Lakkovahdissa Elhon ja Amadan tehtailla Pedersören Pännäisissä 14.11.

Lakossa Elholla ja Amadalla Peder­sö­ressä: ”Lakkoi­lemme koko maan parhaaksi”

16.11.2023

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT
JOHANNES TERVO
 

Palkaton ensim­mäinen sairaus­päivä ja lomau­tet­tuihin kohdis­tuvat leikkaukset puhut­tivat Peder­sö­ressä. Monelle lakko­vah­dille lakko­päivä oli työuran ensim­mäinen.  

Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia vastus­tavat Teolli­suus­liiton lakot jatkuivat tiistaina 14.11.2023 yhteensä 18 työpai­kalla Vaasan ja Satakunnan vaali­pii­rien alueella. Päivän pituiset lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Peder­sören Pännäi­sissä lakossa olivat maata­lous­ko­neita valmis­tavan Elho Oy:n ja automaa­tio­y­ritys Amada Automa­tion Europe Oy:n työntekijät.

”Kyllä sen huomaa, että tästä on tullut monelle työnte­ki­jälle lakon myötä konkreet­ti­sempaa. Nyt voain toivotaa, että hallitus tulee järkiinsä ja puhaltaa pelin poikki”, maata­lous­ko­neita valmis­tavan Elhon pääluot­ta­mus­mies Kim Virkama sanoo.

Yhteensä noin 200 tuotannon työnte­kijää työsken­telee näissä Pietar­saaren seudulla sijait­se­vissa tehtaissa.

– Ensim­mäiset lakko­vahdit olivat paikalla jo kello viiden jälkeen aamulla, Elhon pääluot­ta­mus­mies Kim Virkama kertoo.

Hallitus kulkee väärään suuntaan. 

Halli­tus­oh­jel­malle sataa kritiikkiä työntekijöiltä.

– Hallitus kulkee väärään suuntaan. Rikkaat rikas­tuvat ja samaan aikaan heikom­massa asemassa olevien elämä vaikeutuu entises­tään, Amadalla työsken­te­levä Markus Edström sanoo.

Lakko­päivän aamuna sosiaali- ja terveys­jär­jes­töjen katto­jär­jestö SOSTE on kertonut tuoreessa selvi­tyk­ses­sään halli­tuksen leikkausten johtavan siihen, että Suomessa on ensi vuonna 68 000 pieni­tu­loista enemmän kuin tänä vuonna. Heistä noin 17 000 eli neljäsosa on lapsia- ja nuoria.

Pieni­tu­loi­seksi talou­deksi laske­taan yleisesti talous, jolla on käytet­tä­vissä alle 60 prosenttia maan mediaanitulosta.

Kun köyhyys lisääntyy, lisääntyy myös sosiaali- ja terveys­pal­ve­luihin kohdis­tuva paine. Pieni­tu­loisia ovat henkilöt, joiden kotita­louden käytet­tä­vissä olevat tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotita­louk­sien mediaa­ni­tu­losta. 

Nähdäk­seni lakkoi­lemme nyt koko maan puolesta, Edström toteaa.  

Nähdäk­seni lakkoi­lemme nyt koko maan puolesta.

Hänestä halli­tuksen kuului­sikin kurjis­ta­mis­po­li­tiikan sijaan laittaa paukkuja työhy­vin­voin­tiin ja työssäjaksamiseen.

– Nyt ihmiset joutuvat kärsi­mään leikkauk­sista. Porukka voi pahoin ja siitä syntyy negatii­vinen kierre.

”Todella toivon, että lakol­lamme on vaiku­tusta päättä­jiin. Emmehän me huvik­semme mitään sirkusta tielle vaan tässä on tosi tärkeät asiat kyseessä”, Amadan pääluot­ta­mus­mies Sari Yliaho kertoo.

VÄHÄN VILU MUTTA MUUTEN OK  

Kello lähestyy yhdeksää ja päivä valkenee toden teolla. Lämpö­tila pysyy selvästi pakka­sella, mutta nuotio lämmittää.

Lakko­vahdit Erica Wiss ja Oliver Kontiainen kertovat, että vilu alkaa tulla, mutta muuten tunnelma on ok.

– Pakkohan tässä on laittaa vastaan, kun sinua yrite­tään painaa alas, Kontiainen toteaa.

Erica Wiss ja Oliver Kontiainen olivat lakossa ensim­mäistä kertaa.

Wiss työsken­telee Elholla trukin­kul­jet­ta­jana, Kontiainen maalamossa.

– Useimmat suhtau­tuvat lakkoon myöntei­sesti, mutta kaikki eivät ole niin innois­saan. Heillä on varmasti erilainen ajatus­maa­ilma, Wiss toteaa.

Pakkohan tässä on laittaa vastaan, kun sinua yrite­tään painaa alas.

Molemmat osallis­tuvat ensim­mäistä kertaa lakkoon.

Jan-Anders ”Janne” Snell­ma­nil­lekin kyseessä on ensim­mäinen lakko­päivä – ja työvuosia Amadalla ja sen edeltä­jillä on reilut kaksikymmentäviisi.

Jan-Anders Snellman on työsken­nellyt Amadalla yli 25 vuotta. ”Minähän lähestyn kohta eläkeikää, mutta pitää ajatella myös heitä, jotka jatkavat töissä. Ja tulevia työnte­ki­jöitä”, Snellman sanoo. 

Snellman latelee pitkän litanian siitä, mikä kaikki Petteri Orpon (kok.) halli­tuksen ohjel­massa on pielessä.

Ensim­mäinen sairaus­päivä omaan piikkiin johtaa siihen, että tullaan kipeänä töihin, ja ansio­si­don­naisen leikkaukset iskevät lomau­tet­tuihin lähes­tul­koon täystyöl­li­syyden rannikko-Pohjan­maal­lakin. Elhol­lakin on ollut lomau­tuksia viimeksi elokuussa.

Irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­nen­kään ei maistu Snellmanille.

– Minähän lähestyn kohta eläkeikää, mutta pitää ajatella myös heitä, jotka jatkavat töissä. Ja tulevia työnte­ki­jöitä, Snellman sanoo.

Grilli tulilla.

Peder­sören amattio­sasto 228 on varau­tunut lakko­vah­tiin kolmella kilolla grilli­mak­karaa. Menekki on taattua lakko­vah­tien käydessä lämmittelemässä.

Kahvi­kup­posen äärellä paran­nel­laan maailmaa ja mieti­tään, olisiko esimer­kiksi sentti­ko­ro­tukset prosent­ti­ko­ro­tusten sijaan parempi ratkaisu palkkakierroksilla.

– Laskin, että jos henki­löllä on netto­palkka 1 950 euroa ja hän käy ostamassa ruoka­kassin 120 eurolla, niin se on viitisen prosenttia palkasta. Joku vähän parem­pi­tu­loinen, jolla on 3 750 euron palkka nettona maksaa vain kolme prosenttia palkas­taan samasta ruoka­kas­sista. Prosent­ti­ko­ro­tukset lisäävät eroa, Snellman toteaa.

Tuntia myöhemmin tunnelma lakko­vah­dissa on vielä hyvä ja pääluot­ta­mus­miehet Kim Virkama Elholta ja Sari Yliaho Amadalta ovat tyyty­väisiä. Arki odottaa kuitenkin jo huomenna ja taistelu halli­tuksen heiken­nys­pa­kettia vastaan jatkuu.

Erica Wiss, Sari Yliaho, Kim Virkama, Stefan Björkgård, Daniel Finnäs ja painava syy lakkoon.

– Lakkoa­vus­tuksen hakeminen pitää tehdä todella helpoksi. Ja netin kautta liittoon liitty­minen pitää samoin tehdä todella helpoksi. Muuten saattaa olla riskinä, että siitä muodostuu kynnys, kun seuraavan kerran on tosi kyseessä, Yliaho sanoo.

Teolli­suus­liitto järjestää marras­kuussa 2023 neljän viikon ajan alueel­lisia päivän mittaisia lakkoja valikoi­duilla työpai­koilla vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista.