Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys 150 vuotta: Suomen vanhin ammattiosasto juhlii eteenpäin katsoen

Suomen ja samalla Teollisuusliiton vanhin ammattiosasto Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry (ao. 408) juhlii tänä vuonna 150-vuotisjuhlaansa. Yhdistyksen perustaminen 25. huhtikuuta 1869 käynnisti ammattiyhdistystoiminnan maassamme. HKY:n aktiivi, entinen latoja ja toimitsija Juhani Lahtinen kirjoittaa osaston vaiheista puolentoista vuosisadan ajalta.

KUVA YLLÄ: Helsingin kirjatyöntekijöiden yhdistyksen jäseniä 1890-luvulta. KUVA TYÖVÄEN ARKISTO

Huhtikuun 25. päivänä 1869 helsinkiläiset taiturit, kuten siihen aikaan latojia kutsuttiin, kokoontuivat perustamaan Typografiska Läseföreningin eli Kirjatyöntekijäin Lukuyhdistyksen. Tarkoitukseksi kirjattiin raittiit elämäntavat, ammattikysymykset sekä yhdessä oleminen.

Yhdistyksen piirissä käydyt keskustelut johtivat vuonna 1872 ”nöyrään kirjalliseen pyyntöön” urakkapalkkojen korottamiseksi. Kun kirjapainoisäntien vastaus oli kielteinen, 45 taituria aloitti lakon, joka neljä päivää kestettyään päättyi isäntien suostuessa palkkojen korotukseen. Ensimmäinen avoin työtaistelu maassamme oli käyty.

Yhdistyksen nimi muutettiin 1885 Helsingin Kirjaltajain Yhdistykseksi ja se pureutui yhä voimakkaammin työelämän kysymyksiin. Niinpä yhdistys järjesti vuonna 1890 maamme ensimmäisen vapputilaisuuden. Kirjatyöntekijät anoivat työpaikoiltaan iltapäivää vapaaksi ja seilasivat laivalla Korkeasaareen, missä pidettiin voimakkaita puheita etenkin työajan lyhentämisen puolesta.

ENSIMMÄINEN TYÖEHTOSOPIMUS 119 VUOTTA SITTEN

Vuonna 1894 järjestettiin yhdistyksen aloitteesta ja tuella kokous, jossa perustettiin maamme ensimmäinen ammattiliitto Suomen Kirjaltajaliitto. Viranomaisten epäluuloista johtuen varsinainen toiminta pääsi kuitenkin alkamaan vasta vuonna 1897. Liiton nimi muutettiin sittemmin Suomen Kirjatyöntekijäin Liitoksi, jona se toimi aina vuoteen 1997, jolloin se muutti nimensä Viestintäalan ammattiliitoksi. Muutos jatkui vuonna 2010 Viestintäalan ammattiliiton yhdistyessä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitoksi ja vuoden 2018 alusta nykyiseksi Teollisuusliitoksi.

1900-luvun vaihteessa yhdistyksellä oli vahva asema liitossa, koska sen jäsenistöstä ja siis myös toimijoista suurin osa oli helsinkiläisiä. Sinnikkäiden neuvottelujen ja lopulta jopa lakon uhalla saatiin solmituksi vuonna 1900 Suomen ensimmäinen koko maata koskeva työehtosopimus, jolla sovittiin muun muassa latojien ja painajien työpäivän pituudesta ja palkkauksesta. Sovittiin myös, että ”ulosoppinut naiskirjaltaja, sekä latoja että painaja, nauttii samoja etuja kuin miehinenkin”.

Vuosisadan ensimmäisinä vuosina työntekijäin vaatimukset voimistuivat, kun taas työnantajille tuotti vaikeuksia siirtyä sanelusta sopimiseen. Niinpä vuonna 1911 kirjapainoalalla ajauduttiin katkeraan neljä kuukautta kestäneeseen lakkoon, joka päättyi masentavaan tappioon, mutta joka kirjattiin kuitenkin näyttönä työntekijäin tahdosta ja voimasta. Lakon osittaisena seurauksena loputkin kirjatyöntekijäryhmät yhdistivät erillään olevan ammattiyhdistystoimintansa. Sen jälkeen koko kirjapainoalan lakkoon ajauduttiin vuosina 1949, 1956 ja 1967.

Vuoden 1918 tapahtumiin yhdistys ei virallisesti osallistunut ammattijärjestönä, mutta auttoi tapahtumien johdosta vaikeuksiin joutuneita. Vain vuosi kansalaissodan jälkeen yhdistys alkoi järjestää ammattikursseja, joista kehittyi alalle ammattikoulutusyhteistyö työnantajien kanssa.

KIRJAN TALO TUKIKOHTANA JO 85 VUOTTA

Yhdistyksen jäsenmäärän ja toiminnan kasvaessa 1920-luvun alussa syntyi haave omien toimitilojen saamiseksi, ja niinpä yhdistys osti tontin Helsingin Kruununhaasta. Seuraavan vuosikymmenen alussa heräsi suunnitelma peräti oman toimitalon aikaansaamiseksi. Ponnisteltiin nykyrahassa noin 1,3 miljoonan euron rahoituksen saamiseksi, ja kun lainaa ei onnistuttu saamaan riittävästi, niin monet jäsenet menivät jopa henkilökohtaiseen takaukseen rahoituksen saamiseksi. Jäsenmäärä oli tuolloin vain 1 300, sisältäen eläkeläiset ja vapaajäsenet.

Oman toimitalon rakentaminen alkoi Otto Vuorion rakennusliikkeen voimin kesällä 1934, ja jo seuraavan helmikuun alussa talo oli valmis. Talossa oli tilat yhdistyksen ja liiton toimistoille, kokoustiloja, ravintola ja asuntoja omalle jäsenistölle. Maineikas Kirjan talo onkin 85 vuoden ajan ollut kirjatyöntekijöille järjestötoiminnan tukikohta keskellä Helsinkiä. Ei ole tarvinnut toimitiloja etsiä eikä maksella!

Tunnustuksena kirjapainoteollisuudelle ja sen työntekijöille Helsingin kaupunki muutti Kirjan viereisen kadun vuonna 1946 Kirjatyöntekijänkaduksi ja viereisen puistikon Kirjanpuistikoksi vuonna 1994.

AIKANSA SUURIN AMMATTIOSASTO

Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen. Suurimmillaan se oli 11 000 vuonna 1970, jolloin se oli Suomen suurin ammattiosasto.

Suuren yhdistyksen toiminta oli vireätä. Pääluottamusmies tai yhdyshenkilö oli 180 työpaikalla. Yhdistyksen piirissä toimi parhaimmillaan 14 ammattikerhoa omien ammattiensa asiantuntijoina ja yhteishengen vahvistajana. Yhdistys tuki niiden toimintaa ja ne valitsivat toimihenkilönsä itsenäisesti. Lisäksi toimivat muun muassa mies- ja naiskuoro, eläkeläiskerhot, vapaajäsenkerho, luottamushenkilökerho, työsuojelukerho ja nuorisojaosto.

Urheilussa omassa jalkapallosarjassa pelasi jopa 25 joukkuetta, ja yhdistyksen joukkue voitti jopa ammattiyhdistysten koko maan turnauksen. Muita lajeja olivat muun muassa onginta, keilailu, shakki, yleisurheilu, hiihto ja suunnistus. Yhdistyksen henkilökuntaa oli tuolloin kymmenen.

Kirjalla ovat toimineet myös sosialidemokraattien ja kommunistien tai kansandemokraattien itsenäiset puolueyhdistykset.

TEKNIIKAN KEHITTYMINEN MUUTTANUT TYÖTÄ

1960-luvulla alkoi kirjapainoalalla tekninen vallankumous. Kohopainaminen alkoi muuttua offsetpainamiseksi tuotantotekniikan sekä erityisesti tietotekniikan yleistyessä. Monet perinteiset työtehtävät kävivät tarpeettomiksi. Uudelleenkoulutuksesta tuli yhdistyksessä ja sen ammattikerhoissa yhä tärkeämpi puheenaihe. 1990-luvulla työttömyys nousi asioista selkeäksi ykköshuoleksi.

Tällä hetkellä Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksellä eli Teollisuusliiton ammattiosasto 408:lla on noin 3 200 jäsentä.

Suomen vanhin yhdistys viettää tänä keväänä juhlavuottaan erilaisin tilaisuuksin ja tapahtumin. Taaksepäin ja eteenpäin katsoen.

TEKSTI JUHANI LAHTINEN
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen latoja ja toimitsija.

Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen juhlavuosi pitää sisällään monia tapahtumia jäsenille, kuten esimerkiksi kutsuvierasjuhla Kirjan juhlasalissa 27.4., jäsenristeily 4.–5.5., vappubrunssi ja -marssi 1.5. sekä syksyllä perhepäivä Superparkissa ja yhdistyksen keilamestaruuskilpailu.
www.hky001.fi