Ruot­sa­lai­nen ay-johtaja: ”Suomen halli­tuk­selta ennen­nä­ke­mä­tön hyök­käys sopi­mus­jär­jes­tel­mää vastaan”

Teol­li­suus­lii­ton jäse­net aloit­ta­vat laajat poliit­ti­set lakot, jotka kohdis­tu­vat useille teol­li­suu­den toimia­loille. Työn­sei­sauk­set ovat kestol­taan kolmi­päi­väi­siä ja ne toteu­te­taan 14.–16.2. Lakko­jen piirissä on noin 60 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää.  

Ruot­sin puu‑, metsä‑, ja graa­fis­ten alojen ammat­ti­lii­ton GS-facke­tin puheen­joh­taja Per-Olof Sjöö ihmet­te­lee­kin naapu­ri­maa Suomen halli­tuk­sen toimia. 

 – Nyt on kyse mitta­vasta, suoras­taan enne­nä­ke­mät­tö­mästä hyök­käyk­sestä ammat­ti­liit­toja ja suoma­laista sopi­mus­jär­jes­tel­mää vastaan. On täysin selvää, että tuemme suoma­lai­sen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen tavoit­teita, Sjöö sanoo. 

GS-facket edus­taa yli 40 000 jäsentä muun muassa mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa, puuse­pän­teol­li­suu­dessa, metsä­aloilla ja kirja­pai­noissa. Sjöö kertoo tiedon­vaih­don olevan tiuhaa suoma­lai­sen ay-liik­keen, varsin­kin Teol­li­suus­lii­ton, suun­taan. 

Ei tämä Suomen halli­tuk­sen malli ole verrat­ta­vissa Ruotsiin.

Suomen halli­tuk­sen tavoit­teena on lain­sää­dän­nön kautta saada Suomeen vien­ti­ve­toi­nen työmark­ki­na­malli, missä teol­li­suu­den alat määrit­tä­vät palkan­ko­ro­tus­ten katon. 

Esimer­kiksi Teol­li­suus­liitto on kriti­soi­nut lakie­si­tystä hyvin peri­aat­teel­li­sista lähtö­koh­dista. Lakiin kirjat­tua vien­ti­mal­lia pide­tään työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sopi­mus­va­pau­teen puut­tu­mi­sena. Nais­val­tai­set julkis­ten alojen ammat­ti­lii­tot ovat esit­tä­neet huolensa palk­kae­ro­jen semen­toi­tu­mi­sesta, mikäli vien­ti­malli kirja­taan lakiin.    

Suomen julki­sessa keskus­te­lussa onkin aika ajoin tupsah­ta­nut esiin Ruot­sin Industriav­ta­let, Teol­li­suussopi­mus, eli työmark­ki­noilla palkan­ko­ro­tus­ten ylei­sen linjan määrit­tävä vien­ti­teol­li­suu­den liit­to­jen aset­tama ”merkki”, märket. 

Sjöö huomaut­taa, että sopi­mus on Ruot­sissa työmark­ki­naos­a­puol­ten yhtei­sesti neuvot­te­lu­pöy­dissä neuvot­te­lema. Niin ikään ovat palk­kae­roja kaven­ta­vat erityis­ko­ro­tuk­set alojen pienim­piin palk­koi­hin liit­to­jen neuvot­te­lu­jen tulosta.  

– Niin, Industriav­ta­let on nimensä mukai­sesti sopi­mus työmark­ki­naos­a­puol­ten välillä. Ei sitä ole polii­ti­kot olleet pakot­ta­massa. Pidän suoras­taan kummal­li­sena, enkä kovin­kaan fiksuna, että sellaista lain­sää­dän­nön kautta yrite­tään sorvata, Sjöö sanoo.  

 – Ei tämä Suomen halli­tuk­sen malli ole verrat­ta­vissa Ruot­siin, Sjöö jatkaa. 

Liit­to­joh­taja halu­aa­kin painot­taa, että Suomen ja Ruot­sin työmark­ki­na­his­to­riassa suurim­pia voit­toja ovat­kin yhteis­kun­ta­rau­haa edis­tä­vät yhdessä tehdyt sopi­muk­set.  

Siinä missä Suomessa saate­taan puhua Talvi­so­dan aikana neuvo­tel­lusta tammi­kuun kihlauk­sesta, on länsi­naa­pu­rissa saman­lai­seen asemaan nostettu Salts­jö­ba­de­nin sopi­mus vuodelta 1938. Grand Hotel Salts­jö­ba­de­nissa työnan­ta­jat ja ay-liike sopi­vat neuvot­te­le­vansa työelä­män ehdoista keske­nään, ilman poli­tiik­ko­jen sekaan­tu­mista.  

SAIRASTELU OMAAN PIIKKIIN  

Yksi halli­tuk­sen runsaasti keskus­te­lua aiheut­ta­neista tavoit­teista on ensim­mäi­sen sairas­päi­vän palkat­to­muu­den kirjaa­mi­nen lakiin. Tästä taas löytyy länsi­naa­pu­rista esimerkki, sillä ”sairaus­sakko” on ollut Ruot­sissa käytössä jo pitkään.  

– Kyse on pakot­ta­vasta lain­sää­dän­nöstä, eli siitä ei oikein työeh­to­so­pi­muk­sestsa voi poiketa, Sjöö sanoo.  

Tämä on suoras­taan luokkakysymys.

Työn­te­ki­jä­liit­to­jen pitkä­ai­kai­sena tavoit­teena on kuiten­kin ollut ensim­mäi­sen palkat­to­man sairas­lo­ma­päi­vän passit­ta­mi­nen histo­ri­aan Ruot­sis­sa­kin. Sjöön mukaan kysy­mys on tullut erityi­sen ajan­koh­tai­seksi viimeis­tään koro­na­pan­de­mian myötä. 

 – Tämä on suoras­taan luok­ka­ky­sy­mys. Toimi­hen­ki­löt voivat helpom­min jäädä etätöi­hin, kun taas työn­te­ki­jä­am­ma­teissa tätä mahdol­li­suutta usein ei ole.  

 POHJOISMAAT VASTAAN MUSK 

Teol­li­suu­den ammat­ti­liitto IF Metall aloitti viime syksynä lakon sähkö­au­to­val­mis­taja Teslan toimi­pis­teissä Ruot­sissa Teslan kiel­täy­dyt­tyä noudat­ta­masta auto­kor­jaa­moa­lan työeh­to­so­pi­musta. 

Yritys haluaa sopia työeh­doista jokai­sen työn­tekijän kanssa erik­seen. Lakko jatkuu edel­leen ja yhdek­sän ammat­ti­liit­toa on järjes­tä­nyt erilai­sia tuki­toi­men­piteitä tukeak­seen IF Metal­lin tais­te­lua. GS-facket ei ole osal­lis­tu­nut tuki­lak­koi­hin.  

– Olemme kisso­jen ja koirien kanssa etsi­neet mahdol­li­sia kohteita, joiden kautta voisimme vaikut­taa Teslaan, mutta emme ole sellai­sia löytä­neet.  

Ilolla olen pannut merkille suoma­lais­ten ammat­ti­liit­to­jen tukitoimet.

 GS-facke­tin jäse­niä on kuiten­kin osal­lis­tu­nut vapaa­eh­toi­sina lakko­vah­tiin Teslan toimi­pis­teissä ympäri Ruot­sia, Sjöö kertoo.  

 – Ilolla olen pannut merkille suoma­lais­ten ammat­ti­liit­to­jen tuki­toi­met. Voin vain todeta, että sellai­sia tarvi­taan.   

Suomen auto- ja kulje­tusa­lo­jen liitto AKT on yhdessä Norjan ja Tans­kan kulje­tus­liit­to­jen kanssa aset­ta­nut saar­ron Teslalle, eivätkä jäse­net käsit­tele Ruot­siin lähe­tet­tä­viä Tesla-autoja.  

RAKENNUSALAN KRIISI PAINAA  

Sekä Suomea, että Ruot­sia painaa tällä hetkellä raken­nusa­lan vaikeu­det. Suomessa esimer­kiksi raken­nus­yri­tyk­siä ja puuta­lo­teh­taita on jo ajau­tu­nut konkurs­siin. Samalta näyt­tää Ruot­sis­sa­kin.  

Sjöön arvion mukaan raken­nusala pysäh­tyi kuin seinään loppu­vuo­desta 2022. Samaan aikaan monella paikkakkunnalla on asun­to­pula. Noin 17 000–18 000 GS-facke­tin jäsentä työs­ken­te­lee suoraan raken­nusa­laan sidok­sissa olevissa työpai­koissa. 

 – Näin huono tilanne oli viimeksi 1990-luvun alussa, kolme­kym­mentä vuotta sitten, Sjöö sanoo. 

Siksi Ruot­sissa ay-liike, Raken­nus­liitto Bygg­nads ja GS-facket etune­nässä, on vaati­massa valtiolta toimia. 

 – Tällä hetkellä noin 200 Ruot­sin 290 kunnasta on ilmoit­ta­nut kärsi­vänsä jonki­nas­tei­sesta asun­to­pu­lasta. Olemme tottu­neet siihen, että valtio kantaa vastuunsa asun­to­tuo­tan­nossa, Sjöö sanoo.  

Meidän nähdäk­semme olisi valtion­kin eduksi lait­taa vauh­tia asuntotuotantoon.

Sjöö sanoo olevansa tässä asiassa koko maan, ei pelkäs­tään jäsen­ten asialla.  

 – Monet teol­li­suu­desta elävät kunnat, ja varsin­kin kunnat, joihin hiljat­tain on tehty suuria teol­li­suusin­ves­toin­teja, kärsi­vät siitä, ettäei ihmi­set eivät löydä itsel­leen kohtuu­hin­taista asun­toa. Meidän nähdäk­semme olisi valtion­kin eduksi lait­taa vauh­tia asun­to­tuo­tan­toon, Sjöö sanoo. 

 Hänen mieles­tään Ruot­sin halli­tus ei ole tehnyt asialle mitään.   

Päämi­nis­teri Ulf Kris­ters­so­nin johta­man halli­tuk­sen muodos­ta­vat maltil­li­nen kokoo­mus ja huomat­ta­vasti pienem­mät libe­raalit ja kris­til­lis­de­mo­kraattit.

Porva­ri­hal­li­tus tarvit­see tukea noin kahden­kym­me­nen prosen­tin kanna­tusta naut­ti­vilta Ruot­si­de­mo­kraa­teilta pysyäk­seen pystyssä. 

Viimei­sim­mässä yleis­ra­dio­yh­tiö SVT:n julkai­se­massa mieli­pi­de­mit­tauk­sessa halli­tus­puo­luei­den kanna­tus oli hädin tuskin 35 prosent­tia.