Puheenjohtaja Riku Aalto Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa 30.10.2018. KUVA KITI HAILA

Riku Aalto: Irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä emme hyväksy

Teol­li­suus­liitto on pidät­täy­ty­nyt työtais­te­lu­toi­men­pi­teistä tois­tai­seksi. Liitto haluaa antaa irti­sa­no­mis­laista synty­neen kiis­tan kolmi­kan­tai­selle ratkai­se­mi­selle mahdol­li­suu­den. ”Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvot­te­lu­teitse siihen tilaan, että työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin ei enää tarvitse lähteä”, puheen­joh­taja Riku Aalto linjaa.

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus päätti 30. loka­kuuta pide­tyssä ylimää­räi­sessä kokouk­sessa pidät­täy­tyä poliit­ti­sista miele­nil­mauk­sista tois­tai­seksi. Näin päätet­tiin mene­tellä siihen asti, kunnes selviää, minkä­lai­seksi maan halli­tuk­sen kaavai­lema irti­sa­no­mis­la­kie­si­tys ja sen perus­te­lut muotoutuvat.

Näkö­ala irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sestä synty­neen kiis­tan mahdol­li­sesta ratkai­se­mi­sesta neuvot­te­lu­teitse aukesi viime viikon lopulla maan halli­tuk­sen annet­tua järjes­tyk­ses­sään kolman­nen esityk­sensä uudeksi irtisanomislaiksi.

– Lakie­si­tyk­sestä pois­tui eriar­voi­suutta tuot­ta­via element­tejä kuten sen edel­li­sessä versiossa ollut yritys­ten työn­te­ki­jä­mää­rän perus­teella tehty yrityk­siä ja työn­te­ki­jöitä erot­te­leva tiukka rajan­veto. Sen sijaan tuli ylei­sempi ilmaus, joka on jo osa vallit­se­vaa oikeuskäytäntöä.

– Toisaalta päämi­nis­teri Juha Sipilä ilmaisi samassa yhtey­dessä, että tarkoi­tuk­sena on muut­taa lakia vain niin, että se vastaa vallit­se­vaa oikeus­käy­tän­töä yritys­koon huomioon otta­mi­sessa, ja että yksi­lö­pe­rus­tei­sen irti­sa­no­mi­sen helpot­ta­mi­seen liit­ty­viä lausah­duk­sia ei lain perus­te­lui­hin tule.

– Kun päämi­nis­teri edel­li­sen lisäksi avasi väylän kolmi­kan­tai­selle valmis­te­lulle, päätimme tart­tua mahdol­li­suu­teen, ja katsoa, mitä neuvot­te­lu­jen kautta voidaan saada aikai­seksi, Aalto kertaa asetel­man taustat.

TAVOITE JA TAHTOTILA ENNALLAAN

Aallon mukaan Teol­li­suus­lii­ton tavoite ja tahto­tila irti­sa­no­mis­lain ja irti­sa­no­mis­suo­jan suhteen ovat ennal­laan. Irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä ei hyväk­sytä, eikä lain perus­te­lui­hin voida sisäl­lyt­tää yksi­lö­pe­rus­teista irti­sa­no­mista helpot­ta­via ainek­sia. Muis­tissa on edel­leen maan halli­tuk­sen ensim­mäi­nen avaus irti­sa­no­mis­laiksi, jonka mukaan työnan­ta­jan kokema luot­ta­muk­sen horju­mi­nen työn­te­ki­jään olisi voinut toimia irti­sa­no­mi­sen perusteena.

– Jo alun pitäen olemme tuoneet esille, että epämää­räi­set termit koetun luot­ta­muk­sen heiken­ty­mi­sestä eivät meille käy. Siellä taus­tal­la­han voisi olla esimer­kiksi ammat­ti­liit­toon kuulu­mi­nen. Tällai­set kirjauk­set eivät siten meille edel­leen­kään kelpaa sen enem­pää itse laki­teks­tiä kuin sen perus­te­lu­ja­kaan ajatellen.

”Olemme hake­massa aitoa kolmi­kan­taista valmis­te­lua”, puheen­joh­taja Riku Aalto sanoo. KUVA KITI HAILA

Kolmi­kan­tai­sella valmis­te­lulla Aalto ymmär­tää ja tarkoit­taa nime­no­maan työmark­ki­noilla tutuksi tullutta eri osapuol­ten näkö­kul­mat ja tavoit­teet huomioon otta­vaa prosessia.

– Olemme hake­massa aitoa kolmi­kan­taista valmis­te­lua. Se tarkoit­taa sitä, että osapuo­let tuovat neuvot­te­lu­pöy­tään omat näke­myk­sensä ja esityk­sensä asian ratkai­se­mi­seksi, minkä pohjalta niistä ruve­taan yhdessä argu­men­toi­maan ja neuvot­te­le­maan, että minkä­lai­sella yhtei­sellä näke­myk­sellä asiaa voidaan edis­tää tai lain­sää­dän­töä tehdä.

– Tapa, jolla maan halli­tus viime viikolla esit­teli irto­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sensä työn­te­ki­jöitä edus­ta­vien keskus­jär­jes­tö­jen puheen­joh­ta­jille vähän ennen kuin vei sen julki­suu­teen, ei edusta aitoa kolmi­kan­taista menet­te­lyä. Nyt siihen on kuiten­kin mahdol­li­suus olemassa.

– Kannat­taa muis­taa, että kolmi­kan­nassa valmis­tel­luilla ja saavu­te­tuilla tulok­silla on laajempi ylei­nen hyväk­syt­tä­vyys kuin maan halli­tuk­sen yksin ajamilla asioilla. Tästä hyvä esimerkki on viimei­sin eläke­rat­kaisu. Se oli asiana vaikea ja siihen kohdis­tui kritiik­kiä, mutta yhdessä saavu­tettu ratkaisu pitää. Kolmi­kanta on keino ohjata asioita niin, että poliit­ti­sia miele­nil­mauk­sia tai työtais­te­luita ei tarvita.

VALMISTELUT JATKUVAT

Maan halli­tuk­sen ilmoit­ta­man alku­pe­räi­sen aika­tau­lun mukaan irti­sa­no­mis­la­kie­si­tys on tarkoi­tus jättää edus­kun­nalle viikolla 47.

– Nyt katsomme osana SAK:ta, miten halli­tuk­sen kanssa käytä­vät kolmi­kan­tai­set neuvot­te­lut etene­vät. Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvot­te­lu­teitse siihen tilaan, että työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin ei enää tarvitse lähteä.

Edel­li­sen ensi­si­jai­sen tavoit­teen rinnalla Teol­li­suus­liitto kuljet­taa omaa valmisteluprosessiaan.

– Vaikka työtais­te­luista ja miele­nil­mauk­sista on tois­tai­seksi pidät­täy­dytty, on valmis­telu mahdol­li­siin työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin käyn­nissä. Tämä siltä varalta, että irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sessä ei pääs­täisi meidän kannal­tamme tyydyt­tä­vään ratkai­suun eli toisin sanoen esitys ei lopulta vastaisi päämi­nis­te­rin aikai­sem­min anta­maa ilmoi­tusta, Aalto sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus käsit­teli 30.10. pide­tyssä ylimää­räi­sessä kokouk­ses­saan maan halli­tuk­sen esitystä uudeksi irti­sa­no­mis­laiksi. Kuvassa vasem­malta Antero Palo­mäki, Janne Nauk­ka­ri­nen, Mathias Pukkila, Pentti Iso-Aho ja Eero Holsti.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA