Valeuu­tiset naker­tavat demokra­tiaa – pysähdy, harkitse ja tarkista ennen kuin jaat

TÄSTÄ ON KYSE

• Valeuu­ti­sista on tullut osa jokapäi­väistä todel­li­suutta etenkin sosiaa­lisen median alustoilla. Niitä tuottaa muun muassa autori­taa­risten maiden, kuten Venäjän, propagandakoneisto.
• Valheita uskotaan, koska niissä annetaan helppoja vastauksia monimut­kaisen maailman ongelmiin.
• Valeuu­ti­silla pyritään usein horjut­ta­maan vallit­sevia insti­tuu­tioita kuten tiedeyh­teisöä ja tutkittua tietoa ja luomaan niiden tilalle varjo­to­del­li­suus. Erilaiset salaliit­to­teo­riat sisäl­tävät runsaasti valheita.

Kun Paavo Salonen haki Anton-poikansa Venäjältä takaisin Suomeen vuonna 2009, se oli bensaa Venäjän propa­gan­da­ko­neiston liekkeihin. Tapaus sopi Venäjän propa­gan­da­ko­neiston tarinaan, jossa rappeu­tu­neita perhear­voja ajavien länsi­maiden viran­omaiset sortavat venäläisiä ja kaappaavat heidän lapsiaan.

Totuus oli kuitenkin toinen: Antonin äiti oli kaapannut pojan Venäjälle ja toiminut vastoin suoma­laisen tuomiois­tuimen päätöstä, jonka mukaan Paavo Salonen oli Antonin yksinhuoltaja.

– Saman­laisia huolta­juus­kiis­toista alkunsa saaneita Venäjän infor­maa­tio­vai­kut­ta­misen kampan­joita on ollut muun muassa Norjassa ja Yhdys­val­loissa. Ne palve­levat Venäjän propa­gandaa, jolla luodaan mieli­kuvaa länsi­maista vihol­li­sina, Itä-Suomen yliopiston tutki­ja­toh­tori Teemu Oivo sanoo.

Venäjän eri kanavis­saan levit­tämät valeuu­tiset kuuluvat samaan joukkoon kuin rokote­vas­tai­suus, ilmas­ton­muu­toksen kieltä­minen, väestön­vaih­to­teoria sekä usko liskoih­mi­siin, juuta­laisten salaliit­toon ja hopea­veden paran­ta­vaan voimaan. Niillä halutaan horjuttaa kansa­laisten luotta­musta vallit­se­viin insti­tuu­tioihin ja luoda vaihtoeh­toinen todellisuus.

HELPPOJA SELITYKSIÄ KAOOTTISEEN MAAILMAAN

Ihmiset uskovat valeuu­ti­siin ja salaliit­to­teo­rioihin, koska he haluavat ymmärtää ja jäsentää ahdis­tavaa ja kaoot­tista maailmaa.

– Kriisien tulva, kuten sodat, henki­lö­koh­taiset kriisit ja talou­del­liset ongelmat luovat tilan­teen, jossa on kysyntää yksin­ker­tai­sille ja musta­val­koi­sille selityk­sille maail­masta. Ihmiset haluavat kuulla, miten asiat ”oikeasti” ovat, jotta he saisivat hallinnan tunteen, Joonas Pörsti sanoo. Hän on faktan­tar­kis­tus­pal­velu Fakta­baarin päätoi­mit­taja ja väitös­kir­ja­tut­kija Helsingin yliopistossa.

Yhdys­val­tain presi­dentin Donald Trumpin ja tai Venäjän presi­dentin Vladimir Putin kaltaiset johtajat tarjoavat ongel­miin yksin­ker­tais­tet­tuja selityksiä. Yhdys­val­loissa katse käänne­tään maahan­muut­ta­jiin ja Venäjällä Ukrainaa väite­tysti hallit­se­viin natseihin.

– Putinin Ukrai­nassa käytä­välle sodalle tarjoama musta­val­koinen selitys sopii venäläi­siin myytteihin, kuten suureen isänmaal­li­seen sotaan, eli Neuvos­to­liiton voittoon Saksasta toisessa maail­man­so­dassa. Taustalla on ajatus siitä, että Venäjälle on aina hyökätty lännestä, Oivo sanoo.

KOLMENLAISIA VALHEITA

Valeuu­tisia on kolmen­laisia: dis‑, mis- vai malinformaatiota.

Misin­for­maatio on sisäl­löl­tään virheel­listä tai harhaan­joh­tavaa tietoa, jota levite­tään ilman tahal­lista harhaut­ta­misen tarkoitusta.

Disin­for­maatio on puoles­taan tahal­li­sesti levitettyä virheel­listä tietoa, jolla halutaan vahin­goittaa tai johtaa vastaa­not­tajaa harhaan. Muun muassa venäläiset trolli­teh­taat tuottavat ja levit­tävät disin­for­maa­tiota laajasti someka­navin. Ne ovat pyrki­neet vaikut­ta­maan vaaleihin muun muassa Yhdys­val­loissa, Ranskassa ja Moldovassa.

Malin­for­maatio on infor­maa­tio­häi­riöiden kolmas muoto. Se on oikeaa tietoa, mutta virheel­li­sessä asiayh­tey­dessä tai ilman olennaista taustaa. Sillä halutaan esimer­kiksi aiheuttaa maine­haittaa yksityis­hen­ki­lölle, yrityk­selle tai valtiolle.

VAARALLISTA DEMOKRATIALLE

Demokratia perustuu yhtei­seen keskus­te­luun ja harkin­taan. Moniää­ninen keskus­telu on demokraat­tisen yhteis­kunnan perusta, Johanna Vuorelma siteeraa yhdys­val­ta­laista filosofia Hannah Arendtia. Vuorelma on kansain­vä­lisen politiikan yliopis­ton­leh­tori Tampe­reen yliopis­tossa ja valtio-opin dosentti Turun yliopistossa.

Arendt on todennut totuu­desta ja valheesta myös näin: ”Totali­taa­ri­selle vallalle ihanteel­lisia eivät ole vakau­muk­sel­liset natsit ja kommu­nistit, vaan ne, jotka eivät enää erota faktaa ja fiktiota toisistaan.”

Valeuu­ti­silla halutaan horjuttaa kansa­laisten luotta­musta vallit­se­viin insti­tuu­tioihin ja luoda vaihtoeh­toinen todellisuus.

Jos keskus­te­luun syöte­tään massoit­tain valheita, se vaikeuttaa avointa keskus­telua ja demokra­tian toimintaa. Kun epäluot­tamus tiedeyh­teisöä, vapaata mediaa, oikeus­lai­tosta ja tervey­den­huoltoa kohtaan kasvaa, demokraat­tinen päätök­sen­teko kriisiytyy. Tähän valeuu­tisten levit­täjät pyrkivät.

– Demokratia ja moniää­ninen yhteis­kunta kulkevat käsi kädessä. Keskus­telun on oltava vapaata. Yhteisten faktojen tuotta­misen keskus­telun pohjaksi on oltava luotet­tavaa. Jos yhteiset faktat puuttuvat, demokraat­tinen keskus­telu on mahdo­tonta, Vuorelma sanoo.

PYSÄHDY, HARKITSE JA TARKASTA

Lähde­kriit­ti­syys ja media­lu­ku­taito ovat valeuu­tisten tunnis­ta­misen perusta. Lähde­kriit­ti­syys tarkoittaa sen selvit­tä­mistä, mistä tieto on peräisin: Onko kyseessä aito uutis­video vai tekoälyn tuottama sisältö?

Valeuu­tisten tunnis­ta­mi­sessa ja käsit­te­lyssä on kolme vaihetta: pysähdy, harkitse ja tarkista tai yksin­ker­tai­sesti: ota kahvia.

– Valeuu­tiset ovat kohah­dut­tavia. Siksi omat ajatukset pitää rauhoittaa ennen kuin klikkaa eteen­päin. Harkinta tarkoittaa ajan antamista itselle, kun tunteet ovat laantu­neet. Tarkis­ta­mi­sessa kannattaa katsoa, mitä asiasta on sanottu muualla, esimer­kiksi laatu­me­diassa, Pörsti sanoo.

– On hyvä tunnistaa median eri genret ja esimer­kiksi eri ammatti- ja poliit­tisten kulttuu­rien tavat tuottaa sisältöä ja käydä julkista keskus­telua. Epäselvää taustaa oleviin sisäl­lön­tuot­ta­jiin kannattaa suhtautua erityi­sellä varauk­sella, Oivo sanoo.

SUOMESSA HYVÄ TILANNE

Suomessa tilanne on sikäli hyvä, että meillä ei ole media­ta­loja, jotka olisivat vihkiy­ty­neet valeuu­tisten tuotta­mi­seen. Toisin on esimer­kiksi Yhdys­val­loissa, missä muun muassa Fox News levitti väitettä, että vuoden 2020 Yhdys­val­tojen presi­den­tin­vaalin tulos oli väärennetty.

Suomessa valeuu­tisia tuottavat lähinnä verkossa olevat käyttä­jä­tilit, jotka keskit­tyvät tiettyihin teemoihin ja hyödyn­tävät usein tekoälyä. Niiden tavoit­teena on esimer­kiksi aiheuttaa hämmen­nystä, vaikuttaa mieli­pi­tei­siin, levittää väärää tietoa tai saada talou­del­lista hyötyä kerää­mällä klikkejä.

– Suomessa on koural­linen vasta­me­dioita sekä erilaisia somessa toimivia kanavia. YouTube- ja TikTok-julkaisut sekä podcastit houkut­te­levat seuraajia. Mitä kovempia väitteitä esite­tään, sitä enemmän ne herät­tävät huomiota, Pörsti sanoo.

Ihmiset haluavat ymmärtää ja jäsentää ahdis­tavaa ja kaoot­tista maailmaa.

Suomessa UMV-lehti (entinen MV-lehti) julkaisee muun muassa rokote­vas­taista, väestön­vaih­to­teo­riaa tukevaa ja Ukrai­nan­vas­taista sisältöä. Se kääntää suomeksi venäläisen propa­gan­da­media RT Newsin ja yhdys­val­ta­laisen äärioi­keis­to­laisen Infowarsin sisäl­tai­neis­toja. UMV:n päätoi­mit­taja Janus Putkonen asuu Venäjän miehit­tä­mässä Ukrainan Donbas­sissa ja tuottaa sieltä venäläis­mie­listä propagandaa.

PosiTV on puoles­taan verkossa toimiva suoma­lainen tv-kanava, joka on julkaissut näkemyk­siään muun muassa maail­maan hallit­se­vasta kuvitel­lusta salaseura illumi­naa­tista, rokot­teiden vahin­gol­li­suu­desta ja ufoista. PosiTV jakaa myös Venäjän sotapo­li­tiikkaa myötäi­levää sisältöä.

SALALIITTOTEORIAT LISÄÄVÄT EPÄLUOTTAMUSTA

Salaliit­to­teo­rioihin sisältyy usein sekä totta että monen­laisia valeuutisia.

Epstein-aineis­toihin on liitetty disin­for­maa­tiota ja salaliit­to­teo­rioita, joiden mukaan esimer­kiksi asiakir­joissa esiin­ty­neet henkilöt olisivat toimi­neet eri tiedus­te­lu­pal­ve­luiden lukuun.

Yksi viime vuosina Suomeenkin rantau­tunut salaliit­to­teoria liittyy niin sanot­tuun tunne­li­so­taan. Teorian mukaan maana­lai­sissa tunne­leissa liikkuu sotilaita, jotka käyvät salaista sotaa. Tunne­leita käyte­tään väitteiden mukaan myös lapsi­kaup­paan. Todel­li­suu­dessa luolastot voivat olla esimer­kiksi Puolus­tus­voi­mien varastoja.

Suomessa levite­tään paljon myös virheel­lisiä tervey­teen liittyviä väitteitä.

– Tammi­kuussa X:ssä sai kymme­niä­tu­hansia näyttöjä julkaisu, jossa kirjoit­taja kertoi lopet­ta­neensa bluetooth-kuulok­keiden käytön. Hän vetosi siihen, että ”mitä enemmän bluetooth-kuulok­keita käyte­tään, sitä enemmän [aiheutuu] kilpi­rau­has­no­duu­leja eli kyhmyjä”. Fakta­baarin julkai­seman faktan­tar­kis­tuksen mukaan väitteellä ei ole tieteel­listä pohjaa, Pörsti sanoo.

TIEDEVASTAISUUS NOSTAA PÄÄTÄÄN

Tiede­vas­tai­suus on kasvava ilmiö valeuu­tisten laajassa kentässä. Se voi ilmetä tiettyjen tutki­joiden, yksit­täisten tietee­na­lojen tai koko tiedeyh­teisön musta­maa­laa­mi­sena. Tietee­na­loista epäil­lään esimer­kiksi histo­rian, sukupuo­len­tut­ki­muksen, ilmas­to­tut­ki­muksen ja ravit­se­mus­tie­teen tuloksia.

Tieteel­linen tutkimus ja sen tulokset voidaan kiistää monin tavoin.

– Tieteen­te­kijän asian­tun­te­musta epäil­lään ilman perus­teltua syytä, tutki­mus­tu­lok­sista valikoi­daan vain omia näkemyksiä tukevat tiedot, keskus­te­lussa nojau­du­taan henki­lö­koh­tai­siin kokemuk­siin tai käyte­tään salaliit­to­teo­rioita, Vuorelma sanoo.

Totali­taa­ri­selle vallalle ihanteel­lisia ovat ne, jotka eivät enää erota faktaa ja fiktiota toisistaan.

Muun muassa rokote­vas­tai­suus ja ilmas­ton­muu­toksen kieltä­minen kumpuavat tieteen­vas­tai­suu­desta sekä poliit­ti­sesta ja uskon­nol­li­sesta ääriajattelusta.

– Ne, jotka korona-aikana olivat meillä rokote­vas­taisia, orien­toi­tuivat salaliit­to­teo­rioihin myös silloin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrai­naan. Myös holokaustin kieltä­minen on salaliit­to­teo­rioihin uskovien keskuu­dessa yleistä, Vuorelma sanoo.

SOMEJÄTIT HYÖTYVÄT VALHEISTA

Poliit­tisten toimi­joiden rinnalla, ja usein niiden pyrki­mysten tukena, toimii niin sanot­tuja vaihtoeh­to­me­dioita, kuten Breit­bart News Yhdys­val­loissa sekä Sputnik, RT ja RIA Novosti Venäjällä. Myös somea­lus­tojen jättiyh­tiöt X, Meta (Facebook, Insta­gram, WhatsApp) ja Alphabet (Google ja YouTube) hyötyvät kuloval­kean tavoin leviä­vistä poliit­ti­sista valeuutisista.

Somea­lus­toilla oli aiemmin laaja­mit­taista faktan­tar­kas­tusta myös Yhdys­val­loissa. Trump kielsi ensim­mäi­senä virka­päi­vä­nään toimet, joilla somea­lus­toja säännel­tiin hänen mieles­tään liikaa. Digijätit purkivat moderoin­ti­käy­tän­tö­jään, ja disin­for­maatio leviää aiempaa vapaammin.

– Pelkoa ja vihaa herät­tävät sisällöt leviävät nopeammin kuin asial­liset uutiset. Jos kirjoitan salaliit­to­teo­rian tai uskomat­toman valeuu­tisen, monille ihmisille syntyy halu klikata ja jakaa sitä, Pörsti sanoo.

Venäjän vaikutus Suomea kohtaan oli vahva vuoteen 2022 saakka

Vuonna 2011 RT levitti ensim­mäi­sessä RT documen­tary ‑ohjel­mas­saan salaliit­to­teo­rioita New Yorkin 9/11-iskuista. RT:stä kehittyi alusta teorioille, jotka kysee­na­lais­tavat länsi­maisten halli­tusten, median ja asian­tun­ti­joiden uskottavuuden.

– RT levitti länsi­maille vahin­gol­lista infor­maa­tiota jo hyvissä ajoin ennen Krimin miehi­tystä, Itä-Suomen yliopiston tutki­ja­toh­tori Teemu Oivo sanoo.

Infor­maa­tio­vai­kut­ta­minen länsi­maita kohtaan lisääntyi merkit­tä­västi Putinin kolmannen valta­kauden alun ja Venäjän vuoden 2014 Krimin miehi­tyksen myötä.

Venäjän infor­maa­tio­vai­kut­ta­minen Suomessa on ollut laajaa koko 2000-luvun. Tämä tulee selkeästi esille Venäjä-tutki­joiden valtio­neu­vos­tolle tekemästä tuoreesta selvi­tyk­sestä Venäjän laaja-alainen vaikut­ta­minen Suomeen 2000-luvulla: Pehmeästi pedattu mutta kova nukkua.

Suomessa Venäjän infor­maa­tio­vai­kut­ta­minen toimi laajalti jo ennen hyökkäystä Ukrai­naan. Meillä oltiin varovaisia kriti­soi­maan Venäjää, vaikka Krim oli vallattu vuonna 2014 ja sotatoimet jatkuivat Ukrainan itäosissa.

Suomen talous­e­lämä jatkoi isoja hankkei­taan venäläisten kanssa, ja monet entiset kärki­po­lii­tikot pitivät yllä venäjäyh­teyk­siään. Fenno­voiman ydinvoi­ma­la­hanke ja Fortumin inves­toinnit Venäjällä etenivät vailla kysymyksiä. Paavo Lipponen edisti Nord Stream ‑kaasu­putkea. Esko Aho istui hyökkäys­sodan alkuun saakka suuren venäläis­pankki Sberbankin hallituksessa.

– Venäjällä on ollut pitkään raken­teel­lista infor­maa­tio­vai­kut­ta­mista Suomen päättä­jiin aina toisesta maail­man­so­dasta lähtien. Putinin puheista tulkit­tiin, mikä on Suomen sopiva toimin­ta­kenttä, Oivo sanoo.

TROLLIT JA BOTIT MONISTAVAT VALHEITA

Venäjän trolliar­mei­joilla ja boteilla on laaja infor­maa­tio­vai­kut­ta­misen keino­va­li­koima, viimei­sim­pänä yhä tehok­kaampi tekoälyn hyödyn­tä­minen. Trolliar­meijat ovat somea­lus­toilla tehok­kaasti organi­soi­tuja, Venäjän valtion ohjaamia IT-ammat­ti­laisten ryhmiä, jotka pyrkivät vaikut­ta­maan mieli­pi­tei­siin, levit­tä­mään disin­for­maa­tiota ja horjut­ta­maan vastus­tajia. Ne käyttävät tuhansia tekais­tuja someti­lejä, jotka näyttävät taval­li­silta ihmisiltä. Kuuluisin on Yhdys­val­tain vuoden 2016 vaali­vai­kut­ta­misen yhtey­dessä ilmi tullut Pietarin trollitehdas.

Botit toimivat trolliar­mei­joiden työka­luina monis­ta­malla automaat­ti­sesti valeuu­tisia. Ne luovat harhan, että valeuu­ti­sella on laaja tuki ja lisäävät algorit­mien kautta niiden näkyvyyttä. Boteilla myös vaien­ne­taan kriit­tistä keskus­telua täyttä­mällä aiheen komment­ti­kentät harhaan­joh­ta­valla sisällöllä.

Suomea koske­vista Venäjän disin­for­maa­tio­esi­mer­keistä Oivo nostaa esiin esimer­kiksi uutiset, joissa kerrot­tiin helmi­kuussa 2023, että kauppojen hyllyt olivat Suomessa tyhjil­lään. Tarinaan kuuluu väite, että pakot­teista huoli­matta tavaraa riittää Moskovan ja Pietarin kaupoissa. Tällä kerrot­tiin sekä kotimai­selle että ulkomai­selle yleisölle, miten huonosti asiat ovat länsi­maissa ja miten kansain­vä­liset talous­pa­kot­teet ovat heiken­tä­neet länsi­maita enemmän kuin Venäjää.

Vastaa­van­laista infor­maa­tio­vai­kut­ta­mista on tehty myös itärajan sulke­mi­seen liittyen. Sitä ovat harjoit­ta­neet muun muassa uutis­toi­mistot TASS ja RIA Novosti sekä Venäjän ulkomi­nis­te­riön tiedot­taja Maria Zaharova.

Valeuu­ti­sissa rajasulku on aiheut­tanut inhimil­lisen ja talou­del­lisen kriisin Suomen itäosissa, kun ihmiset eivät pääse matkus­ta­maan rajan yli. Itä-Suomessa on Oivon mukaan ihmisiä, jotka vastus­tavat rajasulkua, kokevat sympa­tiaa venäläisiä kohtaan ja jakavat siksi venäläistä propa­gandaa. Heistä Venäjä ottaa kaiken ilon irti, ja heidän näkemyk­siään kierrä­te­tään Venäjällä.

– Vastaa­van­laisia vaikut­ta­mis­yri­tyksiä on Pohjois-Norjassa ja myös Itä-Saksassa, missä on venäjä­myön­tei­syyttä. Kaikilla näillä alueilla Venäjä yrittää luoda kiilaa kansa­laisten ja viran­omais­toi­minnan välille, Oivo sanoo.

INFORMAATIOVAIKUTTAMINEN ON OSA VENÄJÄN TURVALLISUUSPOLITIIKKAA

Infor­maa­tio­vai­kut­ta­minen ja valeuu­tiset horjut­tavat kansa­laisten luotta­musta demokra­tiaan ja sen perus­ins­ti­tuu­tioihin, kuten viran­omai­siin, riippu­mat­to­maan mediaan, tuomiois­tui­miin, poliit­tisen vallan insti­tuu­tioihin sekä asian­tun­ti­ja­tietoa tuotta­vaan tiedeyhteisöön.

Kun lännessä luottamus maiden insti­tuu­tioita kohtaan vähenee ja maiden sisäiset risti­riidat lisään­tyvät, demokra­tioiden toiminta heikkenee.

Valtioiden sisäisen hajaan­nuksen lisäksi tämä näkyy myös valtioiden välillä, muun muassa EU:ssa, missä Unkari ja Slovakia ajavat Venäjän etuja.

– Länsi­maiden päätök­sen­te­ko­kyky ja kansan tuki päätök­sen­teolle heikke­nevät. Kun maiden huomio lisääntyy niiden sisäi­siin ongel­miin, Venäjälle avautuu lisää tilaa toimia kansain­vä­li­sellä kentällä, Oivo sanoo.

Venäjän tarinan mukaan Suomi ja koko Eurooppa ovat Venäjä-vastaisen hyste­rian pauloissa, joihin ihmiset on manipuloitu.

– Disin­for­maa­tion mukaan Yhdys­vallat pyrkii saamaan Suomen pauloi­hinsa ja sitä kautta sotaan Venäjää vastaan, mikä olisi vastoin Suomen etuja. Tähän tarinaan liittyy tavoite luoda hajaan­nusta ja tilanne, jossa eri maat hoitavat kahden­vä­li­sesti suhteensa Venäjään.

Kun maailma on täynnä tehok­kaasti tuotet­tuja valheita, mitä mahdol­li­suuksia kansa­lai­silla on erottaa totuus valheesta?

– Media­lu­ku­taitoa kannattaa harjoittaa jatku­vasti. Koros­taisin erityi­sesti sitä, että ymmärtää, miten erilaiset sisäl­lön­suo­da­tus­jär­jes­telmät – oli kyse uutis­toi­mi­tuk­sista tai somea­lus­tojen algorit­meista – toimivat, Oivo sanoo.