Jenni Uljas: Sitä ei voi hallita, mitä ei tunneta

Keskus­te­luissa jäsen­ten ja työnan­ta­jien edus­ta­jien kanssa on käynyt ilmi, että kemial­li­seen turval­li­suu­teen liit­ty­vät asiat koetaan vaikeasti hallit­ta­viksi. Lain­sää­dän­töä on paljon, ja sen mukai­nen riskin­hal­lin­nan toteut­ta­mi­nen työpai­kalla vaatii usein paljon osaamista.

Työter­veys­huol­lon pitäisi olla työpaik­ko­jen apuna tunnis­ta­massa kemial­li­siin teki­jöi­hin liit­ty­viä riskejä ja miet­ti­mässä niiden hallin­taa, mutta usein edes työter­veys­huol­lon ammat­ti­lai­set eivät ole riit­tä­vän hyvin selvillä kemial­li­sista riskeistä ja työpai­kan olosuh­teista. Työter­veys­huol­lon pitäisi käyt­tää työpai­kan riski­nar­vioin­tia oman toimin­tansa tukena. Jos riski­nar­vioin­tia ei ole tehty tai se on puut­teel­li­nen, jää työter­veys­huol­lolta helposti osa riskeistä tunnistamatta.

Välillä kannat­taa pysäh­tyä ja miet­tiä kunnolla, mikä on työpai­kan todel­li­nen tilanne. Lain­mu­kai­nen kemi­kaa­li­luet­telo auttaa alkuun pääse­mi­sessä. Kun työpai­kan kaikki kemi­kaa­lit on luet­te­loitu, havai­taan tyypil­li­sesti, että samaan käyt­tö­tar­koi­tuk­seen on olemassa useita kemi­kaa­leja. Niistä kannat­taa valita haitat­to­min ja pois­taa muut ongel­ma­jät­tei­siin. Samalla on hyvä siivota kaikki vanhat pullon pohjat pois. Kemi­kaa­li­va­li­koima saadaan turhia ja ylimää­räi­siä kemi­kaa­leja karsi­malla usein huomat­ta­vasti helpom­min hallittavaksi.

Kun selvi­tys työpai­kalla käytet­tä­vistä kemi­kaa­leista on tehty, pitää niistä hank­kia ajan­ta­sai­set käyttöturvallisuustiedotteet. 

Kemi­kaa­lien valmis­ta­jien ja maahan­tuo­jien on toimi­tet­tava käyt­tö­tur­val­li­suus­tie­dot­teet suomeksi ja ruot­siksi. Niiden avulla voidaan tehdä perus­tel­tuja valin­toja siitä, mitä kemi­kaa­leja käyte­tään ja kuinka niitä käyte­tään. Samalla pysty­tään määrit­te­le­mään, miten riskit hallitaan.

Edellä kuva­tun lisäksi pitää tunnis­taa myös muiden kemial­lis­ten altis­tei­den eli proses­sissa synty­vien huuru­jen, pöly­jen ja pako­kaa­su­jen aiheut­ta­mat riskit. Tämä on usein hieman hanka­lam­paa, mutta Työter­veys­lai­tok­selta, EU:n työsuo­je­lu­vi­ran­omai­selta ja työteh­tä­viin liit­ty­västä alakoh­tai­sesta kirjal­li­suu­desta saa apua ja tietoa. Myös työter­veys­huol­toa kannat­taa käyt­tää apuna.

Riski­nar­vioin­nin perus­teella havai­tut työpai­kan riskit kannat­taa prio­ri­soida eli aset­taa tärkeys­jär­jes­tyk­seen ja alkaa hoitaa niitä tärkeys­jär­jes­tyk­sessä. Paljon käyte­tyt tai syöpä­vaa­ral­li­set kemi­kaa­lit kannat­taa huomioida ennen vähän käytet­tyjä tai ärsyt­tä­viksi luoki­tel­tuja aineita. Suuria remont­teja odotel­lessa täytyy tehdä se, minkä nopeasti voi eli esimer­kiksi hank­kia työn­te­ki­jöille tarvit­ta­vat suojai­met, kunnes laajem­mat korjaa­vat toimen­pi­teet on saatu valmiiksi.

Kun riskin­hal­lin­ta­toi­mia mieti­tään, kannat­taa myös selvit­tää kunkin toimen­pi­teen aiheut­ta­mat mahdol­li­set uudet riskit. Kun työn­te­ki­jöille vielä anne­taan koulu­tus riskeistä ja niiden hallin­nasta, on tehtävä hoidettu. Tämä työ ei tosin koskaan tule valmiiksi, koska seuranta ja uuden tiedon sovel­ta­mi­nen käytän­töön kuulu­vat kokonaisuuteen.

JENNI ULJAS
Teol­li­suus­lii­ton työympäristöasiantuntija