Toi­ja­la Works nousee tuhkasta

Pak­ka­nen pauk­kui Akaas­sa, kun koneis­ta­ja Pek­ka Mat­ti­la oli kol­men työ­ka­ve­rin­sa kans­sa ilta­vuo­ros­sa maa­nan­tai­na 10. tam­mi­kuu­ta 2022 Toi­ja­la Work­sin puomiverstaalla.

– Ensin säh­köt räp­si­vät niin, että valot vilk­kui­vat ja sit­ten ne läh­ti­vät koko­naan. Ajat­te­lim­me, että se on saman­lai­nen pie­ni palo­nal­ku kuin syk­syl­lä, Mat­ti­la muistelee.

He soit­ti­vat asias­ta tuo­tan­to­pääl­li­köl­le, joka hälyt­ti pai­kal­le kak­si säh­kö­mies­tä sekä toi­mi­tus­joh­ta­ja Pasi Kan­nis­ton. Hän kävi katol­la ja soit­ti hätä­kes­kuk­seen noin kel­lo 18.

– Pian sen jäl­keen katol­la roi­hah­ti, ja lie­kit alkoi­vat levi­tä vauh­dil­la. Meil­tä jäi omat kamp­peet puku­kaap­piin, kun hal­liin ei voi­nut enää men­nä, Mat­ti­la kertoo.

Palon syt­tyes­sä vuo­ros­sa oli eri hal­leis­sa kym­men­kun­ta työn­te­ki­jää. Kukaan heis­tä ei louk­kaan­tu­nut palos­sa. Kajo näkyi hit­saa­jan, työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun Eetu Kos­ki­sen kotiin.

– Kun hydrau­li­sy­lin­te­rit rupe­si­vat räjäh­te­le­mään hal­lis­sa, meil­lä ikku­nat heli­si­vät. Ajat­te­lin, että kyl­lä se oli tässä.

EI HANSKOJA TISKIIN

Sana onnet­to­muu­des­ta kii­ri illan aika­na työ­ka­ve­ril­ta toiselle.

– Kave­ril­ta tuli vies­ti puhe­li­meen, että hal­li on tules­sa. Hyp­pä­sin piruut­ta­ni autoon ja läh­din kat­so­maan, ker­too konea­sen­ta­ja Pet­ri Nur­mi­nen.

Kun palo pää­si leviä­mään, alkoi Nur­mi­nen miet­tiä, tar­vit­see­ko hänen ruve­ta kat­se­le­maan uusia töitä.

Vain tun­nin kulut­tua häly­tyk­ses­tä oli jo sel­vää, että puo­mi­vers­tas on mene­tet­ty, eikä palo ollut hal­lin­nas­sa vie­lä seu­raa­va­na aamunakaan.

– Oli­han se mel­koi­nen jär­ky­tys, kun tääl­lä oli aamul­la vie­lä täy­si rähi­nä pääl­lä, sanoo koneis­ta­ja ja pää­luot­ta­mus­mies Mika Lohi.

Paloa sam­mu­tet­tiin lopul­ta lähes kak­si vuo­ro­kaut­ta. Tuli tuho­si liki 10 000 neliö­tä, eli noin puo­let Toi­ja­la Work­sin tuo­tan­to­ti­lois­ta, ja aiheut­ti 15 mil­joo­nan euron vahingot.

Yri­tyk­sen tule­vai­suus alkoi sel­vi­tä jo ensim­mäi­ses­sä krii­si­pa­la­ve­ris­sa Toi­ja­lan ABC:llä.

– Omis­ta­jat antoi­vat sel­lai­sen sig­naa­lin, että hans­ko­ja ei lyö­dä tis­kiin, vaan tuo­tan­to jat­kuu taval­la tai toisella.

NOPEASTI VÄISTÖTILOIHIN

Kak­si hal­lia sääs­tyi lie­keil­tä, mut­ta kos­ka säh­kö­pää­kes­kuk­set tuhou­tui­vat palos­sa, ei niis­sä­kään voi­nut heti teh­dä mitään.

– Olin vii­kon koto­na. Pomo soit­ti per­jan­tai­na, että tule maa­nan­tai­na töi­hin. Vedet ja säh­köt oli­vat vie­lä poik­ki. Kasa­sim­me konei­ta sen mitä pys­tyim­me, Nur­mi­nen kertoo.

Osa tuo­tan­nos­ta oli mah­dol­lis­ta siir­tää Vii­alaan, jos­sa Toi­ja­la Works toi­mi jo ennestään.

– Vii­alas­sa aloim­me teh­dä ihan alus­ta työ­ta­so­puk­ke­ja, jot­ta saa­toim­me jat­kaa puo­mien val­mis­tus­ta siel­lä, Kos­ki­nen kertaa.

Palon sat­tues­sa Toi­ja­la Work­sil­la oli 145 tuo­tan­non työn­te­ki­jää, jois­ta 42 lomau­tet­tiin. Toi­nen moko­ma oli töis­sä vuo­kra­fir­man kaut­ta. Heil­le tuli­pa­lo tie­si lopputiliä.

– Saim­me yllät­tä­vän pal­jon poruk­kaa palon rai­vauk­seen. Sora­ää­niä ei pal­jon kuu­lu­nut. Löy­sim­me nopeas­ti väis­tö­ti­lo­ja ja pää­sim­me pis­tä­mään tuo­tan­toa pys­tyyn, Lohi kertoo.

Työ­nan­ta­ja vuo­kra­si tilo­ja Kyl­mä­kos­kel­ta, Lem­pää­läs­tä ja Toi­ja­las­ta. Koneis­tus pää­tyi ali­hank­ki­jal­le Tur­kuun, kos­ka aar­po­rat tuhou­tui­vat palossa.

Luo­jan kii­tos, että fir­man vakuu­tuk­set oli­vat kun­nos­sa. Se rat­kai­si pit­käl­ti sen, että hom­mat tääl­lä jatkuvat.

UUSI HALLI ENSI VUONNA

Lomau­tuk­set kes­ti­vät pisim­mil­lään vain kuu­kau­den. Se oli mer­kit­tä­vin syy sii­hen, että yksi­kään työn­te­ki­jä ei irti­sa­nou­tu­nut palon jäl­keen, Lohi uskoo.

– Vaik­ka isol­la osal­la työn­te­ki­jöis­tä työ­mat­ka kas­voi, töi­hin vaan ajet­tiin ja aje­taan edel­leen, Kos­ki­nen sanoo.

Kos­ki­nen ker­too tilan­neen­sa sadal­le työn­te­ki­jäl­le uudet työ­vaat­teet. Myös ilmas­toi­tu­ja hit­saus­mas­ke­ja, kul­ma­hio­ma­ko­nei­ta ja hit­saus­lait­tei­ta oli­si tar­vit­tu ker­ral­la kymmeniä.

– Eihän kenel­lä­kään ole nii­tä sel­lai­sia mää­riä varas­tos­sa, Lohi huokaa.

Palon­syyn­tut­kin­nan mukaan palo sai alkun­sa hit­saus­pai­kal­ta läh­te­nees­tä kipinästä.

Tulen tuhoa­ma hal­li oli raken­net­tu 1960-luvul­la ja sitä oli laa­jen­net­tu use­aan ottee­seen. Tilal­le on tar­koi­tus raken­taa uusi ensi vuo­den aikana.

– Van­ha hal­li oli ahdas ja siel­lä oli haas­tei­ta ilmas­toin­nin kans­sa. Työ­suo­je­lun näkö­kul­mas­ta kaik­ki puut­teet pois­tui­vat ker­ral­la, Kos­ki­nen toteaa.

Lohi iloit­see sii­tä, että uuden hal­lin suun­nit­te­lus­sa on kuun­nel­tu työntekijöitä.

– Luo­jan kii­tos, että fir­man vakuu­tuk­set oli­vat kun­nos­sa. Se rat­kai­si pit­käl­ti sen, että hom­mat tääl­lä jatkuvat.

ISOJEN KONEIDEN RAKENTAJA

Toi­ja­la Work­sin taru sai alkun­sa vuon­na 1960, kun vel­jek­set Pau­li ja Pent­ti Vir­tai­nen perus­ti­vat Toi­ja­lan Teräsvalmisteen.

Kone­pa­ja val­mis­ti rakennus‑, rau­ta- ja teräs­ra­ken­tei­ta sekä kul­je­tus­säi­liöi­tä, ja sen mer­kit­tä­vim­piä asiak­kai­ta oli­vat betonielementtitehtaat.

Kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le Toi­ja­lan Teräs­val­mis­te mur­tau­tui toi­mi­tet­tu­aan Van­taan uuteen ele­ment­ti­teh­taa­seen koko tuo­tan­non teknologian.

Vuon­na 1973 Toi­ja­lan Teräs­val­mis­tees­ta tuli osa Parais­ten Kalk­ki ‑kon­ser­nia, joka tun­net­tiin myö­hem­min nimel­lä Par­tek. Yri­tys­kau­pan myö­tä Toi­ja­lan Teräs­val­mis­te sai lisä­re­surs­se­ja toi­mit­taak­seen muun muas­sa kak­si suur­ta ele­ment­tieh­das­ta Itä-Saksaan.

Toi­ja­la Works syn­tyi vuon­na 1989, kun Par­tek yhtiöit­ti Toi­ja­lan Kone­pa­ja ‑nimel­lä toi­mi­neen yksik­kön­sä. Vuon­na 1997 Par­tek myi sen yri­tyk­sen toi­mi­val­le johdolle.

Vuo­si­tu­han­nen alku oli Toi­ja­la Work­sil­le voi­ma­kas­ta kas­vun aikaa. Se alkoi val­mis­taa muun muas­sa kaa­to­paik­ka­re­pi­jöi­tä Tanal­le ja puu­ku­rot­ta­jia Kalmarille.

Vuon­na 2004 Toi­ja­la Work­sis­ta tuli osa SKS-kon­ser­nia. Seu­raa­va­na vuon­na yhtiö osti Vii­alan kone­pa­jan vas­ta­tak­seen kas­va­nee­seen kysyntään.

Puu­ku­rot­ta­jas­ta tuli Toi­ja­la Work­sin oma tuo­te vuon­na 2013, kun yri­tys osti sen oikeu­det Kalmarilta.

Vuon­na 2016 KURO RTD12 ‑puu­ku­rot­ta­ja sai kun­nia­mai­nin­nan kan­sain­vä­li­ses­sä Red Dot ‑muo­toi­lu­kil­pai­lus­sa eri­tyi­sen hyvin toteu­te­tus­ta suunnittelutyöstä.

Vuo­des­ta 2018 Toi­ja­la Works on toi­mi­nut jäl­leen itse­näi­se­nä yhtiö­nä. Omis­tus­poh­ja on yhä sama. Yri­tyk­sen omis­taa edel­leen SKS-kon­ser­nin enti­nen emo­yh­tiö TWP Group Oy.