Kaksi vuotta lakossa Teslalla Ruotsissa – ”Ei ole muuta vaihtoehtoa”

6.11.2025

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT IF METALL

Ruotsin histo­rian pisin lakko jatkuu nyt kolmatta vuotta. Elon Muskin ”hulluksi” kutsuma työtais­telu koskettaa nyt myös suoma­laisyritys Koneen toimintaa. 

Ruotsin suurin teolli­suusa­lojen ammat­ti­liitto IF Metall aloitti histo­rial­lisen lakon seitse­mällä sähkö­au­to­val­mis­taja Teslan korjaa­molla Ruotsissa 27. lokakuuta 2023. Liitto vaatii, että Teslan tytäryhtiö TM Sweden neuvot­telee ja allekir­joittaa työeh­to­so­pi­muksen IF Metallin kanssa, joka edustaa korjaa­moiden työntekijöitä.

Tesla on kieltäy­tynyt neuvot­te­le­masta työeh­to­so­pi­muk­sista missään päin maailmaa.

Vaikka kahden vuoden aikana on käyty keskus­te­luja, osapuolet ovat yhä kaukana toisis­taan. Kyse on pohjim­mil­taan kahdesta perus­ta­van­laa­tui­sesti erilai­sesta näkemyk­sestä ja toimin­ta­ta­voista, jotka ovat törmäyskurssilla.

Korjaa­mo­me­kaa­nikot ja heitä edustava ammat­ti­liitto haluavat, että työnan­taja allekir­joittaa työeh­to­so­pi­muksen ja noudattaa sen ehtoja. Liiton mukaan Tesla ei halua taata työnte­ki­jöil­leen vuosit­taisia palkan­ko­ro­tuksia Ruotsin ns. ”märketin” mukaisesti.

Märket on Ruotsissa palkan­ko­ro­tus­linjaa muovaava teolli­suus­so­pimus, joka solmit­tiin työmark­ki­naos­a­puolten välillä ensim­mäisen kerran 1990-luvulla. Sopimuksen mukaan yleisen palkan­ko­ro­tus­varan asettavat vientiteollisuusalat.

Liitto katsoo myös, että Tesla ei ole valmis tarjoa­maan työajan lyhen­nyksiä, kuten muilla autokor­jaa­moiden työnte­ki­jöillä on työeh­to­so­pi­musten mukaan. Lisäksi osapuolet kiiste­levät eläkeratkaisuista.

Teslan edustajat ovat johdon­mu­kai­sesti väittä­neet, että Teslan työnte­ki­jöiden työehdot ovat hyvät ja monin paikoin ylittävät työeh­to­so­pi­musten minimitason.

Arturo Vasquez Sandoval ja David Risberg olivat lakko­vah­dissa Teslan huolto­kes­kuk­sella Segel­tor­pissa Tukholman lähellä 18.12.2023

KONEEN TYÖNTEKIJÄT SAARTOTOIMISSA 

Teslan lakkoa on alusta asti pyritty vauhdit­ta­maan erilai­silla tukitoimenpiteillä.

Aiemmin muun muassa palvelu- ja kunnal­li­sa­lojen liitto Seko on kieltäy­tynyt tyhjen­tä­mästä Teslan yksiköiden roska­säi­liöitä Ruotsissa.

Konfliktin alussa myös Ruotsin posti­liitto sai kansain­vä­listä huomiota, kun se esti rekis­te­ri­kil­pien postit­ta­misen Tesla-omista­jille. Tämä sai pääomis­tajan, maailman rikkaimman henkilön, Elon Muskin kutsu­maan lakkoa ”hulluksi” omista­mas­saan sosiaa­lisen median kanavassa Twitte­rissä, (sittemmin X).

Tesla ei ole mikään pieni yritys, jonka yritämme murskata.

Syksyllä IF Metall on kiris­tänyt ruuvia konflik­tissa uusilla saarroilla, erityi­sesti sen jälkeen, kun Ruotsin sovit­te­lu­laitos ilmoitti lopet­ta­vansa sovit­te­lu­yri­tykset kiistassa. Sovit­te­lu­laitos eli Medling­sins­ti­tutet on Ruotsin työmark­ki­na­mi­nis­te­riön alainen valtion viran­omainen, joka vastaa työrii­tojen sovit­te­lusta ja esimer­kiksi viral­li­sista palkka­ti­las­toista. Ruotsissa sovit­te­lu­laitos toimii pitkälti kuten valta­kun­nan­so­vit­te­lija Suomessa.

Nyt tukitoimet on ulotettu koske­maan suoma­laisen hissiyhtiö Koneen työntekijöitä.

Koneen työnte­ki­jöiden on määrä pidät­täytyä kaikesta Teslan kohteissa tehtä­västä työstä Ruotsissa torstai 6. marras­kuuta alkaen.

IF Metallin julis­tama Koneen saarto on viides­toista ilmoi­tettu työtais­te­lu­toi­men­pide syyskuun alun jälkeen.

Kone työllistää noin 1 000 henkilöä Ruotsissa.

Liitto on julis­tanut saartoon myös toisen hissiyh­tiön Cibes Kalean sekä lukkoja ja erilaisia elekt­ro­nisia portti­rat­kai­suja valmis­tavan Assan Abloyn työt Teslan kohteissa.

IF Metallin lakko­vah­teja Norrlannissa.

”SYVÄSTI AY-VASTAINEN YRITYS” 

IF Metallin puheen­joh­taja Marie Nilsson kommentoi lakkoa Dagens Arbete ‑lehdelle kahden vuoden rajapyykin alla. Nilsson halusi puheen­vuo­ros­saan allevii­vata konfliktin mittasuhteita.

– Tesla ei ole mikään pieni yritys, jonka yritämme murskata. Se on globaali toimija, eikä voida hyväksyä, että sillä olisi Ruotsissa erilaiset työehdot kuin muilla yrityk­sillä. Tesla on suuri ja tärkeä toimija, ja siksi meidän on kamppail­tava. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoi Nilsson.

Dagens Arbete on myös kysellyt lakossa jo yli kaksi vuotta olleiden työnte­ki­jöiden tunnelmia.

– Ensim­mäisten viikkojen ja kuukausien aikana ajattelin, että ehkä pääsi­simme takaisin töihin minä päivänä hyvänsä. Kesti varmaan puoli vuotta ennen kuin alkoi tuntua, että tämä tulee kestä­mään todella pitkään ja että on parasta valmis­tautua siihen, uumaja­lainen Olof Sjöström sanoo.

Minulla on tunne, että nyt saa riittää.

– Olen tutus­tunut moniin uusiin ihmisiin – sekä ammat­ti­lii­tossa että muihin Tesla­lai­siin eri korjaa­moilta, joita en ole aiemmin tavannut. Puhumme melkein joka viikko Teamsissa. Olen myös saanut enemmän ymmär­rystä ammat­ti­liiton toimin­nasta ja työmark­ki­noista. Niitä asioita tulee paljon pohdittua.

Hanna Eriksson työsken­teli Teslan Uppsalan merkki­huol­to­liik­keessä ja liittyi lakko­rin­ta­maan marras­kuussa 2024.

– Meidän täytyy lisätä kaikkia mahdol­lisia työtais­te­lu­toimia. Minulla on tunne, että nyt saa riittää. Olen tietysti myös vähän vihainen siitä, että työnan­ta­jamme ei halua antaa meille sitä, mikä pitäisi olla itses­tään selvää. Meidän täytyy painostaa heitä. Mitä muuta vaihtoehtoa meillä oikein on, Eriksson sanoo.

Marie Lindström lakkovahdissa.

Syksyllä julkais­tiin German Benderin kirja Frontalk­rock, joka käsit­telee Teslan lakkoa. Bender toimii ay-taustaisen Arena Idé ‑ajatus­hau­tomon tutkimuspäällikkönä.

Kirjoit­tajan mukaan Elon Muskin kieltäy­ty­minen työeh­to­so­pi­muk­sista on ideolo­ginen kysymys – ei ensisi­jai­sesti seurausta talou­del­li­sista laskelmista.

– Tesla on syvästi ay-vastainen yritys, jonka toimi­tus­joh­taja ja enemmis­tö­omis­taja Musk on sanonut, ettei usko koko ammat­ti­liit­tojen ideaan, sanoi Bender Dagens Arenalle.

Myös EU-tasolla on kriti­soitu Teslan toimintaa Ruotsissa.

EU:n työmark­ki­na­ko­mis­saari, romania­lainen Roxana Mînzatu, kommentoi asiaa Ruotsin yleis­ra­dio­yh­tiön Sveriges Radion haastat­te­lussa lokakuussa.

– Kaikkien Euroop­paan tulevien sijoit­ta­jien on kunnioi­tet­tava euroop­pa­laisia standar­deja, ja heidän pitäisi luoda työpaik­koja euroop­pa­lai­sille, hän sanoi.

Kysymyk­seen siitä, onko tärkeää, että Tesla solmii työeh­to­so­pi­muksen, Mînzatu vastasi selkeästi.

– Juuri niin, sitä minä sanon. On tärkeää, että tarkas­te­lemme Ruotsin standar­deja Ruotsissa.

Komis­siossa on yksi komis­saari kustakin EU-maasta, ja he vastaavat eri politiikan alueista, kuten puolus­tuk­sesta, ympäris­töstä tai työmark­ki­noista. Suomen komis­saari on Henna Virkkunen, joka vastaa tekno­lo­giaan ja erityi­sesti tekno­lo­gian turval­li­suu­teen liitty­vistä asioista.

EI MIKÄÄN TAVALLINEN TYÖTAISTELU  

Teslan lakko Ruotsissa ei ole vain taval­linen työmark­ki­na­kiista yksit­täisten mekaa­nik­kojen tai korjaa­mo­työn­te­ki­jöiden työeh­doista, vaikka myös IF Metall on toisi­naan esittänyt asian niinkin, kun liitto on nähnyt sen palve­levan tarkoitusta.

Kyse on 130 työntekijän työeh­doista, mutta myös symbo­li­sesta taiste­lusta pohjois­maisen työmark­ki­na­mallin puolesta ja siitä, miten kansain­vä­liset yritykset suhtau­tuvat ammat­ti­liit­toihin ja työehtosopimuksiin.

Ammat­ti­liit­tojen järjes­täy­ty­misen ja muiden liittojen tukitoi­men­pi­teiden kautta konflikti on laajen­tunut koske­maan paljon laajempaa työnte­ki­jä­joukkoa kuin alkupe­räistä Teslan korjaamotyöntekijöitä.

Teslalle lakko merkitsee kasvavia kustan­nuksia ja imago­haittaa tilan­teessa, jossa yhtiön maine on jo heiken­tynyt useissa mieli­pi­de­mit­tauk­sissa eri maissa. Lisäksi kyse on siitä, miten Tesla toimii maassa, jossa työmark­ki­na­pe­rin­teet ovat risti­rii­dassa yhtiön toimin­ta­mallin ja kulttuurin kanssa.

Ammat­ti­lii­toille haasteena on puolustaa asemaansa työnte­ki­jöiden edusta­jana, työeh­toja ja pohjois­maista työmark­ki­na­mallia myös globaa­leja suury­ri­tyksiä vastaan.

Tässä ja nyt ei voi vielä sanoa mihin suuntaan kiistassa liikah­de­taan. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Kahdessa vuodessa Tesla-lakko on vienyt Ruotsin tilaan, jossa globaali suury­ritys on vastak­kain syvälle juurtu­neen työmark­ki­na­kult­tuurin kanssa, joka perustuu neuvot­te­lulle ja sopimuksiin.

Siksi myös Suomessa seura­taan tarkasti, mitä naapu­rissa tapahtuu.