Järjes­tä­mi­nen houkut­te­lee uusia toimijoita

”Järjes­tä­mi­sestä suurin hyöty ammat­tio­sas­tolle on varmasti se, että mukaan saadaan uusia toimi­joita”, toteaa Teol­li­suus­lii­tolle järjes­tä­mi­sop­paan kirjoit­ta­nut Antti Mäki.

– Järjes­tä­mi­nen on verkos­to­jen luomista, kontak­tien hank­ki­mista työpai­koille, edun­val­von­taa, jäsen­han­kin­taa ja oman tilan­ne­ku­van tarkis­ta­mista, sanoo Antti Mäki.

Mäki puhuu koke­muk­sesta. Vaikka hän on nyt siir­ty­nyt koulu­tus­suun­nit­te­li­jaksi Työväen Sivis­tys­liit­toon, opas kumpuaa ja pohjau­tuu omiin koke­muk­siin Turun auto- ja moot­to­ri­työ­väen ammat­tio­sas­ton järjes­tä­mis­työstä. Opas on osa Huma­kin eli Huma­nis­ti­sen ammat­ti­kor­kea­kou­lun opin­näy­te­työtä. Yhtei­sö­pe­da­go­giksi valmis­tu­nut Mäki teki työn Teol­li­suus­lii­ton tilauk­sesta, ja se sai nimek­seen Ammat­tio­sas­tot perus­teh­tä­väänsä suorit­ta­maan. Osal­lis­tava akti­vointi osaksi Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sas­to­jen arkea. Mäki sai opin­näyt­tees­tään korkeim­man mahdol­li­sen arvosanan.

Jopa kolmas­osa enti­sen Metal­li­lii­ton­kaan ammat­tio­sas­toista ei tiedä, mitä järjes­tä­mi­sellä tarkoi­te­taan, Mäki toteaa. Liit­to­fuusion jälkeen on varmasti paljon lisää ammat­tio­sas­toja, joille järjes­tä­mi­nen ei ole tuttua.

Oman osas­ton todel­li­sen tilan­teen kartoit­ta­mi­sesta järjes­tä­mi­nen lähtee.

– Voidaan olet­taa, että järjes­täy­ty­mi­saste huite­lee yli 80 prosen­tissa, mutta kun faktat lyödään pöytään, se voi olla­kin 45 prosent­tia, Mäki huomauttaa.

Mäen oman, turku­lai­sen ammat­tio­sas­ton tilan­ne­kuva ei ollut ennen järjes­tä­mis­työtä ”kaunista katsel­ta­vaa”. Hän oli orga­ni­soi­massa osas­ton työpaik­ko­jen kartoi­tusta. Osas­tolla on noin 700 jäsentä 94 työpai­kalla. Kun 30 suurinta työpaik­kaa otet­tiin tarkem­man luupin alle, löytyi asioita, joille ”tart­tis tehdä jotakin”.

– Järjes­täy­ty­mi­sas­teesta löytyi puut­teita, mutta se ei ollut minusta isoin ongelma. Luot­ta­mus­mie­het eivät olleet käyneet koulu­tuk­sia. Oli paljon luot­ta­mus­mie­hiä, jotka olivat hyvällä tuurilla käyneet yhdessä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, Mäki kuvailee.

KONTAKTIT KONDIKSEEN

– Verkos­to­jen luomi­nen tarkoit­taa ammat­tio­sas­toille sitä, että luodaan uudes­taan työpai­koille ne yhtey­det, jotka on saatettu kadot­taa ajan kuluessa. Verkos­tot löyty­vät samalla, kun tehdään työpaik­ko­jen kartoi­tusta, Mäki alleviivaa.

Järjes­tä­mi­nen on Mäelle myös ”sosio­kult­tuu­rista innos­ta­mista”. Käsit­teellä tarkoi­te­taan mitä tahansa tavoit­teel­lista toimin­taa, jolla ihmi­set saadaan kansa­lai­sina itse tart­tu­maan asioi­den hoitoon. Ammat­tio­sas­ton toiminta tarvit­see juuri tällai­sia aktii­vi­sia kansa­lai­sia. Järjes­tä­jän tehtä­vänä on vain löytää ja innos­taa nämä kansa­lais­toi­min­nan poten­ti­aa­li­set tulisielut.

– Kuun­te­lette, ette kerro – ohjaatte ja opetatte, ette tee itse kaik­kea, Mäki kertaa järjes­tä­mis­työn mantraa.

Mäki puhuu taas omista koke­muk­sis­taan, kun hän summaa järjes­tä­mis­työn tyypil­li­siä lopputulemia.

– Kun suhteita luodaan työpai­koille, saadaan uusia luot­ta­mus­mie­hiä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja. Ja aina työpai­kalta löytyy niitä innos­tu­neita kave­reita, joilla on paloa myös ammat­tio­sas­to­toi­min­taan. Ammat­tio­sasto saa uusia toimijoita.

– Jäsen­ten määrä nousee. Järjes­tä­mi­nen ei ole hokkus­pok­kus­temppu, eikä jäsen­mää­rän kasvu tapahdu sormia napsaut­ta­malla, mutta kyllä kehi­tys kään­tyy posi­tii­vi­seen suuntaan.

Ja sitten on vielä vään­net­tävä ylös se juure­vin kanto kaskesta: toimin­nan muuttaminen.

PERUSTEHTÄVÄN ÄÄRELLE

– Retket eivät saa olla ammat­tio­sas­ton päätoimi, Mäki alleviivaa.

– Ammat­tio­sas­ton halli­tus on sitou­tet­tava uuden­lai­seen toimin­taan. Me muutimme ammat­tio­sas­ton budje­tin aivan uuden­lai­seksi tälle vuodelle. Huomat­tava siivu menee järjes­tä­mi­seen, Mäki kertoo turku­lais­ten suunnanmuutoksesta.

Mäki ei suin­kaan tyrmää järjes­tä­mis­työn yhdis­tä­mistä erilai­siin tapah­tu­miin ja toimin­toi­hin. Vapaa­eh­tois­työn merki­tyk­sel­li­syyttä nosta­vat palkit­se­vilta tuntu­vat vapaa-ajan tapah­tu­mat. Mutta matka­toi­misto tai tuuli­pu­ku­jen suun­nit­te­lu­kont­tori ei ammat­tio­sasto voi päätoi­min­nal­taan olla. Mäki muis­tut­taa Teol­li­suus­lii­ton sään­nöis­tä­kin. Kaikki liiton osas­tot ovat itse kopaut­ta­neet nuijaa ja hyväk­sy­neet sään­nöt, joissa järjes­tä­mi­nen on mainittu ammat­tio­sas­ton päätarkoitukseksi.

Järjes­tä­mi­sop­paan tekijä painot­taa sen hyväk­sy­mistä, että ammat­tio­sasto on kuiten­kin aina vapaa­eh­tois­ten ihmis­ten orga­ni­saa­tio. Mitään ei saada aikaan pakot­ta­malla. Myös pitkään ammat­tio­sas­tossa toimi­neet saat­ta­vat kuiten­kin löytää syyt siihen, miksi järjes­tä­mi­nen on vastaus havain­toon ”jotain tart­tis tehdä”.

– Aika monella lamppu syttyy, kun heille näyt­tää tilan­teen, joka paljas­tuu ammat­tio­sas­ton työpaik­ko­jen kartoi­tuk­sessa, Mäki toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑opasta ja aihee­seen liit­ty­vää koulu­tusta voi tilata Teol­li­suus­lii­ton koulu­tusyk­si­köstä: koulutus@teollisuusliitto.fi

Katso esit­te­ly­vi­deo Järjes­tävä ammat­tio­sasto: