Puolus­tus­buumi näkyy Sisu Autolla – ”Pitkät sopi­muk­set luovat turvaa”

Sisu Auton tehtaalla Raase­po­rin Karjaalla paine­taan täyttä vauh­tia töitä muun muassa kokoa­malla Sisu GTP 4x4 ‑maas­toa­jo­neu­voja. Puolus­tus­teol­li­suus vetää, ja sen huomaa selvästi täällä, kertoo pääluot­ta­mus­mies Jorma Pelko­nen.

Koke­nut pääluot­ta­mus­mies on työs­ken­nel­lyt tehtaalla yli 40 vuotta ja nähnyt huomat­ta­vasti synkem­piä aikoja firmassa työural­laan. Tämän hetken buumin taus­talta löytyy Venä­jän vuonna 2022 aloit­ta­masta täysi­mit­tai­sesta hyök­käys­so­dasta seuran­nut turval­li­suus­ti­lan­teen muutos.

Yritys­joh­don julki­lausut­tuna tavoit­teena on, että tuotan­toa kasva­te­taan nykyi­sestä kolmesta valmis­te­tusta ajoneu­vosta viikossa viiden ajoneu­von viik­ko­tah­tiin ensi vuoden aikana. Tuotan­non kasvat­ta­mi­nen ei onnistu ilman uusia työn­te­ki­jöitä, ja yritys rekry­toi­kin jatku­vasti lisää henkilöstöä.

Tuotan­non työn­te­ki­jä­määrä on lähes kaksin­ker­tais­tu­nut muuta­massa vuodessa. Myös työn luonne on muuttunut.

– Työ menee koko ajan enem­män ja enem­män kokoon­pa­no­teol­li­suu­den suun­taan. Alus­tat esimer­kiksi tule­vat suoraan alihank­ki­jalta, Pelko­nen kertoo.

Vaikka tuotan­nosta suurin osa tällä hetkellä menee­kin puolus­tus­käyt­töön, on myös klas­sik­ko­malli Sisu Polar esimer­kiksi metsä­teol­li­suu­den kulje­tuk­siin ja tien­hoi­dossa käytet­tävä ajoneuvo yhä tuotannossa.

Vuosi sitten Suomen ja Ruot­sin puolus­tus­voi­mat tila­si­vat Sisu Autolta yli 260 soti­las­ajo­neu­voa. Tilauk­sen arvo on noin 200 miljoo­naa euroa, ja sopi­muk­seen sisäl­tyy 15 vuoden optio.

– Ruot­sin puolus­tus­voi­mat on volyy­mil­tään tällä hetkellä selvästi suurin asiak­kaamme. Ruot­sa­lais­ten piti alkaa varau­tua lähes nollasta. Puolus­tuk­sen raken­ta­mi­nen vie aikaa, sanoo toimi­tus­joh­taja Tomi Garde­meis­ter, joka aloitti työnsä yhtiössä vuodenvaihteessa.

Kova tuotan­to­tahti ja tuotan­non kasvu on johta­nut myös siihen, että useilla osas­toilla tullaan siir­ty­mään vuoro­työ­hön. Paikal­li­set neuvot­te­lut asiasta on jo käyty, kerto­vat luottamusmiehet.

Muutos ei tosin kaik­kia miellytä.

– Meillä on työn­te­ki­jöitä, jotka ovat viih­ty­neet hyvin täällä, koska tämä on ollut päivä­työtä. Uskon, että osa hakeu­tuu muualle töihin, kun siir­ry­tään kahteen vuoroon, sanoo vara­pää­luot­ta­mus­mies Sonja Mellin.

Suurin osa tuotan­non työn­te­ki­jöistä asuu lähi­seu­dulla Raase­po­rissa, Inkoossa ja Lohjalla.

Joni Holm on parhail­laan asen­ta­massa ohjaa­moa rungon päälle. Holm kuuluu tuotan­non uusien työn­te­ki­jöi­den jouk­koon. Vuoro­työ­hön siir­ty­mi­nen ei pelota entistä auto­kor­jaa­moa­lan yrit­tä­jää, vaih­te­le­vat työajat­kin ovat tuttua kauraa.

– Auto­jen kanssa tässä edel­leen työs­ken­nel­lään, vähän isom­pien vain, Holm toteaa kaksi ja puoli metriä korkean ja jopa 16 tonnia paina­van ajoneu­von vierellä. Auton huip­pu­no­peus on noin 120 kilo­met­riä tunnissa. 

PUOLUSTUSBUUMI LÄNTISELLÄ UUDELLAMAALLA?

Puolus­tus­teol­li­suus ei ole kasva­nut nopeasti vain Karjaalla. Norja­lais-suoma­lai­nen Nammo ilmoitti hiljat­tain lähes 300 miljoo­nan euron inves­toin­neista neljään tuotan­to­lai­tok­seen Suomessa. Valmet Auto­mo­ti­ven auto­teh­das Uudes­sa­kau­pun­gissa on myös valtion lisät­tyä omis­tus­taan suun­tau­tu­tu­massa enem­män soti­laal­li­seen tuotan­toon.

Yritys tosin ilmoitti muutos­neu­vot­te­luista, jotka koske­vat koko henki­lös­töä, eli 1300 ihmistä. Sopeu­tus­tarve on korkein­taan 1075 henkilötyövuotta.

Länti­sellä Uudel­la­maalla puolus­tus­buumi on näky­nyt myös hanko­lai­sella räjäh­de­val­mis­taja Forci­tilla,  joka aikoo raken­taa koko­naan uuden tehtaan Porin Noor­mark­kuun. Puolus­tus­voi­mat sitou­tuu tilaa­maan tehtaan vuosit­tai­sesta tuotan­to­ka­pa­si­tee­tista vähin­tään 1 500 tonnia räjähteitä.

Tehdas on noin 200 miljoo­nan euron inves­tointi, ja tuotan­non on määrä alkaa vuonna 2028.

Myös yritys­fuusion kautta synty­nyt uusi puolus­tus­teol­li­suus­kon­serni Summa Defence on rekis­te­röity Raase­po­riin. Yritys aikoo valmis­taa muun muassa nyky­ai­kai­sen sodan­käyn­nin perus­tuot­teita, kuten droo­neja ja erilai­sia työko­neita. Julki­suu­dessa ollut yhtiö ei kuiten­kaan suun­nit­tele tuotan­toa Raaseporiin.

Euroo­pan varus­tau­tu­mi­nen ei tarkoita pelkäs­tään pyssyjä ja pommeja. Soti­laat pitää myös vaatet­taa. Tans­kan puolus­tus­voi­mat on tehnyt suuren tilauk­sen ylöjär­ve­läis­yri­tys Sukkamestareilta.

Sekä luot­ta­mus­mie­het että toimi­tus­joh­taja katso­vat, että Sisu Auton puolus­tus­pai­no­tus luo ennus­tet­ta­vuutta, asiak­kai­den ollessa pääosin valtiol­li­sia tahoja.

– Suuret tilauk­set ja pitkät sopi­muk­set luovat työn­te­ki­jöil­le­kin turvaa, pääluot­ta­mus­mies Pelko­nen sanoo.

LUODINKESTÄVÄ AMBULANSSI KRIISIALUEILLE

Raase­po­rin Karjaalla valmis­tet­ta­vien soti­las­ajo­neu­vo­jen on tarkoi­tus ”suorit­taa opera­tii­vi­sia tehtä­viä erityi­sen vaati­vassa toimin­taym­pä­ris­tössä”. Suomeksi tämä tarkoit­taa, että ajoneu­voja voidaan käyt­tää sota-alueilla, joissa ne voivat joutua tuli­tuk­sen kohteeksi ja toimia esimer­kiksi miinoi­te­tussa maas­tossa. Lähis­töllä sijait­seva Uuden­maan prikaati ja soti­las­har­joi­tusa­lu­eet Hangonniemellä

GTP-ajoneu­vot valmis­te­taan moduu­leista, mikä tarkoit­taa, että ne voidaan räätä­löidä asiak­kaan tarpei­den mukaan. Siksi ajoneu­vosta on jo olemassa tusi­nan verran erilai­sia versioita. Sisu GTP:n raken­teet on valmis­tettu pans­sa­ri­te­räk­sestä, mikä jo itses­sään suojaa jalka­vä­kia­seilta ja sirpalevaikutukselta.

Yksi tule­vai­suu­dessa sarja­tuo­tan­toon odotet­ta­vista GTP-ajoneu­voista on pans­sa­roitu ambu­lanssi. Viime vuosien sota­uu­ti­set ovat vali­tet­ta­vasti tehneet selväksi, ettei edes lääkin­tä­hen­ki­lö­kunta ja ambu­lans­sit välty tuli­tuk­selta, vaikka sodan­käyn­nin sään­nöt sen tiukasti kieltävät.

Vara­pää­luot­ta­mus­mies Sonja Melli­nille ambu­lans­sit ovat­kin tuttuja hänen aiem­masta työs­tään ensi­hoi­ta­jana. Mellin työs­ken­teli ambu­lans­sissa yhteensä yli kymme­nen vuotta, mutta tervey­den­huol­lon leik­kauk­set ja näistä seuran­nut kasvava työpaine saivat hänet etsi­mään muuta työtä.

– En yksin­ker­tai­sesti enää pysty­nyt teke­mään työtäni turval­li­sesti ja poti­lai­den parhaaksi, hän sanoo.

Nyt inkoo­lai­sella Melli­nillä on taka­naan runsas vuosi tehdas­työssä, ja hän sanoo viih­ty­vänsä hyvin.

– On ollut paljon opit­ta­vaa myös työeh­to­so­pi­mus­ten ja ay-toimin­nan näkö­kul­masta, koska olin niin tottu­nut sote-alan sopi­muk­siin, Mellin sanoo.

Monet uudet rekry­toin­nit voivat olla haaste myös luot­ta­mus­mie­hille. Santeri Suoniemi on Sisu Auton ammat­tio­sas­ton puheen­joh­taja. Suoniemi ja pääluot­ta­mus­mies Pelko­nen halua­vat keskus­tella kaik­kien uusien taloon tule­vien tuotan­non työn­te­ki­jöi­den kanssa.

Keskus­te­lut eivät pelkäs­tään voi koskea työn ehtoja, vaikka se onkin tärkeintä, hän sanoo.

– Teol­li­suus­lii­ton jäsen­ris­teily ja se, että sinne pääsee edul­li­sem­min, on ehdot­to­masti ollut veto­naula, Suoniemi sanoo.

Maas­to­ku­vioi­tuja soti­las­ajo­neu­voja katsel­lessa tehtaan pihalla ei voi olla miet­ti­mättä, miten tähän on päädytty. Venä­jän aloi­tet­tua täysi­mit­tai­sen hyök­käys­so­tansa Ukrai­naa vastaan Eurooppa varus­tau­tuu ja käyt­tää miljar­deja puolus­tus­me­noi­hin, vahvasti Trum­pin Yhdys­val­to­jen kannus­ta­mana – eikä aina niin ystä­väl­li­seen sävyyn ohjeistettuna.

Kun monet Sisu Auton koke­neem­mat työn­te­ki­jät olivat pieniä, oli ”make love, not war” tunnettu isku­lause. Isku­lause on tullut toimi­tus­joh­ta­jalle vastaan myös Tans­kassa puolus­tus­vä­li­ne­mes­su­jen yhtey­dessä järjes­te­tyssä mielenosoituksessa.

– Niin, sen kun joku sanoisi  Puti­nille, toteaa Gardemeister.

OY SISU AUTO AB 

PERUSTETTU 1931
KOTIPAIKKA Raasepori
TUOTANTO Raskaat soti­las- ja siviiliajoneuvot
HENKILÖSTÖ 110 työn­te­ki­jää, joista noin 70 tuotannossa
OMISTAJA Timo Korho­nen ja Suomen Teol­li­suus­si­joi­tus Oy Tesi
LIIKEVAIHTO 50 miljoo­naa euroa (2024)