Työssä
Kynttilöistä valoa ja tunnelmaa – Havin työntekijöitä tuleva kuitenkin huolettaa
Vuoden pimeimpään aikaan Havin kynttilätehtaalla Riihimäellä pitää kiirettä, mutta keväisin on hiljaista. Lomautukset, vanha konekanta ja ulkomainen halpatuotanto huolettavat työntekijöitä. Ilon aiheita puolestaan ovat vaihteleva työ, mukava työilmapiiri ja pian päättyvä yrityssaneeraus.
Havin kynttilätehtaalla Riihimäellä tuoksuu steariini. Prosessinhoitaja Kati Paavola-Kokko työskentelee linjalla, jossa valmistetaan valkoisia kruunukynttilöitä.
– Valvon kruunukynttilän valmistusprosessia. Työparini hoitaa lopputarkastuksen ja pakkaa kynttilät laatikoihin. Tunnin välein vaihdamme tehtäviä, hän kertoo.
Kun kone on valanut kynttilät ja sahannut ne oikean mittaisiksi, vuorossa on kruusaus. Siinä kynttilä saa kruunujalan, jonka ansiosta se sopii moneen eri kokoiseen kynttilänjalkaan.
– Tykkään tästä työstä. Täällä on yhteensä 14 tuotantolinjaa, ja ne kaikki ovat erilaisia. Vaihdamme linjaa usein. Se tuo vaihtelua työpäiviin ja ‑viikkoihin.
Syksyt ovat kiireisiä ja keväällä meillä on hiljaista.
Paavola-Kokolla tulee tammikuussa täyteen 30 vuotta Havilla. Hän on toiminut vuosien varrella työpaikallaan myös pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.
– Vanha konekanta tuo haasteita. Koska vanhat koneet eivät aina vastaa nykypäivän työturvallisuusvaatimuksia, koneisiin on pitänyt lisätä turvarajoja ja suojia.
KEVÄISIN LOMAUTUKSIA
Aamuvuoro lähestyy jo loppuaan, mutta Paavola-Kokko jää työparinsa kanssa tunniksi ylitöihin. Pitkät, jopa 12-tuntiset, työpäivät ovat Havin kynttilätehtaalla tavallisia syksyisin.
– Työ on kausiluonteista. Syksyt ovat kiireisiä ja keväällä meillä on hiljaista. Viime vuodet olemme olleet keväisin lomautettuina. Se tuo välillä taloudellisia haasteita.
Tänä keväänä lomautus kesti jopa seitsemän viikkoa.
Paavola-Kokon mukaan joustoa löytyy työntekijöiden lisäksi työnantajaltakin.
– Olen joskus halunnut tehdä pelkkää aamu- tai iltavuoroa, ja olen saanut sovittua asiasta tosi hyvin työnantajan kanssa.
Yhden ylityötunnin ansiosta tilaus tulee valmiiksi ajallaan, ja kruunukynttilät ehtivät kauppoihin hyvissä ajoin ennen joulua.
Paavola-Kokon omaan jouluun kuuluvat punaiset tai valkoiset antiikkikynttilät.
– Ne tuovat juhlan tunnun. Antiikkikynttilä on kaunein kynttilä, jota me täällä teemme.
KYSYNTÄ HIIPUU
Aina 1950-luvulle asti kynttilät liitettiin vain jouluun. Edelleen kynttilätehtaan kysyntä painottuu syksyyn, sillä yli puolet tuotannosta myydään vuoden pimeimpään aikaan.
– Se olisi hienoa, jos työt jakautuisivat nykyistä tasaisemmin ja voisimme keväällä tehdä kynttilöitä valmiiksi syksyn sesonkiin, sanoo pääluottamusmies, koneenhoitaja Johanna Hillo.
Toistaiseksi kynttilöitä kuitenkin valmistetaan sitä mukaa, kun niitä tilataan, koska yrityksen kassavaroja ei voi sitoa varastoon yli puoleksi vuodeksi. Yhtenä syynä on Hillon mukaan vuonna 2017 alkanut yrityssaneeraus.
– Keväisin teemme paljon käsin valettavia kynttilöitä, jotka vievät vähän raaka-ainetta ja joiden valmistus on hidasta. Esimerkiksi joulukuusenkynttilät tehdään pääsääntöisesti jo keväällä.
Se olisi hienoa, jos työt jakautuisivat nykyistä tasaisemmin.
Havi on edelleen Suomen suurin kynttilävalmistaja, vaikka sen tuotanto on viidessä vuodessa vähentynyt noin kolmanneksen. Riihimäellä valmistuu yli miljoonaa kiloa kynttilöitä vuodessa.
– Ihmiset ostavat halvempia, ulkomaalaisia kynttilöitä tai ledejä. Nyt kun on tällaiset ajat, kynttilä ei myöskään ole se ensimmäinen, johon raha laitetaan.
MONIMUOTOISTA TYÖTÄ
Johanna Hillo on työskennellyt Havilla yli 20 vuotta. Ensimmäinen työrupeama oli määräaikainen ja kesti kolme vuotta. Vakituisena hän on ollut vuodesta 2007.
– Tulin tänne alun perin pakkaajaksi. Sen jälkeen olen ollut kynttiläntekijänä, asentajana ja koneenhoitajana. Nykyään teen kaikkia töitä. Ajan tarvittaessa myös trukkia.
Laskentatoimen merkonomiksi opiskellut Hillo löysi paikkansa kynttilätehtaasta.
– Toimistotyö ei ollut minun juttuni. Se on liian yksitoikkoista. Täällä työ on monimuotoista. Työpäivän aikana ei kerkeä hirveästi kyllästymään, Hillo sanoo.
Työpäivän aikana ei kerkeä hirveästi kyllästymään.
Vielä viime syksynä kynttilätehdas kävi kolmessa vuorossa. Nyt se ei onnistu, koska tuotannossa on töissä enää kaksitoista vakituista työntekijää.
– Heistä vain yhdeksän työskentelee tuotantolinjoilla. Teemme yövuoroa satunnaisesti. Ensi vuonna pitäisi helpottaa, kun yrityssaneeraus loppuu.
”SYKSYT RASKAITA”
Iltavuoroon tulee neljä työntekijää. Heitä kaikkia tarvitaan lämpökynttilöitä eli tuikkuja valmistavalla linjalla. Vanhempi kynttiläntekijä Pia Salonen työskentelee langoittimella.
– Ensisijainen tehtäväni on pitää langoittimet käynnissä. Kone laittaa langan prikkaan ja liimaa sen sitten tuikkukipon pohjaan. Sen jälkeen on vuorossa kaksivaiheinen valu, Salonen kertoo.
Hän aloitti työt kynttilätehtaassa vuonna 1993 ja on yksi pitkäaikaisimmista työntekijöistä.
– Olen viihtynyt täällä. Erityisesti tykkään käsin valettavien kynttilöiden, kuten kuusenkynttilöiden ja kakkukynttilöiden, valmistuksesta.
Työ kynttilätehtaassa on muuttunut paljon vuosien varrella, Salonen sanoo. Ennen kynttilöitä tehtiin tasaisemmin ympäri vuoden. Nyt loppuvuodesta tehdyt ylityötunnit pidetään vapaina keväällä ja kesällä. Salonen pohtii, kuinka pitkään työntekijät jaksavat tehdä työaikajoustoja.
– Se ei ole hyvä juttu, että kynttilöiden tekeminen painottuu syksyyn. Tehdastyö on aika kuluttavaa ja varsinkin syksyt ovat töissä raskaita.
”MUKAVA TYÖILMAPIIRI”
Tuikkujen valu tapahtuu pitkällä pöydällä, joka kuljettaa ne pakkauspisteelle. Toisen valun jälkeen kynttiläntekijä Eino Vehviläinen tarkkailee pöydällä ohi lipuvia tuikkuja silmä kovana.
– Tuolla näkyy olevan yksi vähän vajaa, hän sanoo, tarttuu roskapihdeillä kynttilää sydänlangasta ja poistaa valussa vajaaksi jääneen tuikun linjalta.
Vehviläisen pihdit tarttuvat myös niihin tuikkuihin, joiden kippo on liian täysi tai viallinen. Samoin käy myös, jos tuikun sydänlanka on vinossa tai kynttilä näyttää muuten huonolta.
Kynttilät tuovat tunnelmaa ja valaisevat. Etenkin ulkona lyhtykynttilät ovat aika jees.
Vehviläinen jaksaa katsella kynttilöitä myös vapaa-ajallaan.
– Tykkään polttaa kynttilöitä. Näin syksyllä se on ihan mukavaa. Kynttilät tuovat tunnelmaa ja valaisevat. Etenkin ulkona lyhtykynttilät ovat aika jees.
Ensimmäisen kerran Vehviläinen työskenteli Havin kynttilätehtaassa kiireapulaisena kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen hän kävi armeijan ja oli sahalla töissä, mutta halusi palata Haville.
– Täällä on mukava työilmapiiri. Tykkään siitä, kun voin tauoilla jutella työkavereiden kanssa.
AAMUT VAIKEITA
Vehviläinen aloitti Havilla vakituisessa työsuhteessa syyskuussa. Mieluiten hän tekee ilta- tai yövuoroja, sillä aamut ovat hänelle vaikeita.
– En osaa mennä ajoissa nukkumaan, ja kun kello soittaa jo 4.50, niin silloin unet jäävät monesti vähän vähäisiksi, Vehviläinen sanoo.
Ylitöistä hän ei innostu.
– Jos teen 12-tuntisia päiviä, silloin minulle ei jää aikaa lenkkeillä, käydä salilla tai kiipeillä.
Koulutukseltaan Vehviläinen on autonasentaja. Siitä on etua myös kynttilätehtaassa.
– Työkalut ovat tuttuja ja tajuan mekaanisista jutuista ja koneista ylipäätään paljon enemmän, kun minulla on koulutus. Minusta koitetaan kouluttaa täällä koneenhoitajaa.
Vehviläinen ei vielä kuulu Teollisuusliittoon, mutta hän aikoo täyttää jäsenhakemuksen.
– Minun olisi pitänyt liittyä jo ajat sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi. Jos töissä sattuu tulemaan vaikka lomautuksia, silloin on hyvä kuulua liittoon ja työttömyyskassaan.
Osa kynttilöistä ulkomailta
Vuonna 2016 Havin toimitusjohtaja Linda Schlobohm työskenteli vielä yrityksen markkinoinnissa, kun hän toi perinteisen Havin rinnalle sisustuksellisen tuotemerkin Havi´s.
Uuden tuotemerkin myötä Havin valikoimaan tulivat ulkomailla valmistetut kynttilät. Työntekijöitä asiasta ei informoitu, kertoo pääluottamusmies, koneenhoitaja Johanna Hillo.
– Huoltahan se herättää, ettei vaan ruveta kaikkia kynttilöitä tuomaan ulkomailta, hän sanoo.
Yrityksen verkkosivuilta käy ilmi, että osa kynttilöistä valmistetaan Latviassa ja Puolassa. Havin tuoksukynttilät puolestaan tulevat Kiinasta, Ranskasta ja Vietnamista.
Nykyään ulkomailla tehtyjä kynttilöitä löytyy myös Havi-tuotemerkin alta. Hilloa harmittaa, että asiakkaille ei selvästi kerrota, että kaikkia Havin kynttilöitä ei valmisteta Riihimäellä.
– Se on minusta harhaanjohtavaa, hän sanoo.
Kynttilöiden lisäksi Havi´s ‑tuotesarjaan kuuluu muun muassa lyhtyjä, huonetuoksuja, saippuoita, lautasliinoja ja tyynynpäällisiä.
Lähes 200 vuotta kynttilöiden valmistusta
Havin juuret ovat rajantakaisessa Karjalassa. Kuvernementinsihteeri ja tukkukauppias Anton Alfthan perusti kynttilätehtaan omistamaansa Kirjolan kartanoon Johanneksen pitäjään vuonna 1829. Sitä ennen kynttilöitä oli tehty Suomessa vain kotitarpeisiin.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Alfthan siirsi tuotannon Viipuriin Havin kaupunginosaan, jonka mukaan yritys sai nimensäkin. Samoihin aikoihin kynttilöiden raaka-aineena alettiin käyttää steariinia talin ohella. Vuonna 1850 Havi aloitti kynttilöiden viennin.
Viipurilainen kauppahuone Hackman & Co osti talousvaikeuksiin ajautuneet Alfthanin tehtaat vuonna 1866. Kauppaan kuului kynttilä- ja saippuatehtaat sekä panimo. Tehtaiden uusien omistusjärjestelyjen tuloksena syntyi vuonna 1866 Havin Osakeyhtiö.
Kun talvisota alkoi, tuotanto siirrettiin Viipurista Riihimäelle. Havi oli ostanut Riihimäeltä teknokemiallisia tuotteita valmistaneen yrityksen osake-enemmistön vuonna 1928, joten oli luontevaa sijoittaa tehdas tytäryhtiön tiloihin.
Tuotanto käynnistyi Riihimäellä vuonna 1940 ja jatkuu siellä yhä. Teknokemian tuotteiden taru tosin päättyi jo vuonna 1997, kun Havi myi sen saksalaiselle Henkenille.
Kynttilöiden valmistus puolestaan päätyi vuonna 1998 kuudeksi vuodeksi ruotsalaiselle Dunille, kunnes Suomen Kerta Oy osti Havin takaisin suomalaisomistukseen vuonna 2004. Vuodesta 2020 yrityksen virallinen nimi on ollut Havi Oy.
HAVI OY
PERUSTETTU 1866
KOTIPAIKKA Imatra
TUOTANTO Kynttilöitä Riihimäellä sekä lautasliinoja ja kertakäyttöastioita Imatralla.
HENKILÖSTÖ 57 työntekijää, joista tuotannossa Riihimäellä 12 ja Imatralla 13.
OMISTAJAT Toimitusjohtaja Linda Schlobohm perheineen.
LIIKEVAIHTO 9,3 miljoonaa euroa (2024)
