Agco Power valmistaa 24 000 diesel­moot­toria vuodessa – ”Hyvällä tavalla fyysistä työtä”

TÄSTÄ ON KYSE

• Linna­vuoren mootto­ri­tehdas raken­ne­tiin alun perin lento­moot­to­reiden korjausta varten vuonna 1942. Ensim­mäiset traktorin moottorit valmis­tet­tiin vuonna 1951.
• Tehtaan on omistanut vuodesta 2004 alkaen yhdys­val­ta­lainen maata­lous­ko­neiden valmis­taja Agco Corpo­ra­tion. Sen trakto­ri­merk­kejä ovat Fendt, Massey Ferguson ja Valtra.
• Vuosina 2024–2025 Agco Power rakensi Linna­vuo­reen muun muassa puhtaan energian labora­to­rion, koulutus- ja vierai­li­ja­kes­kuksen sekä tuotan­to­hal­liin 70 miljoo­nalla eurolla.

Kokoon­pa­nija Hanna Uusitalo asentaa Agco Powerin mootto­ri­teh­taalla Nokian Linna­vuo­ressa viimeisiä osia järeään traktorin dieselmoottoriin.

– Big bore ‑moottorit tulevat tänne Y‑linjalle. Laitan niihin muun muassa kaksi ahdinta, johto­sarjat ja vesiputket. Lopuksi koepon­nistan öljy- ja vesitilat ja tarkastan moottorit. Tarkas­tuksen jälkeen ne siirtyvät koekäyt­töön, Uusitalo kertoo.

Nokialla asuva Uusitalo on koulu­tuk­sel­taan suurta­lous­kokki. Valmis­tu­mi­sensa jälkeen hän työsken­teli hetken huoltoa­se­malla, mutta alkoi pian haikailla tehdastöihin.

– Tehdas­työssä minua kiinnos­tivat säännöl­linen työaika, vapaat viikon­loput ja käsillä tekeminen. Kaverini haki tänne töihin ja vinkkasi minulle, että hae sinäkin.

Uusitalo pääsi vuokra­firman kautta töihin Agco Powerille keväällä 2007. Vuoden kuluttua hänet vakinais­tet­tiin. Uusitalo viihtyy työssään monesta syystä.

– Saan olla tekemi­sissä ihmisten kanssa, mutta työssäni on myös vaiheita, jolloin saan olla omissa ajatuk­sis­sani. Tämä on hyvällä tavalla fyysistä työtä, sillä tykkään olla liikkeessä. Täällä on myös mahdol­lista oppia uusia asioita ja kehittyä.

Siistissä ja valoi­sassa 6. hallissa työsken­telee kerral­laan viiti­sen­kym­mentä kokoon­pa­nijaa kahdessa vuorossa. Uusitalo toimii kokoon­panon työsuo­je­lua­sia­mie­henä. Hänen mukaansa Agco Powerilla on hyvät työolo­suh­teet, sillä työnan­taja on panos­tanut viime vuosina työer­go­no­miaan ja työtur­val­li­suu­teen. Kiitosta häneltä saa myös työpaikkaruokala.

– Ruokala on tosi hyvä juttu. Sitä meillä ei ole aina ollut.

Agco Powerin työnte­kijät kertovat videolla, miksi kannattaa olla ammat­ti­liiton jäsen.

ISOJA INVESTOINTEJA

Viime vuonna Linna­vuo­ressa valmistui lähes 24 000 diesel­moot­toria. Trakto­reiden lisäksi ne menevät lähinnä puimu­reihin ja metsä­ko­nei­siin. Agco Power valmistaa myös hammas­pyöriä ja vaihteis­to­kom­po­nent­teja Linna­vuo­ressa sekä diesel­ge­ne­raat­to­reita Tampe­reen Tesomalla.

– Nyt näyttää siltä, että tästä vuodesta olisi tulossa parempi kuin viime vuodesta. Traktori pitää kuitenkin olla tilattu ennen kuin siihen ruvetaan tekemään moottoria, sanoo pääluot­ta­mus­mies Jukka-Pekka Aarne.

Täällä tehdään kaikki haasta­vimmat moottorimallit.

Agco Power haki alkuvuo­desta uusia työnte­ki­jöitä vuokra­firman kautta. Vielä syksyllä 2024 heiken­tynyt maail­man­mark­ki­na­ti­lanne johti lomau­tuk­siin ja yhdeksän tuotan­to­työn­te­kijän irtisa­no­mi­seen. Yksi heistä tosin pääsi takaisin töihin. Aarne uskoo, että töitä riittää jatkossa.

– Amerik­ka­laiset ovat inves­toi­neet aika paljon Linna­vuoren tehtaa­seen viime vuosina.

Maalis­kuussa 2024 Agco Power kertoi 70 miljoonan euron inves­toin­nista Linna­vuoren tehtaa­seen. Sillä rahalla sinne raken­net­tiin vuosina 2024–2025 puhtaan energian labora­torio, koulutus- ja vierai­li­ja­keskus sekä uusi tuotan­to­halli. Lisäksi yhtä halleista laajennettiin.

Linna­vuoren tehtaan omistaa yhdys­val­ta­lainen Agco Corpo­ra­tion, joka on yksi maailman suurim­mista maata­lous­ko­neiden valmis­ta­jista. Sen trakto­ri­merk­kejä ovat Fendt, Massey Ferguson ja Valtra. Agcolla on mootto­ri­teh­taat myös Argen­tii­nassa, Brasi­liassa ja Kiinassa.

– Suomi on mootto­ri­teh­taiden sydän. Täällä tehdään tuote­suun­nit­telu ja kaikki haasta­vimmat mootto­ri­mallit, Aarne sanoo.

ENNAKKOLUULOT KARISIVAT

Koneis­taja Pekka Kiukainen on aloit­ta­massa hihna­pyö­rien sorvaa­mista Linna­vuoren mootto­ri­teh­taan vanhim­massa hallissa, jonka raken­nus­työt alkoivat 1942.

– Minulla ei ole mitään vakihommaa. En aamulla välttä­mättä vielä tiedä, mitä päivän aikana tulen tekemään, Kiukainen sanoo.

Työt eivät ole muuttu­neet mihin­kään, mutta työnan­tajan nimi on.

Hän kertoo sorvaa­vansa paljon työka­luja kokoon­pa­noon ja kunnossapitoon.

– Osasta ei aina ole mitään kuvaa­kaan, vaan kunnos­sa­pi­dosta saate­taan tuoda esimer­kiksi joku risa kappale ja sanotaan, että nyt tarvit­tai­siin suurin piirtein tämän näköinen, mutta ehjä.

Kiukainen tuli Linna­vuoren mootto­ri­teh­taa­seen 36 vuotta sitten.

– Silloin työnan­taja oli Valmet. Työt eivät ole muuttu­neet mihin­kään, mutta työnan­tajan nimi on.

Valmetin jälkeen Kiukaisen palkan maksoi ensin SisuDiesel, sitten Partek ja Kone ja vuodesta 2004 alkaen Agco Power. Hämeen­ky­rössä asuva Kiukainen on koulu­tuk­sel­taan ajoneuvoasentaja.

– Ammat­ti­koulun jälkeen olin eräässä mootto­ri­ko­neis­ta­mossa, mutta maailma tuli valmiiksi, ja työt siellä loppuivat. Koneis­tamon omistaja vinkkasi, että mootto­ri­teh­taa­seen on otettu töihin.

Pidin tehtaiden työkult­tuuria jäykkänä, mutta aika pian rupesin näkemään talon positiivisemmin.

Kun Kiukainen tammi­kuussa 1990 astui ensim­mäisen kerran 1. halliin, lattiat olivat mustat, valot heikot, ja ilmassa leijaili savua.

– Ajattelin, että jos olen kesään saakka. Minulla oli ennak­ko­luu­loja tehdas­työtä kohtaan. Pidin tehtaiden työkult­tuuria jäykkänä, mutta aika pian rupesin näkemään talon positiivisemmin.

Työolot ovat toki paran­tu­neet vuosien varrella, mutta hallissa on yhä liian kuuma, sanoo koneis­tuksen työsuo­je­lua­sia­mie­henä toimiva Kiukainen.

– Ilman­vaih­dosta on puhuttu, ja remontti on aloitet­tukin jo monta kertaa, mutta sitten on taas rahat loppu.

TYÖSUOJELU TUOTTAA TULOSTA

Vaikka 1. hallin ilman­vaihtoa ei olekaan saatu kuntoon, on työsuo­je­luun panos­tettu koko konsernin tasolla paljon, sanoo työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Timo Paija. Työ on tuottanut tulosta.

– Isot työta­pa­turmat ovat vähen­ty­neet huomat­ta­vasti. Viime vuonna niitä oli neljä ja sitä edelli­senä kuusi. Olemme päässeet konsernin tavoit­teen alapuo­lelle, Paija kertoo.

Agco Powerilla työta­pa­turma luoki­tel­laan isoksi, jos siinä on ainekset vakavaan tapatur­maan, se johtaa poissao­loon seuraa­vasta vuorosta tai vaatii käyntiä muualla kuin tehtaan omalla työter­veys­a­se­malla, jossa työntekijä tarkas­tuksen jälkeen joutuu jonkun operaa­tion, kuten tikkauksen, kohteeksi.

Viime vuonna Agco Powerilla tehtiin uusi ennätys turval­li­suus- ja ympäris­tö­ha­vain­tojen sekä läheltä piti ‑tilan­teiden ilmoit­ta­mi­sessa. Ilmoi­tuksia kertyi yli 1 200.

– Joulu­kuussa meillä otettiin käyttöön uusi järjes­telmä, jossa ilmoi­tuksen voi tehdä puheli­mitse QR-koodin avulla. Monet ovat kehuneet, että nyt on helppoa.

Konsernin tavoit­teena on, että jokainen tekisi yhden ilmoi­tuksen kuukau­dessa, mutta sitä Paija pitää epärea­lis­ti­sena. Jos puoleenkin päästäi­siin, hän sanoo.

– Kahdek­san­kym­mentä prosenttia havai­tuista epäkoh­dista pitäisi laittaa kuntoon kuukauden sisällä. Me olemme päässeet nyt 65 prosenttiin.

Isot työta­pa­turmat ovat vähen­ty­neet huomattavasti.

Seuraava iso toimen­pide työsuo­jelun saralla on varas­toau­to­maatin kotelointi 6. hallissa. Se laskee hallin melutasoa huomattavasti.

Työnan­taja pitää huolta työnte­ki­jöis­tään myös puoli­toista vuotta sitten käynnis­tetyn ergono­miaoh­jelman avulla. Lisäksi työnte­ki­jöillä on käytös­sään 200 euron edestä liikunta- ja kulttuu­rie­tuja sekä vuosit­tainen harras­te­mää­rä­raha, joka on sidottu henki­löstön määrään.

VANHASTA UUTTA

Mootto­ria­sen­taja Veijo Saari kiristää uuden puimurin moottorin korkea­pai­ne­putkia viime vuonna käyttöö­no­te­tussa 4. hallin laajennusosassa.

– Valmistan uusia mootto­reita, joiden tilaus­kanta on sen verran vähäinen, ettei niitä ole kannat­tavaa tehdä linjalla. Lisäksi tehdas­kun­nostan vaihtomoottoreita.

Saari työka­ve­rei­neen pystyy tehdas­kun­nos­ta­maan kaikki Linna­vuoren tehtaassa vuodesta 1957 alkaen valmis­tetut diesel­moot­torit. Valtaosa kunnos­tet­ta­vista mootto­reista on 10–15 vuotta vanhoja, hän kertoo.

– Puran moottorin osiksi. Pesen, puhdistan, tarkastan ja mittaan osat. Uusin tarvit­tavat kompo­nentit ja lopuksi kasaan moottorin.

Kun Saari on saanut moottorin valmiiksi, se menee ensin koekäyt­tä­jälle ja sitten maala­reille ja heiltä lähet­tämön kautta maail­malle. Kunnos­te­tulla mootto­rilla on sama takuu kuin uudella.

– Pystymme kunnos­ta­maan täällä myös osan vanhan moottorin kompo­nen­teista, kuten turboah­timet, laturit, start­ti­moot­torit ja paineilmakompressorit.

Tehdas­kun­nos­tuk­sessa ei korjata vain maata­lous­ko­neiden mootto­reita, vaan pukilla saattaa olla esimer­kiksi kulje­tus­pans­sa­ria­jo­neuvo Pasin moottori.

– Asiak­kaita ja sovel­luksia on lukemat­tomia, Saari kertoo.

Sasta­ma­lassa asuva Saari on koulu­tuk­sel­taan autona­sen­taja. Acgo Powerilla hän on työsken­nellyt 24 vuotta. Saaren mukaan tehdas­kun­nostus on itsenäistä työtä, joka vaatii monipuo­lista ammattitaitoa.

– Jos olet kiinnos­tunut laaja-alaisesti mootto­reista ja niiden kanssa työsken­te­lystä ja haluat oppia uutta, niin tämä on oikea osoite.

Kaikki alkoi lentomoottoreista

Paikaksi valikoitui Nokian Siurossa sijait­seva muinais­his­to­rial­linen Linna­vuori, koska vuoren uumeniin saattoi louhia luolia, rautatie oli lähellä ja sähkön saanti oli helposti järjestettävissä.

Linna­vuoren mootto­ri­tehdas raken­net­tiin alun perin lento­moot­to­reiden korjausta varten. Sen raken­nus­työt alkoivat marras­kuussa 1942. Tehtaan tuotan­nol­linen toiminta käynnistyi kolmen­kym­menen VL Myrsky II ‑hävit­tä­jä­len­to­ko­neen rungon kokoon­pa­nolla keväällä 1944. Vielä samana vuonna alkoi lento­ko­ne­pot­ku­reiden kunnostus ja laake­reiden valaminen.

Sodan päätyttyä tehdas siirtyi lähes kokonaan sotakorvaustuotantoon.

Sodan päätyttyä tehdas siirtyi lähes kokonaan sotakor­vaus­tuo­tan­toon. Linna­vuo­ressa valmis­tet­tiin lähes kaikki Neuvos­to­liit­toon lähetet­tävät diesel­moot­torit ja ilmakompres­sorit. Toimi­tusten kireä aikataulu ei mahdol­lis­tanut omaa suunnit­telua, vaan Linna­vuo­ressa oli turvau­dut­tava Ruotsista saata­viin lisens­seihin. Omaan tuote­ke­hi­tyk­seen perus­tu­vien diesel­moot­to­rien valmistus alkoi vuonna 1946. Lento­moot­to­reiden korjaus­työhön Linna­vuo­ressa päästiin vasta vuotta myöhemmin.

Ensim­mäiset maata­lous­ko­neiden moottorit valmis­tet­tiin Linna­vuoren mootto­ri­teh­taassa 75 vuotta sitten vuonna 1951. Silloin siellä käynnistyi Valmet 15 ‑traktorin petroli- ja bensii­ni­moot­torin sarja­val­mistus. Kansan suussa traktori sai liika­nimen Piikki­lan­gan­ki­ris­täjä. Sittemmin sen tehoa nostet­tiin 20 hevosvoimaan.

AGCO POWER OY

PERUSTETTU Vuonna 1942 Valtion lentomoottoritehtaaksi.
KOTIPAIKKA Nokia
TUOTANTO Uusia ja tehdas­kun­nos­tet­tuja diesel­moot­to­reita teholuo­kassa 60–700 hv, vaihteis­to­kom­po­nent­teja ja hammas­pyöriä Nokian Linna­vuo­ressa sekä diesel­ge­ne­raat­to­reita Tampe­reen Tesomalla.
HENKILÖSTÖ 845 henkilöä, joista tuotan­nossa Linna­vuo­ressa noin 500 ja Tesomalla noin 20.
OMISTAJA Yhdys­val­ta­lainen Agco Corporation.
LIIKEVAIHTO 364,7 miljoonaa euroa (2024)