Työym­pä­ris­tö­päivä: Mitä vielä pitää kohentaa?

Työym­pä­ris­tö­päi­viä on pidetty jo 20 vuotta. Liiton asian­tun­ti­jat jalkau­tu­vat kuun­te­le­maan ja kyse­le­mään, miten yrityk­set ovat tehneet työym­pä­ris­tön kohen­ta­mi­seksi ja missä yrityk­sen kannat­taisi vielä petrata. Kunkin päivän aikana kier­re­tään muutama kohteeksi vali­koi­tu­nut yritys.

Yrityk­seen viedään päivi­tetty tieto määräyk­sistä ja ohjeista; niin työnan­ta­jalle kuin liiton luot­ta­mus­hen­ki­löille. Liiton verkosto lujit­tuu samalla kertaa, sillä parhaim­massa tilan­teessa yritys­käyn­nillä on mukana myös paikal­li­sen ammat­tio­sas­ton edustaja.

Ennen työym­pä­ris­tö­päi­vää yrityk­seen on lähe­tetty jo etukä­teen kyse­ly­lo­make. Toiveena on, että työan­taja- ja työn­te­ki­jä­puoli täyt­tä­vät sen yhdessä ja pohti­vat yhdessä myös ratkai­suja esiin nouse­viin työympäristöongelmiin.

Loka­kuussa 2017 käyn­ti­kier­ros tehtiin Länsi­ran­ni­kolle ja Varsi­nais-Suomeen. Tekijä hyppäsi työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Mika Poiko­lai­sen matkaan ja auton nokka kään­net­tiin kohti Someroa.

Laukamo Group Oy:n pihalla Mika Poiko­laista on vastassa vaihe­työn­te­kijä Anne-Mari Toikka. Toikka kantaa kahden­laista, isoa vastuuta; hän on sekä työsuo­je­lu­val­tuu­tettu että pääluot­ta­mus­mies. Tehtaa­seen kätkey­tyy todel­li­suu­dessa kolme eri tehdasta. Laukamo näet valmis­taa sekä elekt­ro­niik­kaa että ohut­levy- ja muovi­tuot­teita. Työn­te­ki­jöitä on 140, joista tuotan­nossa työs­ken­te­lee 100. Konne­ve­den sili­ko­ni­teh­taassa työs­ken­te­lee 7 henkilöä.

Toimi­tus­joh­taja Esko Lammervo (seiso­massa) kertoo, että työl­li­syys­ti­lanne on nyt hyvä. ”Pakko on tehdä jota­kin, jos tästä vielä lähde­tään isom­paan nousuun”, on puoles­taan Harri Kurt­ti­lan arvio työn­teon paineista. Kurt­tila on tehtaan työka­lu­huol­taja, mutta myös ammat­tio­sasto 315:n puheen­joh­taja. Työt ovat tehtaalla lisään­ty­neet, mutta henki­löstö ei. Työai­ka­pank­keja on yritetty hyödyn­tää työruuh­kien purka­mi­sessa. Tuotan­non suun­nit­te­lija, työsuo­je­lu­pääl­likkö Iiris Räty iloit­see siitä, että työn­te­ki­jät suhtau­tu­vat myötä­mie­lellä töit­ten kier­tä­mi­seen, mikä tietysti alen­taa rasi­tus­vam­mo­jen riskiä. ”Meillä henki­lö­kunta liik­kuu tosi paljon, ei ole vaki­nai­sia osoitteita.”

Toimit­sija tuo työym­pä­ris­tö­päi­vänä muka­naan aina nipun sekä liiton että Työtur­val­li­suus­kes­kuk­sen kaltais­ten yhteis­työ­kump­pa­nei­den esit­teitä. Myöhem­min Toikka toteaa, että konkreet­ti­siin paran­nuk­siin on aina helppo tart­tua ja työnan­taja suhtau­tuu paran­nuseh­do­tuk­siin suopeasti. Toikka sai hank­kia mattoja osas­tolle, jolla tehdään viran­omais­pu­he­lin­ten kuoria. Osas­ton lattia on paljaal­taan liian kova seiso­ma­työ­hön. ”Näin vähän keven­net­tiin. Mutta henki­sen puolen ongel­mat, niiden ratko­mi­nen on paljon vaikeampaa.”

Vaihe­työn­te­kijä Tiia Aarni­saari on juuri vaih­ta­nut istu­ma­työ­hön. Osas­ton työn­te­ki­jöille sähkö­pöy­dät olisi­vat erit­täin terve­tul­lut uudis­tus, sillä kaikki ovat eripituisia.

Nyt ollaan Kurt­ti­lan Harrin omassa valta­kun­nassa, työka­lu­va­ras­tossa. Päivä­vuo­ro­lai­selle LEAN-systee­min muka­naan tuomat yhtei­set aamu­pa­la­ve­rit ovat mielui­sia. Ne ovat Kurt­ti­lan mielestä suju­voit­ta­neet työn teke­mistä tehtaalla. ”Nyt tietää jo aamusta, että esimer­kiksi kello yksi minä tarvit­sen tuon ja tuon. Pystyn hoita­maan asian valmiiksi.”

Työym­pä­ris­tö­päi­vän kier­ros on pysäh­ty­nyt lase­roin­tiin ja laite­ko­koaja Sari Jala­van pieneen, tiiviisti suljet­ta­vaan työhuo­nee­seen. ”Suoja­la­sit tarvit­sen, ovi on kiinni eikä valoa tule kuin tuolta katon rajan ikku­nasta. Tällai­set olosuh­teet tämä työni, pienien kappa­lei­den hitsaus tarvit­see. Kesällä tämä on ihan pätsi, varmasti on yli 30 astetta.” Työsuo­je­lu­pääl­likkö Räty kertoo, että kuumuuson­gel­man ratkai­suksi on harkittu lämpöä tuot­ta­van yksi­kön siir­tä­mistä seinän taakse.

”Kyl on aika hienot nää olosuh­teet, varsin­kin kun on nyt tällai­nen hintava raiti­sil­ma­maski. Ennen käryt nousi­vat nenään.” Hitsaaja Mauri Saneri kertoo saaneensa raiti­sil­ma­lait­teis­ton vuosi sitten. Työn alla ovat suur­jän­ni­teas­tiat ruos­tu­mat­to­masta teräk­sestä. Mies arvioi, että suurim­mat kappa­leet paina­vat 12–13 kiloa. Kaksi­vuo­ro­työtä Saneri sanoo kyllä jaksa­vansa, mutta jokai­nen vuoro saisi olla lyhyempi. Työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Poiko­lai­nen olisi nähnyt hitsa­rin päällä mielel­lään myös kunnol­li­set suojahaalarit.

Työym­pä­ris­tö­päi­vän tavoit­teena on myös vahvis­taa yrityk­sen työsuo­je­lu­toi­mi­joi­den yhteis­työtä. ”Askel aske­leelta. Ei tarvitse pelas­taa koko maail­maa tai yritystä kerralla!” Tämä on Mika Poiko­lai­sen ohje siitä, että asiat kannat­taa lait­taa kuntoon yksi kerral­laan. Laukamo Group on jo mukana liit­to­jen yhtei­sessä Työkaari kantaa ‑hank­keessa. Luot­ta­mus ja usko yhteis­työn voimaan kasva­vat, kun suurel­lis­ten suun­ni­tel­mien sijasta pide­tään huolta siitä, että luvattu asia, vaikka kuinka pieni, oikeasti laite­taan kuntoon.

Some­ron työym­pä­ris­tö­päi­vän toisessa kohdey­ri­tyk­sessä, kolmen­kym­me­nen työn­tekijän tilaus­ko­ne­paja Kart Oy:ssä on posi­tii­vi­nen ongelma. Toimi­tus­joh­taja Sakari Vuoren­sola kertoo olleensa juuri edel­li­senä päivänä kaupun­gin elin­kei­no­po­liit­ti­sen työryh­män kokouk­sessa. ”Työvoi­man saanti on haaste. Kaupunki on kaavoit­ta­nut tont­teja yrityk­sille. Somero haluaa kasvaa. Mutta niin halua­vat kasvaa Forssa ja Salo­kin. Mistä me saamme ammat­ti­tai­toista työvoi­maa?” Yrityk­sen liike­vaihto on äsket­täin päät­ty­neellä tili­kau­della kasva­nut neljän­nek­sen edel­li­seen verrat­tuna ja juuri on otettu kahdek­san uutta työn­te­ki­jää vaki­nai­seen työsuhteeseen.

Toimit­sija Poiko­lai­nen tekee pisto­ko­keen. Onko työnan­taja huoleh­ti­nut koulu­tuk­sesta ja nimen­nyt truk­ki­kus­kit sään­tö­jen ja määräys­ten mukai­sesti? Työnan­ta­jalle tuli nimeä­mis­vel­vol­li­suus, kun asetus astui voimaan. Pääluot­ta­mus­mies Ville Laak­so­sen ei ole vaikea vastata kyllä. Truk­ki­kus­ki­asiat ovat täysin kunnossa. Naurut remaut­taa toimit­si­jan huomau­tus siitä, että eihän ajokort­ti­kaan tosin vielä takaa ajotaitoa…

Työym­pä­ris­tö­päivä alkaa olla pulkassa. Kone­pa­jalla mieti­tään, miten ratkaista suur­ten hallien ikui­suus­ky­sy­mystä eli ilmas­toin­tia. Pölyä ja käryä vielä riit­tää. Pitkä­ai­kai­nen työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jami Kasu­ri­nen (oik.) sanoo kuiten­kin tyyty­väi­senä, että ratkai­sua yrite­tään miet­tiä koko ajan. ”Koneis­tus­puo­lella hallin uudis­tus on menossa ja koko hallin ilman­vaih­don päivi­tys yhdis­te­tään siihen.” On viimei­sen muis­tu­tuk­sen paikka. Taloon on tulossa viikoksi harjoit­te­lija, lähei­sen koulun tyttö­op­pi­las, joka suun­taa metal­lia­lalle. Poiko­lai­nen toteaa vain hive­nen ilvei­lyä äänes­sään: ”Se viik­ko­han menee sitten pereh­dy­tyk­sessä työsuojeluun!”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Työym­pä­ris­töyk­si­kössä ollaan asioi­den ytimessä

Tasa-arvo: ”Kohtele toista kuten haluai­sit itseäsi kohdeltavan”