamiseen, 3D-tulostustekniikkaan ja digitaalisiin järjestelmiin. Monia voi myös itse kokeilla.

Liittoa ei kiinnosta teknologia sinänsä. Se haluaa valmistautua siihen, mitä uusi teknologia merkitsee ihmisille, heidän työlleen ja työn järjestämisen tavoille.

– Yritysneuvoston jäseninä meidän on ohjattava ja säädeltävä tätä prosessia. Jotta voimme keskustella yrityksen johdon kanssa samalla tasolla, hankimme täällä tietoa, sanoo hissitehtaan yritysneuvoston jäsen Claudia König Deutsche Wellen haastattelussa.

Kurssilla suunnitellaankin Lernfabrikissa nähdyn pohjalta, mitä omalla työpaikalla pitäisi tehdä. IG Metall satsaa paljon työelämän inhimillistämiseen, työssä jaksamiseen, joustavampiin työaikoihin ja työajan lyhentämiseen.

Uusi teknologia voi olla siinä avuksi, liitto päättelee. Tai tehdä työstä ikävämpää, ellei kehitystä hallita oikein.

– Haluamme nähdä kokonaisuuden. Emme tutki nykyään vain uutta teknologiaa, vaan sosiaalista näkökulmaa: kuinka esimerkiksi uusi robotti vaikuttaa tapaamme työskennellä? Pätevyysvaatimuksiin? Koulutukseen?

Näin sanoo yksi Lernfabrikin 35 tutkijasta, Henning Oberc, Dagens Arbete -lehdessä.

– Liitto on kiinnostunut myötämääräämisoikeudesta. Se kouluttaa työntekijöiden edustajat, jotta heistä tulee asioita ennakoivia, ei passiivisia seuraajia.

Kun he tuntevat tekniikkaa, heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka todella huomioi ihmisen, Oberc sanoo.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / AFP

MAAILMA: Yritysverolla varoja oppisopimuskoulutukseen

Saksankielisessä Euroopassa on pitkä oppisopimuskoulutuksen perinne. Moni siirtyy peruskoulusta suoraan työssäoppimiseen, Sveitsissä jopa kaksi kolmasosaa.

KUVA YLLÄ: Automekatroniikka-asennuksen oppisopimusopiskelija Jiyan Kizilboga tutki Volkswagen Touraniin tullutta näädän nakertamaa vauriota VW-korjaamolla Hannoverin lähellä Saksassa heinäkuun lopussa. Ala-Saksin osavaltiossa opiskelijoiden lukukausi alkoi epävarmoissa tunnelmissa, mikä ilmenee vähempinä oppisopimushakijoina, harvempina harjoittelupaikkoja tarjoavina työnantajina ja täyttämättöminä harjoittelupaikkoina. KUVA LEHTIKUVA / DPA / JULIAN STRATENSCHULTE

9.9.2020

Saksalaiset kutsuvat omaa koulutusmalliaan duaalikoulutukseksi eli kahden järjestelmän koulutukseksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limittämistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppisopimusjärjestelmä on saanut paljon vaikutteita Saksasta.

Saksassa opiskelijoiden korvauksen taso on ammattiliitoille tärkeä asia. Se määritellään työehtosopimuksissa, ja esimerkiksi IG Metall pyrkii jatkuvasti nostamaan sitä enemmän kuin muita palkkoja.

Laki määrittää koulutettavien vähimmäiskorvaukset 515–620 euron välille kuukaudessa, mutta esimerkiksi terästeollisuuden sopimus takaa 980–1 197 euron korvauksen.

Liitto valvoo muutoinkin tarkasti opiskelijoiden etuja työpaikoilla.

– Pidämme huolta siitä, että opintosuunnitelmaa noudatetaan, eikä opiskelijoilla teetetä mitään opinnoille vieraita tehtäviä, sanoo liiton Volkswagenin Osnabrückin yritysneuvoston jäsen Petra Nolte liiton verkkosivuilla.

Saksassa on työpaikoilla oma lakisääteinen opiskelijoiden ja nuorten etuja valvova elin, Jugend- und Auszubildendenvertretung JAV. Sen toiminta kattaa alle 25-vuotiaat työntekijät ja sille valitaan oma edustaja tai neuvosto.

Laki säätää, että JAV:n luottamushenkilöille on taattava työpaikka opintojen jälkeen. Suoja kestää vuoden opintojen päättymisen jälkeen.

Tanskassa oppisopimusverolla kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista.

Monessa maassa oppisopimuskoulutuksen kuluja katetaan yrityksiltä perittävällä erillisellä verolla. Tanskassa näin kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista.

Järjestelmä tasaa oppisopimuksen kuluja eri yritysten kesken ja tuo hyötyjä niille, jotka oppilaspaikkoja tarjoavat. Silti veron tuottoa ei ole pystytty kokonaisuudessaan käyttämään ja tänä vuonna sitä peritään vähemmän.

Ranskassa vastaavaa veroa on eri muodoissaan peritty jo vuodesta 1925. Verosta on voinut vähentää omat oppisopimuskulut. Veron tarkoitus on kannustaa yrityksiä tarjoamaan koulutuspaikkoja.

Britanniassa konservatiivihallitus sääti vuodesta 2017 yli kolmen miljoonan punnan liikevaihdon saavuttaville yrityksille 0,5 prosentin oppisopimusveron niiden koko palkkasummasta. Yrityksillä on kaksi vuotta aikaa käyttää maksamansa vero omaan oppisopimuskoulutukseensa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Saksassa sopimusvuosi alkoi reiluilla palkankorotuksilla – 3,7%, 4,9%, jopa 5,5% lisää liksaa

Saksassa vuosi on alkanut useilla teollisuusaloilla reippailla palkankorotuksilla. Esimerkiksi Luoteis-Saksan terästeollisuuden työntekijät ovat saaneet maaliskuun alusta 3,7 prosentin palkankorotukset, kun taas Länsi-Saksan tekstiiliteollisuuden työntekijät saavat uudella työehtosopimuksella kahdessa vuodessa jopa 4,9 prosentin korotukset.

KUVA YLLÄ: IG Metall -ammattiliittoon kuuluvat terästyöntekijät vauhdittivat työehtosopimusneuvotteluja varoituslakolla 11. maaliskuuta Duisburgissa Saksassa. KUVA THOMAS RANGE / IG METALL

Länsi-Saksan tekstiiliteollisuuden satatuhatta työntekijää saavat IG Metall -liiton helmikuussa solmimalla työehtosopimuksella 4,9 prosentin palkankorotukset.

Kaksivuotinen sopimus nostaa palkkoja elokuussa 2,6 prosenttia ja ensi vuoden syyskuussa 2,3 prosenttia. Lomarahoja nostetaan vastaavilla prosenteilla. Helmi-elokuun korotus katetaan kaikille maksettavalla 340 euron kertakorvauksella.

Oppisopimustyöntekijät saavat 170 euron kertakorvauksen sekä 30 euron korotuksen jokaista sopimusvuottaan kohti.

Työntekijöiden keski-ikä alalla on korkea ja osa-aikaeläkkeen kehittäminen on liiton tärkeä tavoite. Tähän asti työnantaja on maksanut 536 euron lisän kuukaudessa. Uusi sopimus nostaa summan syyskuusta 570 euroon ja vuoden 2020 syyskuusta 600 euroon kuussa.

Sopimus ei syntynyt ilman lakkoja. Kymmenentuhatta liiton jäsentä osallistui eri puolilla maata vauhdituslakkoihin.

Neuvottelut itäisen Saksan tekstiiliteollisuuden sopimuksesta ovat nyt käynnissä. Liitto vaatii vähittäistä työajan lyhennystä 40 tunnista 37 tuntiin viikossa, samaan kuin lännessä jo on. Osa-aikaeläkelisää on korotettava ja palkkoja on korotettava kuusi prosenttia, liitto vaatii.

VIISI UUTTA VAPAAPÄIVÄÄ TERÄSTEOLLISUUTEEN

Luoteis-Saksan terästeollisuuden 72 000 työntekijää saavat maaliskuun alusta 3,7 prosentin palkankorotukset. Tammi- ja helmikuulta maksetaan kaikille ylimääräinen sadan euron kertakorvaus.

IG Metall -liiton solmima 26 kuukauden mittainen työehtosopimus sisältää lisäksi erityisen tuhannen euron vuosittaisen lomarahalisän ensi vuodesta alkaen. Tämän voi joko ottaa rahana heinäkuun lopussa tai vaihtaa viiteen vapaapäivään.

Oppisopimuksella työskentelevien palkka nousee 9,9–18,7 prosenttia. Euroina korotus on 88–188 euroa kuukaudessa; summa riippuu työssäolon pituudesta.

Liiton puheenjohtaja Jörg Hofmann pitää uusien vapaapäivien tuomaa työntekijöiden itsemääräämisoikeuden lisääntymistä tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan.

Sopimuksen syntyä vauhdittivat terästeollisuuden 26 000 työntekijän lakot.

Painoteollisuuden sopimusneuvottelut ovat jumiutuneet. Verdi-liitolla ja työnantajilla on hyvin erilainen näkemys korotuksista.

Lisäksi työnantaja vaatii liiton mukaan alan työehtoja säätelevän yleissopimuksen (Manteltarifvertrag) rankkaa huonontamista. Alalla ei ole yleissitovaa sopimusta ja siksi yleissopimuksen ehdot ovat tärkeitä.

Vuoden alusta Verdi on järjestänyt vauhdituslakkoja useissa kymmenissä painotaloissa.

Paperia, kartonkia ja muovia käyttävän teollisuuden palkat nousevat maaliskuusta 5,5 prosenttia Verdin solmimalla 27 kuukauden sopimuksella.

IG BCE -liitto solmi maaliskuussa sopimuksen, joka nostaa itäisen Saksan energiahuollon palkkoja kuusi prosenttia 27 kuukauden sopimuksella.

Liiton potaska- ja vuorisuolateollisuuden helmikuinen vuoden sopimus nostaa palkkoja 5,4 prosenttia ja kohdistaa liiton jäsenille oman lisän. Heidän lomarahaansa nostetaan tänä vuonna 150 eurolla tuhanteen euroon ja ensi vuonna vielä sadalla eurolla lisää.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN