Marko Rosqvist: ”Kansal­li­suuk­sien kirjo on huomioitava”

Erityis­aloilla työeh­to­so­pi­muk­set on kään­net­tävä usealle kielelle ja ulko­maa­lais­taus­tai­sille on järjes­tet­tävä koulu­tusta, sanoo erityi­sa­lo­jen sekto­rin johtaja Marko Rosqvist.

Erityi­sa­lat on Teol­li­suus­lii­ton moni­puo­li­sin sektori, ja luul­ta­vasti haas­ta­vin. Erityi­sa­lo­jen sekto­rin sopi­musa­lat tule­vat Teol­li­suus­lii­ton kaikista kolmesta perustajaliitoista.

– Se tarkoit­taa, että yhteis­työn ja luot­ta­muk­sen raken­ta­mi­nen on aloi­tet­tava heti, painot­taa erityi­sa­lo­jen sekto­rin johtaja Marko Rosqvist.

Sekto­rin jäsen­mää­räl­tään suurim­man koko­nai­suu­den muodos­ta­vat graa­fi­sen teol­li­suu­den työn­te­ki­jät ja toimi­hen­ki­löt. Teol­li­suus­lii­tossa on merkit­tävä määrä toimi­hen­ki­löi­tä­kin, vies­tin­tä­alan toimi­hen­ki­löt, joiden valta­kun­nal­li­nen ammat­tio­sasto on nimel­tään Grafinet.

Graa­fi­nen ala tuo Teol­li­suus­liit­toon hienon ja syvän histo­rial­li­sen kult­tuu­ri­pe­rin­nön. Suomen vanhin ammat­tio­sasto, liitto, työt­tö­myys­kassa ja työeh­to­so­pi­mus ovat kirja­työn­te­ki­jöi­den aikaan­saan­nok­sia. Tämä Tekijä-lehti­kin on juuril­taan suomen vanhin ay-lehti, alku­pe­räi­seltä nimel­tään Guten­berg. Kirja­työn­te­ki­jät perus­ti­vat Guten­ber­gin jo vuonna 1893.

Toinen iso kult­tuu­ri­nen asia on, että sekto­rin monilla sopi­mus­aloilla on poik­keuk­sel­li­sen paljon ulko­maa­lais­taus­tai­sia jäse­niä. Näin on muun muassa jake­lua­lalla ja teks­tii­li­huol­toa­lalla eli pesu­loissa. Puulii­tosta tulleista aloista kansain­vä­li­sin on maata­lous­ala, jolla valtaosa kesän seson­ki­työn­te­ki­jöistä tulee ulko­mailta, muun muassa Ukrai­nasta ja Thai­maasta. Marjan­poi­mi­jat ovat suurim­maksi osaksi ulko­maa­lai­sia. Puutarha-alan työt ovat erit­täin kansain­vä­li­siä ja väkeä tulee aina­kin kymme­nestä eri maasta. Metsä­alalle virtaa runsaasti ulko­maista työvoi­maa, erityi­sesti Puolasta ja Baltiasta.

– Esimer­kiksi Alma­Manu Oy:ssä jake­lu­töissä on 57 eri kansal­li­suu­den edus­ta­jia, Rosqvist kuvaa.

– Kansal­li­suuk­sien kirjo täytyy huomioida edun­val­von­nassa. Meidän sekto­rin toimit­si­joi­den kieli­taito on poik­keuk­sel­li­sen hyvä. Työeh­to­so­pi­muk­set pitää kään­tää ja ulko­maa­lais­taus­tai­sille on järjes­tet­tävä koulu­tusta, hän listaa.

Rosqvist itse on vuosi­kym­me­niä ollut mukana kansain­vä­li­sessä edun­val­von­nassa. Hän on muun muassa toimi­nut IndustriALL Euro­pen halli­tuk­sen ja tes-komi­tean jäse­nenä, sekä Pohjois­mai­sen verkos­ton IN:in tes-komi­tean puheen­joh­ta­jana. Hänen kieli­tai­ton­sa­kin on vankka: kommu­ni­kointi sujuu parhai­ten englan­niksi, mutta hän osaa myös viroa, ruot­sia, rans­kaa ja venäjää.

Tule­vien vuosien ja vuosi­kym­men­ten suuri tavoite on, ettei Suomeen synny kaksia työmark­ki­noita, jossa alem­man kastin muodos­tai­si­vat maahan­muut­ta­ja­taus­tai­set. Teol­li­suus­lii­tossa tämän tais­te­lun eturin­ta­massa on varmasti juuri erityi­sa­lo­jen sektori.

Jotta tais­tossa menes­tyt­täi­siin, täytyy pitää huoli siitä, että ulko­maa­lais­taus­tai­set saadaan järjes­täy­ty­mään kunnolla.

TEKSTI TUOMO LILJA
KUVA KITI HAILA

ERITYISALOJEN SEKTORI

• Kirja­työn­te­ki­jät: 6 113 jäsentä
• Teks­tiili- ja muotiala: 3 704 jäsentä
• Metsä­ala: 1 671 jäsentä
• Tekni­nen huolto ja kunnos­sa­pito: 1 569 jäsentä
• Metsä­ko­neala: 1 374 jäsentä
• Teks­tii­li­huol­toala: 1 281 jäsentä
• Vies­tin­tä­alan toimi­hen­ki­löt Grafi­net: 1 274 jäsentä
• Puutarha-ala: 1 041 jäsentä
• Jaka­jat: 922 jäsentä
• Maaseu­tue­lin­kei­not: 784 jäsentä
• Lasitus‑, raken­nus­la­si­tus- ja lasin­ja­los­tusala: 283 jäsentä
• Viher- ja ympä­ris­tö­ra­ken­ta­mi­sala: 227 jäsentä
• Taimi­tarha-ala: 225 jäsentä
• Turki­sala: 113 jäsentä
• Turve­tuo­tan­toala: 62 jäsentä
  Yhteensä: 20 713 jäsentä

Sekto­rilta vali­taan 11 edus­ta­jaa Teol­li­suus­lii­ton valtuus­toon. Sektori neuvot­te­lee 8 eri työan­ta­ja­lii­ton kanssa.

Marko Rosqvist

Sekto­ri­joh­taja

TAUSTA

• 1982 Tikku­rila Oy, prosessioperaattori
• 1984 Tikku­ri­lan kemian­työn­te­ki­jöi­den ammat­tio­sas­ton puheenjohtaja
• 1986 SAK Vantaan paikal­lis­jär­jes­tön puheenjohtaja
• 1992 Kemian­lii­ton hallitus
• 1997 Kemian­liitto (2010 alkaen TEAM), työeh­to­sih­teeri, muovi­tuo­te­teol­li­suus ja kemiantuoteteollisuus

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Jyrki Virta­nen: ”Kahvi­huo­nei­den asiat saatava tes-pöytiin”

Toni Laiho: ”Edessä on tiukan analyy­sin paikka”

Jyrki Alapar­ta­nen: ”Kentän ja liiton yhteys ei saa katketa”